Social Media Icons

maanantai 12. lokakuuta 2015

Viime viikolla

9 kommenttia , Share It:


...Olen itkenyt kolme kertaa SPR:n radiomainoksen kuultuani. (Ja viime viikolla. Ja sitä edellisellä.)

...Pidin NOSH-kutsut yli kolmellekymmenelle vieraalle. (Osallistuittehan jo NOSH-lahjakorttiarvontaan?)

..Toivoin, että kotimme voisi olla sellainen, että voisimme kaaosta anteeksi pyytelemättä ottaa vastaan yllätysvieraita koska tahansa. Ehkä vika on kuitenkin meissä, sottapytyissä.

...Olen käynyt läpi muutamiakin erikoisia dialogeja. Naapuritalon nepalilainen mies pysäytti minut pihalla, hämmästeli kaunista syysilmaa, lasteni vaaleita hiuksia, ja samaan hengeenvetoon kysyi, onko kaikilla kolmella sama isä. En ole kummoinen smalltalkaaja, joten jäädyin. Toisen erikoisen keskustelun kävin Alkossa, kun hyvää kuivaa omenasiideriä (kerroin, etten raskausajan jälkeen ole sietänyt makeita juomia) tiedustellessani sain tietää nolostuttavan paljon Alkon myyjän kuukautiskivuista ja synnytysten vaikutuksesta niihin. Täällä asutun kolmen vuoden aikana olemme keskustelleet alle kymmenen minuutin verran, ja hämmentävän vähän juomasuosituksista - kymmenen vuotta sitten kuolleesta koirasta ja inkivääriteestä kylläkin.

...Kävelin niin kovaa, että alushousut rennosti istuvien haaremihousujeni alla tippuivat. Aloitin vaatekaapin inventaarion.

...Siivosin neljäsataa grammaa keittiön kaappeihin, kulmasohvaan, uuniin ja lattialistoihin levitettyä margariinia, hälytin ystävän auttamaan lapsen irti paukuttaman peilioven asennuksessa ja setvin yhden potentiaalisen vesivahingon, johon liittyi kaksivuotias, vessaharja, kaksi tulppaa ja yksi kastunut kylpyhuone.

...Huusin pää punaisena..

...Kävin hammaslääkärissä, kaupassa, apteekissa, postissa, vanhemmillani, hierojalla ja Fazerilla....

...Sain kuulla päässeeni ehdolle Indiedays Blog Awardsin LIFIE-sarjaan. Olen edelleen pöllämystynyt asiasta, en ole koskaan ollut missään ehdolla! (Jos vain suinkin pidätte blogistani, olisin kiitollinen, jos äänestäisitte. Blogit on listattu aakkosjärjestyksessä ja minä siis blogeineni löydyn puolesta välistä listaa.)

...Olen brainstormannut yhdessä mahtavien tyyppien kanssa lasten nukkumaanmenoajan jälkeen Lumoblogien syksyn ja talven kuvioita, uudistuksia ja muutoksia (stay tuned)..

..Olen leikkinyt vaanivaa tiikeriä ja kilpajuoksijaa...

...Googlannut työkoneen nimeä toistaakseni sen sitä kysyneelle lapselle...

...Intoillut tulevista syntymäpäiväjuhlista (kaksista!)...

...Suurimman osan viikosta vietin yksin lasten kanssa mieheni ensin metsästäessä Helsingin parasta kebabia Nyt-liitteen toimittajan kanssa ja sittemmin hirveä (ilman sitä toimittajaa)...

..Tunsin huonoa omaatuntoa omasta ruutuajastani....

...Sydän syrjälläni juoksin takki auki kun esikoinen otti varaslähdön ja karkasi kerhomatkalle kantaessani rattaita portaissa...

...Palautin yhden keskinkertaiselta tuntuvan koulutehtävän, mokasin mielestäni kaksi tenttiä ja sain sitten kuitenkin kaksi (käytettävissä olleisiin resursseihin nähden) hyvää arvosanaa. Onnittelin itseäni, mutta mietin kuitenkin, miksi jäin pisteen päähän parhaasta arvosanasta..

...Mietin, josko olisi aika laskea rimaa. Stressata vähemmän.

Lisäksi ostin kahvikoneen, laatikollisen koiran herkkuja vaikkei meillä itsellämme olekaan enää koiraa ja puolitoista kiloa suklaata vaikka lupasin pitää vain yhden karkkipäivän viikossa...

Kauheinta viikolla olivat aamut. Kylmät pakkasaamut ja univelka.

Parasta viikossa olivat lapset, yhdessä leikkiminen, hyvät uutiset koululla ja se, että vaatekutsuilla vaatteita sovittaessani huomasin laihtuneeni muutaman kilon - ihan vain suklaalla ja Greyn anatomiaa katselemalla.

Lohdullisimmat olivat kerhotädin sanat pihalla perjantai-aamupäivällä: "tulee päivä, jolloin pöytäliinat pysyvät pöydillä, mullat kukkaruukuissa ja koti siistinä. Ja silloin on aika, jolloin sillä ei oikeastaan ole enää merkitystä".

Seuraa Bloglovinissa, Facebookissa, Instagramissa (@lapsellistablogi) tai Blogilistalla

9 kommenttia:

  1. Lasten kanssa päivät ovat pitkiä mutta vuodet lyhyitä. Ihanasti sanottu päiväkodissa! Ja ääneni annoin juuri elämänmakuiselle hyvälle blogillesi :)

    VastaaPoista
  2. :D alkkarit!!! Aamun nauruhörähdykset tolle! Ihanaa viikkoa <3 Iina

    VastaaPoista
  3. Olipa hyvin sanottu kerhotädiltä. :)

    VastaaPoista
  4. Kylläpäs mahtuu paljon tapahtumia yhteen viikkoon! :D Itse kun olen ihan viimeisilläni raskaana ja liikkuminen paikasta toiseen on käynyt jo aika hankalaksi, niin sun tahtisi kyllä hirvittää. Mutta toisaalta odotan kyllä sitä, että saa taas itsekin juosta tukka putkella hoitamassa asioita ja elää sitä ihan tavallista arkea ilman rajoittavia liitoskipuja ja supistuksia. Kiitos ihanasta blogista, olen lukenut sun juttuja keväästä 2011 saakka, ja et uskokaan miten paljon vertaistukea äitiyden haasteisiin olen saanut sun teksteistä. Ehdottomasti käyn antamassa ääneni blogillesi! :)

    VastaaPoista
  5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  6. Kerhotädin sanat osuivat kyllä syvälle ja saivat minut ihan kyyneliin.

    VastaaPoista
  7. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  8. Heippa!

    Lainasin seuraavat lauseet blogistasi omaani ja kirjoitin siitä postauksen.

    "tulee päivä, jolloin pöytäliinat pysyvät pöydillä, mullat kukkaruukuissa ja koti siistinä. Ja silloin on aika, jolloin sillä ei oikeastaan ole enää merkitystä"

    Nämä lauseet saivat minut mietteliääksi, ne jotenkin koskettivat syvältä ja pysäyttivät miettimään. Tippakin tuli kyllä silmäkulmaan, joten pakkohan siitä oli postaus tehdä!


    Saippuakuplia olohuoneessa:

    http://saippuakupliaolohuoneessa.blogspot.fi/2015/10/pysayttavia-sanoja.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista