Social Media Icons

torstai 12. toukokuuta 2016

KOLMEN LAPSEN LASTENHUONE

5 kommenttia Share It:


Aaah, lastenhuone, kotimme huoneista alati muuttuvin. Viimeksi kun kirjoitin lastenhuoneesta, asuttivat huonetta vain isoimmat, sillä minityyppi nukkui (tai siis nimenomaan ei nukkunut) meidän makuuhuoneessamme. Viime jouluna tilanne kuitenkin muuttui, kun tassuttelu-unikoulun päätteeksi kuopuskin reilun vuoden vanhana muutti lastenhuoneeseen. Kolmen alle kouluikäisen lapsen huoneen säilytysratkaisut ja sisustus on hakenut loveaan, mutta nyt tuntuu, että olemme kehityskelpoisessa tilanteessa.

Tai no. Ehkä jokin toimivampi (isompi) hyllyratkaisu voisi olla paikallaan. Ja vähän haaveilen (toisen) valkoisen seinän maalaamisesta.

Tekstiilisuosikkejani ovat vetskarein suljettavat päiväpeitot ja mummin kirpparilta parilla eurolla bongaamat mintunvihreä-burgundyt retro-Muumi-verhot. Autobukleemattoa tuskin voi kutsua suosikiksi, mutta uskokaa tai älkää, se on ollut kotimme matoista paitsi rumin, oikeasti myös laadukkain. Olisipa se vain vähän nätimpi.

Lastenhuoneen suosikkikalusteisiin lukeutuu edelleen miehen valkoisiksi maalaamat Unipuun sängyt (tai siis kerrossänky, jonka saa kahdeksi erilliseksi sängyksi), jotka vaihtuivat kahvipaketteihin, käytettynä ostettu Muuramen Jolla (josta haaveilin varmaan jo ennen lapsia), lasten vaarin aikoinaan askartelema retroauto sekä Jollyroomista saadut Alice & Foxin pöytä-tuolit-setti sekä kirjahylly (joka muuten näkyy olevan roimassa alessa just nyt!).

Lastenhuoneen sisustustuotteita ja -kalusteita myyvän Alice & Foxin vaalean skandinaavinen ja moderni linja on viehättänyt minua jo pitkään. Värikkäiden helistimien ja leikkimattojen jälkeen kaipasin jotain virikkeettömämpää, jotain, missä silmä voisi levätä - sillä let's face it, lastenhuone on se paikka, jossa minäkin vietän ison osan päivästäni.



Kirjahyllyssä pidän siitä, että kirjain kannet ovat näkyvillä ja kirjat lasten helposti saatavilla. Me luemme paljon ja kannustamme lapsia selaamaan kirjoja, mutta pienessä, kansikuvineen houkuttelevassa kirjahyllyssä on sekin etu, että siinä olevia kirjoja voidaan vaihtaa ja vaihdetaankin säännöllisesti. (En tiedä teistä, mutta minä en jaksa lukea samaa Elmeri-norsu-kirjaa neljääkymmentä kertaa viikossa.)



Pöytäryhmä on ihanampi kuin uskalsin edes ajatella. Pöytälevy on paksu ja tukeva, tuolit ovat keveästä ilmeestään huolimatta vankat - puolitoistavuotiaskin kiipeää niihin vaivatta (tai siis kaatumatta). Tuotesetin viimeistelytaso miellytti puuartesaaniakin, ja vaikka setin musta pöytälevy vähän värinä epäilyttikin, on se ollut nappivalinta. Musta on valkoisten tuolien kanssa paitsi skarppi, myös oikeasti käytännöllinen - en edes jaksa laskea, kuinka monta valkoista kalustetta tai seinää on peittynyt värikynien alle.

Meillä on kevään aikana karsittu ja siivottu leluja näkyviltä liukuovien taakse vaatehuoneen ylähyllyille, mikä on merkittävästi vähentänyt lattialla lojuvien lelujen määrää. Meillä on tiukka mutta reilu sääntö - uutta lelulaatikkoa ei saa kaapista, ennen kuin vanha on siivottu omaan laatikkoonsa. Säilytyslaatikoina meillä on sekä perinteisiä sängynaluslaatikoita, joihin mahtuvat hyvin Duplot, säilytyskasseja että erilaisia muovikoreja.

Omia suosikkejani ovat ehdottomasti Plastexilta ostetut, pehmeähköt ja kantokahvalliset elintarvikemuovista Euroopassa valmistetut muovikorit. Tuotekuvissa tylsältä näyttänyt beige sopii värikkäiden lelujen säilytystilaksi, ja kantokahvojen vuoksi korien nostelu esimerkiksi imuroidessa on nopeampaa. Tigerista pari kuukautta sitten löytynyt mustavalkoinen säilytyskori jadenvihreillä kahvoilla on huippusuosikki sekin - ja 7 euron hintakin oli enemmän kuin kohtuullinen.




Koska meillä asustaa kolme pientä apinaa, on toiminnallisuuden ja liikkumisen tukeminen ollut meille aina tärkeä juttu. Ulkona tietysti pyöräillään, potkulautaillaan ja muuten vain leikitään, mutta sisällä etenkin vauvavuoden imetysmaratonien, flunssapäivien ja sadeviikkojen pelastajat ovat olleet kalusteet, jotka innostavat liikkumaan; katossa roikkuvat voimistelurenkaat, trapetsi ja köysitikkaat ovat jo parin vuoden ajan kuuluneet kalustoon, mutta tanskalaiset lastenhuoneen bObles-kalusteet  (saatu) ovat myös lunastaneet paikkansa suosikkeina. Ne ovat toimineet niin jakkaroina, pöytinä, tuolin korokepaloina kuin tasapainolautoina, keinuina ja ties minä mitä villeimmissä leikeissä.  Kaikkien kolmen kiistaton suosikki on pehmeä, kimmoisa, ilmalla täytetty vaaleanpunainen donitsi. Se näyttää vaatimattomalta ja tylsältä, mutta se on tosi muuntautuva ja hauska! Donitsi on jakkara pikkukakkosen aikaan, Barbien trampoliini, tasapainolauta, osa jumppaperformansseja, ja monasti kaverisynttäreillä se on ollut korotuspalana tavallisen tuolin päällä. Iiiiso peukku - etenkin donitsille ja kanalle!

Seuraa Bloglovinissa, Facebookissa, Instagramissa (@lapsellistablogi) tai Blogilistalla

5 kommenttia:

  1. Onpas kiva huone! Ja tuo pöytä ja tuolit - i like it!! Kiva, että huoneessa on hyvin tilaa vaikka asukkaita on kolme. Meillä tuntuu olevan meidän kahden lapsen huone aina enemmän tai vähemmän täynnä tavaraa (=lelumeri) vaikka tuntuu, että karsin ja siivoan kokoajan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on kyllä kieltämättä iso lastenhuone, josta tehtiin viime kesänä vielä isompi poistamalla säilytystilaa eli siirtämällä vaatehuoneen ovia metrillä. Sillä oli uskomattoman iso vaikutus! :)

      Ja siis lelumerihän on meilläkin. Olohuoneessa, keittiössä, kylppärissä, you name it, we got it, haha! Mutta enin osa lelulaatikoista on nostettu kaappiin piiloon, mikä kyllä helpottaa siivoamista ja vähentää syntyvän sotkun määrää. :)

      Poista
  2. Upean näköistä! Miten teillä on toiminut tuo elefantti?! Onko tullut paljon "nenä edeltä lattiaan" tapaturmia?!
    -I :)

    VastaaPoista