Social Media Icons

keskiviikko 12. elokuuta 2015

Köyhien Riviera

Ei kommentteja , , , , , , Share It:

Vastoin pessimistisiä ennakko-odotuksia me saimme kesän tänne sittenkin! Lämpöä ja auringon paistetta! Sillä myönnettävä on: sateisena heinäkuuna ehdin ihan tosissani jo laittaa ne välikausikamat eteisen kaappiin odottamaan.

Lapset ovat odottaneet joulusta saakka kesää ja sen kohokohtia: Muumimaailma-reissua, mökkiviikonloppuja, pihan grillikatoksessa grillailua, mummolan kahluualtaan täyttöä sekä tietysti Aurinkolahdessa eli köyhien Rivieralla vietettyjä iltoja. Köyhien Rivieraksi kutsumme rantaa siksi, että Aurinkolahdessa on ihan aitoa eteläloman tunnelmaa pehmeine hiekkarantoineen hyvien kulkuyhteyksien äärellä, eli paikalle pääsee kätevästi bussilla tai metrolla. Vai sanoisinko, että pääsi, sillä kehäratauudistuksen myötä moni hyvä linja lopetti toimintansa. Parkkipaikasta puolilta päivin hellepäivänä heinäkuussa on yleensä turha edes haaveilla, mutta kuten aiemmin totesin, meillä vesileikkejä ei leikitä keskipäivän kuumimman auringonpaahteen aikaan (klo 11-15). Onneksi näinä hellepäivinä viiden-kuuden aikaan illalla on ollut vielä ihanan lämmintä, ja rannallakin tilaa.


Alkuviikosta sovimme kavereiden kanssa treffit Aurinkolahteen ilta-auringon aikaan, ja kuten olettaa saattoi, oli se suksee. Lasten kanssa Aurinkolahti on siitä kiva paikka, että rannassa vesi on aika pitkälle matalaa ja vielä tähän aikaan vuodesta kohtalaisen lämmintäkin. 


Päivällisen jälkeen pakkasimme mukaan vain aurinkorasvaa, vesipullot, pyyhkeet ja vaihtovaatteet, Reiman (saadut) UV-suojapaidat & haalari (postaus täällä) puettiin jo valmiiksi kotona päälle. (Vielä kun saisi hatut pysymään päässä - jokainen uitti omansa meressä ensimmäisen vartin aikana!) Kesän alussa ostin Lidlistä lapsille muistaakseni vitosella tuollaiset hupulliset pyyheponchot, ja täytyy sanoa, että ne ovat olleet kyllä ihan loistava hankinta! Pyyhe ei laahaa maata, pysyy päällä, ja hupun saa märkien hiusten suojaksi lämmittämään kylmempänäkin rantapäivänä tai vaikka saunan jälkeen. Vesileikeissä väsähtänyt kaksivuotias itse asiassa lähti myös kotiin oma poncho päällään. Mielenrauhaa tuovin, 50 suojakertoimen antavien UV-suoja-asujen lisäksi pyyheponcho lienee isommilla lapsilla tämän kesän hitti, niin helppo ja huoleton! Esimerkiksi Noshilla näkyi olevan astetta coolimpi raidallinen froteinen (ja luomupuuvillainen) huppuponcho, hintaa sillä vain oli meidän budjettiimme käyttökertoihin nähden liian paljon. 


Näitä minä jään kaipaamaan. Kiireettömiä kesäiltoja. Sitä, kun voi katsella toisten käsinkosketeltavaa riemua ihan tavallisten ja silti niin erityisen juttujen äärellä. Ilman ainuttakaan hiekkalelua, vesipyssyä tai uimalelua lapsilla riitti tekemistä, kokemista ja nähtävää. Ysikuinen kiljui riemusta sai läiskyttää rantavettä ja kun aalto pyyhkäisi varpaille, esikoisen kanssa vedessä puljasi ystävämme, kaksivuotiaan mielestä siisteintä oli rantavahdin tornin ja ihan vain rantaviivaa pitkin juokseminen. 

Kuka haluaa Rivieralle, kun on Aurinkolahti? 

Seuraa Bloglovinissa, Facebookissa, Instagramissa (@lapsellistablogi) tai Blogilistalla

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti