Social Media Icons

sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Mieltä avartava koko perheen menovinkki: Tanssiteatteri Raatikko

Ei kommentteja Share It:

Kuvat Raatikon kuvagalleriasta. 

Kävimme nyt viikonloppuna Vantaalla Tanssiteatteri Raatikon kutsumina isompien lasten kanssa katsomassa lomasta haaveilevasta sirkustaiteilija Pottuwarpaasta ja hänen sirkusprinsessaystävästään Esmeraldasta kertovan Pottuwarvas lomailee-uutuusesityksen, ja täytyy sanoa, että olen ihan tavattoman vaikuttunut. Ja niin olivat lapsetkin. Itselleni vierailu Raatikossa oli ehkä seitsemäs, 4,5-vuotias ja 6-vuotias olivat tanssiteatterissa kolmatta kertaa. 

Olen siinä mielessä onnekas, että meillä oli ala-asteella lastenkulttuurin puolesta liputtava luokanopettaja, jonka kanssa kolusimme teatterit (myös mainitsemani Raatikon liki kaksikymmentä vuotta sitten), museot ja näyttelyt, ja joka sytytti tuolloin innostukseni taiteeseen ja kulttuuriin. Mielestäni vaikuttava, koko kehoa puistatuksina ravisuttava ja suuria tunteita herättävä  näyttely, esitys, elokuva tai kirja on kokemus, jonka soisin jokaisen kokevan. Monta, monta kertaa. Itselleni vaikuttavat teokset ovat avanneet uusia ovia ja ajatuspolkuja, muovanneet minua ja käsityksiäni ympäröivästä maailmasta jollain tavalla.

Eilen kävimme tosiaan katsomassa syksyn uutuusesityksen. Pottuwarvas lomailee on kahdesta sirkustaiteilijasta kertova vuorovaikutuksellinen tanssiteatteriesitys, jossa sirkustaiteilijana ja haaveilijana tunnettu Pottuwarvas haikailee jännittävän ja eksoottisen loman perään. He rakentavat näytöksessä oman seikkailulomansa ja kannustavat yleisönkin mukaan irtiottoon arjesta. Lapsia kannustettiin mukaan rakentamaan ohjelmanumeroita ja yleisön joukossa seikkaili esimerkiksi varpaita napsiva krokotiili! 


Vantaalla sijaitseva (ja myös muualla Suomessa kiertävä) Tanssiteatteri Raatikko on vuodesta 1970-luvulta saakka toiminut lasten- ja nuortentuotantoihin erikoistunut teatteri, jonka esityksissä pääpaino on tanssitaiteella ja -ilmaisulla. Esimerkiksi viimeisimmäksi näkemässämme Pottuwarvas lomailee-esityksessä tämä näkyi selvimmin siinä, kuinka askeettisilla ja yksinkertaisilla lavasteilla luotiin mukaansatempaava, upea ja vaikuttava satumaailma. Kuminen lasten uima-allas toimi niin uima-altaana kuin Loputtoman loman tivolin karusellinakin, ja kahdesta harsoisesta vuodekatoksesta he rakensivat  yhdessä valojen ja musiikin kanssa vaikuttavan, merenalaisen meduusa-kohtauksen. Teatraalinen tanssitaide ja lavasteiden niukkuus jättivät (tälläkin kertaa) tilaa mielikuvitukselle, ja lasten osallistaminen esityksessä toivat esityksen ja tarinan uudelle tasolle - on mielestäni varsin erilaista kokea ja tehdä itse esitystä, kuin vain katsella sitä passiivisena vastaanottajana yleisössä. 

Nauroin itse vedet silmissä machoilevalle, jäätelöstä voimansa saaneelle voimamiehelle, olin pakahtua ylpeydestä kun ujo lapseni uskalsi lähteä sirkusprinsessan kutsumana ketkuttamaan lantiotaan lavalle ja tietysti ihailin valtavan lahjakkaiden ihmisten esiintymistä. Esityksen viesti oli tässä kohtaa elämää - päiväkodin, koulun ja kodin pyhän kolminaisuuden edessä - varsin tarpeellinen ja ajankohtainen: arjesta voi rakentaa seikkailun, ja arkea kannattaakin ajatella eräänlaisena seikkailuna. Kukaan ei voi elää tai nauttia vain lomilla tai elää vain lomaa varten. (Tai niin minä sen tulkitsin!) 

Noin 50 minuuttia pitkä Pottuwarvas lomailee on Raatikon ohjelmistossa lokakuun loppupuolelle saakka, ja esitysaikoja löytyy arkiaamupäivien lisäksi viikonlopuilta. Yli kolmevuotiaille suositeltavan esityksen liput maksavat 13 euroa kappaleelta. Marras-joulukuussa ohjelmistossa jatkuu Supersankarit, jonka kävin viime vuonna katsomassa lasten kanssa. Suositus sillekin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti