Social Media Icons

keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Nukkuuko lapsesi homeisella patjalla? Nukutko sinä?

20 kommenttia Share It:

Osallistuin eilen mielenkiintoiseen, kotimaisen, 30-vuotiaan Unikulman järjestämään vauvojen ja taaperoiden unta käsittelevään tilaisuuteen. Kolmen huonosti nukkuneen lapsen äitinä moni yöunia parantava niksi oli entuudestaan jo tuttu, huoneilman viileys, tuulettaminen illalla, virikkeetön nukkumisympäristö, rutiinit ja niin edelleen, mutta yksin liikenteessä olleena havahduin valveunestani penkissäni, kun puheeksi tulivat lasten patjat.

"Kierrätys on hyvin trendikästä ja tottakai paikoin kannattavaa, mutta lasten patjoja ei kannattaisi lapselta toiselle kierrättää", kertoi Raision Unikulmassa työskentelevä fysioterapeutti (muuten: kuvitelkaa, jokaisessa Unikulmassa on töissä ja palvelemassa aina vähintään yksi fysioterapeutti!). Unikulman perustaja kertoi, että taannoin yliopistotutkimuksen yhteydessä uusien lastenpatjojen ostajilta oli kerätty vaihdossa vanhoja pinnasängyn patjoja. Unikulma sai 50 pinnasängyn vaahtomuovipatjaa, joista viisikymmentä, siis kaikki, olivat homeessa. Hetken ajan hiljaisuutta olisi voinut leikata veitsellä, sitten alkoivat kysymykset. Miksi? Ja siis miten? Voiko homeen patjassa havaita jotenkin silmämääräisesti tai sitä haistelemalla?

"Kuvitelkaa, että jätätte maitolasin viikoksi keittiön pöydälle. Mitä sille tapahtuu? Ja mitä pienen vauvan pääasiallinen ravinto on?". Pulautteleva vauva pulauttelee (jos pulauttelee) maitoa, ja alle kolmekuisille vauvoille ei suositella tyynyä käytettäväksi laisinkaan. Lakanoista ja harsoista läpi valuva maitopuklu valuu vaahtomuovipatjaan, eikä sitä käytännössä voi pestä pois.

Käsi ylös: kuinka moni osti pinnasängyn patjan käytettynä? Me ainakin ostimme kaverilta käytetyn patjan, ja silloin se tuntui järkevältä; käyttöikähän on lyhyt. Hetken ajan lohduttauduin penkissäni ajatuksella, ettei meillä ei vieläkään ole pinnasänkyä koottuna, ja että pinniksessä ei käytännössä ole nukkunut kukaan koskaan viikkoa tai kahta kauempaa. Yöimetysten ajan lapset ovat nukkuneet sängyssämme, sivuvaunuksi viritetyn pinnasängyn tai nyt ensisängyn ja minun välissäni, ja kun kaksi isompaa ovat siirtyneet nukkumaan kokonaisia öitä, ovat he käytännössä siirtyneet suoraan juniorisänkyyn. Lapsista vasta kolmas on ollut sitä laatua, joka nukkuu edes osan yöstä omassa sängyssään, ja jonka pohjalle on taiteltu päiväpeitto (patjaa en raaskinut vieläkin lyhyemmän käyttöiän ja erikoismittojen vuoksi ostaa). Juniorisänkyjen patjat (ja omamme tietenkin) on ostettu uusina kyllä, mutta varmaan juuri käyttöikään liittyvän seikan vuoksi en ajatellutkaan, että siistin, pissaamattoman ja eläimettömän kodin patjassa voisi olla ylimääräisiä kavereita, hometta.

Unikulman perustaja listasi homeisella patjalla nukkuvien tyypillisiä oireita; silmätulehduksia, poskiontelontulehduksia, korvatulehduksia. Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään, vastasyntynyt suurimman osan vuorokaudesta, joten tuntuu hassulta, että syy oireiluun voi löytyä niinkin läheltä. Piston sydämessäni tuntien nyökyttelin, ja päätin hävittää pinnasängyn patjan heti kotiin päästyäni - vaikkei siinä kukaan nyt nukukaan. Yhtäkkiä tajuntaani iskeytyi se tosiasia, että imetän sängyssä, nukun samassa sängyssä, ja niin nukkuu vauvammekin. Lakanoita vaihdan aika tiuhaan, varmaan joka toinen viikko ja kesäisin viikottain, mutta muovitetusta froteepalasta huolimatta sijauspatjassa oli maitoläikkiä ja puklujälkiä siellä täällä. Ja sitten muistin silmätulehduskierteen, pitkittyneen flunssan ja ylähengitystieinfektiot loppuvuonna, joiden syyksi ajattelin ensin kuivaa huoneilmaa ja pöpökautta. Samoihin aikoihin kun vaihdoimme kolme vuotta vanhan sijauspatjamme uuteen, loppuivat silmätulehdukset ja sitkein nuhakin. Meidän sijauspatjaamme ei siis tutkitutettu missään,  ja se vaihdettiin vain sen nuhjuisen ja painuneen olomuodon vuoksi, mutta omakohtainen kokemus antaa kummasti uskoa siihen, että patja vauvan alla voi homehtua lyhyelläkin aikavälillä, ja että siitä voi todella tulla oireita.

Tilaisuudessa näimme ja kuulimme mielenkiintoisia juttuja lasten patjoihin ja peittoihin liittyen. Meidän kuopuksellamme on untuvapeitto-ja tyyny sängyssään, ja isompien lasten patjat on tarkoituksella ostettu melko napakoina ja joustamattomina, vain pinnalta pehmeinä, kuten lasten patjat kuuluisikin ostaa. Minulle uutta tietoa kuitenkin oli, että lasten tyynyissä paksuuden kuuluu kasvaa iän myötä. Tietysti se tuntuu ihan loogiseltakin, mutten ole koskaan uhrannut kovinkaan montaa ajatusta lasten tyynyille - lähinnä olen miettinyt, mistä iästä alkaen tyynyä voi edes käyttää (3kk->) ilman pelkoa tukehtumisesta, kätkytkuolemasta tai muusta sellaisesta. Jouduin itse pakenemaan kiireen vilkkaa paikalta kotiin, mutta ehdin vilkaista ja lisätä ostoslistalleni oikeasti hyvän tuntuiset Junior Dreams-tyynyt, joissa on silikonoitua pallokuitua sisällä, ja kätevä vetoketju sivussa, joilla täytteen määrää tyynyssä pystyy kasvattamaan lapsen kasvaessa. Myyjä kertoi vinkkinä, että vetoketju kannattaa pesujen aikana laittaa hakaneulalla kiinni reunaan, jottei vetoketju vahingossakaan aukea ja täyte karkaa. Hintakin on kotimaisesta, ergonomisesta ja laadukkaan tuntuisesta tyynystä aika hyvä - 17 euroa.

Näimme myös Air-O-Baby-polyesterpatjan, joka oli suojuksensa alla lähes läpinäkyvä, ja josta vesi kaadettaessa vain valui läpi! Patja on kuulemma täysin pestävä, ja sen voi suihkuttaa puhtaaksi. Nopeasti kuivuvalla ja helposti puhdistettavalla patjalla hintaa oli 150 euroa. Jos meillä lapset nukkuisivat pinnasängyssä - edes yöimetysten jälkeen, satsaisin varmaan tuohon konepesunkin kestävään, kevyeen ja hyvän tuntuiseen patjaan, mutta lastenhuoneen nukkumisjärjestelyt syksyllekin ovat vielä niin auki, ettei patjan hankinta ole meillä vielä ajankohtaista (ja kuten sanottu, pinnasänkyäkään ei ole edes koottu).

Itse pesen ja rumpukuivaan vuodevaatteet sekä tyynyt useamman kerran vuodessa, mutta tyynyt ja peitot on meilläkin viiden yhdessä asutun vuoden aikana vaihdettu kahteen kertaan, mistä sainkin (kuvitteellisen) papukaijamerkin. Selvää on, että kun puolivuotias Allu toivottavasti syksyllä tai talvella muuttaa pois sängystämme yöimetytyksien poisjäämisen myötä, menee vaihtoon sänkykin, sijauspatjoineen kaikkineen.

Pinnasängyn vanhan patjan kannoin roskikseen.

Entä te? Miten teillä nukutaan? Oletteko kierrättäneet pinnasänkyjen patjoja lapselta toiselle? Kuinka usein uusitte petivaatteet ja patjat? Kuinka tärkeältä hyvän patjan tai petivaatteiden valinta tuntuu? Kuinka paljon olisit valmis maksamaan tyynystä? Tai patjasta?

Seuraa Bloglovinissa, Facebookissa, Instagramissa (@lapsellistablogi) tai Blogilistalla

20 kommenttia:

  1. Kiitos tästä tekstistä! Tämä voisi selittää esikoisen korvatulehdus kierteen joka taisi alkaa juurikin silloin kun taaperosänkyyn siirtyi johon patjan sai mummolasta jonne se oli taidettu juurikin kierrätettynä ostaa.Ja se on edelleen ollut käytössä onneksi lapsi harvoin kylläkään omassa sängyssä nukkuu mutta silloin kun nukkunut niin sairaanahan se on ollut "/ taitaa patja nyt muuton yhteydessä lentää myös roskiin ja ostetaan uusi samalla ostettava pinnasänkyyn myös tulokkaalle uusi patja kuten esikoisellakin oli jolloin ei pahemmin kipeänä ollut.

    VastaaPoista
  2. Juuri mietin tässä että pitäisikö patjat vaihtaa meidän sägystä ja nyt viimeistään kyllä kannan sen pinniksen varastossa odottavan kierrätetyn patjan roskiin! :D ( on se kyllä käynyt mielessä ) Voisko lasten patjoissa olla samanlaiset suojat kun on esim sairaaloissa. Jotta voisi ihan suosiolla pestä ja vaikka oksennustautien yhteydessä desinfioida? Ei tekisi mieli vaahtomuovia ihan turhan tiuhaan kaatopaikallekaan roudata kun on aika huono matsku noin luonnon kannalta...

    ps. kiva kuva sulla tuossa esittelyssä, täällä kaima ihan sama paita päällään vauva sylissä ;)

    VastaaPoista
  3. Heh, sain tän päivän paskamutsifiilikseen tästä vähän helpotusta, jotain on tullut tehtyä oikein. Meillä on ostettu uutena pinnasängyn patja ja koko patjan peittävä hengittävä suojus, myös parisängyn suojus peittää koko patjan. Lapset nukkuivat vieressä lähes koko ekan vuoden. Molempiin sänkyihin vaihdettiin uusi suojus lasten välissä. Molemmat myös siirtyivät suoraan juniorisänkyyn, joissa niin ikään on koko patjan peittävä suojus. Suojat on kosteudenpitäviä ja konepestäviä, niitä onkin pesty parin kuukauden välein vaikka pissavahingot onkin jo historiaa. Ei pitäisi olla homeessa patjojen vaikka parisängyn patja onkin äärimmäisen surkea. Tällä hetkellä migreenin kourissa olisin valmis maksamaan aika paljon siitä, että olisi kunnon patja ja joka aamuinen selkä- ja päänsärky jäisi vähemmälle :-/

    VastaaPoista
  4. Me ollaan ostettu lasten patjoihin ne kumilakanat, ja useampia sellaisia, jotta aina on varalta. Niitä roudataan myös esim.mummolakyläilylle mukaan. Ei ole tarvinnut pelätä maitopukluja, pissoja ja oksennuksia. Senkus heität vaan kumilakanan pyykkiin ja vaihdat tilalle toisen. Ollaan myös omaan uuteen sänkyymme ostaneet patjansuojuksen, edellisen sängyn sijauspatjan lapsi nimittäin oksensi. Nyt ei tarvi sitten pelätä enää oman patjankaan puolesta, jos lapset haluavat nukkua vanhempien vieressä.

    VastaaPoista
  5. Meillä on lastensängyissä muovitettu frotee, joka kattaa koko patjan pinta-alan. Patja on siis putipuhdas ja vahingon sattuessa pysyykin puhtaana. Kuopus nukkuu kieltämättä aika paljon välissämme ja imetänkin, koko parisängyn kokoista muovitettua froteeta ei ole, mutta yli puolet sängystä peittävä on. Siitä huolimatta sängyssä on jokunen tahra. Yritän kyllä kovasti lohduttautua sillä, että patjassamme on todella imukykyinen pinta, joka ei päästä nesteitä läpi. Tahrat eivät nimittäin koskaan ole läpi asti ja päällikangas onkin pesty moneen kertaan.

    Todella hyvä kirjoitus!

    VastaaPoista
  6. Home on meille liiankin tuttu juttu, mutta toivon että patja ei ole homeessa. Vauvalla on aina käytetty sellasta alustaa mikä ei päästä kosteutta läpi juurikin siksi kun muutenhan patja olis märkä koko ajan.

    VastaaPoista
  7. Minä hankin molemmille lapsille uudet patjat pinnikseen, meillä ei ole harrastettu perhepetiä koska en osaa nukkua jos joku kiehnää kainalossa. Miehen vanhemmilla lapsilla on pienestä pitäen ollut korvakierteitä ja kuulemma olivat hankkineet patjat käytettyinä... meidän lapsilla taas ei ole ollut korvatulehduksia kierteeksi asti (nuorimmalla ei kertaakaan) joten hyvä minä! =D

    VastaaPoista
  8. Hei,

    voisitko laittaa tämä henkilön yhteystiedot Unikulmasa, koska mä en kyllä usko tuota yliopistotutkimusta. Miksi Unikulma osallistuu tieteelliseen tutkimukseen ja mitkä pätevyydet heillä on siihen? Miten home tutkittiin patjoista, kun monesti sitä on tosi vaikea huomata ja mitata oikeasta kohti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unikulman toimitusjohtaja vastasi näin:

      "Hei,

      Kun Googlaa Unikulma ja Yliopisto ; Unikulma ja VTT ; Unikulma ja Työterveyslaitos löytyy varsin monta tutkimusta missä Unikulma on ollut tai on mukana.

      Mainitsemani tutkimus on tehty ennen Google-aikaa ja koski vauvojen vartalon ja pään muodon kehitystä ja vauvojen nukkuma-asennon yhteyttä.
      Sen teki lastenlääkäri omille asiakkailleen, kun huomasi esimerkiksi vauvan pään olevan D:n mallinen tai selän olevan kovasti notkoinen.
      Tämän tutkimuksen perusteella annettiin neuvoloille uudet suositukset vauvojen nukkuma-asennoista. Esimerkiksi vatsallaan nukkumisen välttämisestä ja
      nukkumasuunnan kääntämisestä. Tutkimus sai silloin kovasti julkisuutta. Tutkimus tehtiin n. 15v sitten.

      Unikulman rooli oli analysoida vanhoja mutta käytössä olevia patjoja. Niitä kerättiin 50 kpl sillä verukkeella, että sai uuden tilalle.
      Homeen löytymiseen ei tarvittu mitään laboratoriota, sillä kaikista niistä löytyi mustia homepilkkuja. Asiakkaita kehotettiin myös vaihtamaan vuoteen pohja."

      Omasta kokemuksestani ja tiedostani voin puolestani kertoa, että yritykset teetättävät paljon yliopistotutkimuksia tuotekehittelyä yms. varten, oli kyse sitten kulutustottumuksista, maitohappobakteereista ja nukkumisergonomiasta. :)

      Poista
  9. Mulle tuli ihan yllätyksenä että joillakin voi se patja kastua. Meillä on ainakin joka ikinen sänky vuorattu patjasuojuksilla tai muovitetulla froteella jne eli mitään ei patjaan asti pääse imeytyyn. Ne vaihdetaan ja pestään aina kun jonkinlaista märkää havaitsemme. Vauvan kohdalla aikoinaan monta kertaa yössä (puklailuongelma). Ihan hirveän vaikea uskoa että viidestäkymmenestä patjasta kaikki olisivat olleet homeessa. Eiköhän sen jo haistaisi jos sitä on niin paljon että aiheuttaa lapselle tulehduksia. Mä en ainakaan heivaa meidän patjoja minnekään vaikka käytettynä onkin ostettu. Jonkin verran hometta löytyy varmasti ihan joka paikasta kun oikein tonkiin alkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja kaikissa sängyissä on ja on ollut säleikkö tai reiät patjat alla.

      Poista
  10. Munkin korviin kuulostaa vähän turhan raflaavalta (100% patjoista homeessa)...varsinkin kun tieto tulee (kalliiden) patjojen kauppiaalta.

    Oman lapsen kohdalla patjan suojus oli käytössä ja ohut petari sen päällä. Eipä näillä suojauksin ikinä mitään päässyt itse patjaan asti. Vielä kun patjan käyttöikä oli alle 6kk (sitä ennen Vaavi-sänky ja jälkeen junnusänky), niin hyvin mielin annettiin patja kaveriperheen vauvalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unikulman toimitusjohtaja vastasi näin:
      "Mainitsemani tutkimus on tehty ennen Google-aikaa ja koski vauvojen vartalon ja pään muodon kehitystä ja vauvojen nukkuma-asennon yhteyttä.
      Sen teki lastenlääkäri omille asiakkailleen, kun huomasi esimerkiksi vauvan pään olevan D:n mallinen tai selän olevan kovasti notkoinen.
      Tämän tutkimuksen perusteella annettiin neuvoloille uudet suositukset vauvojen nukkuma-asennoista. Esimerkiksi vatsallaan nukkumisen välttämisestä ja
      nukkumasuunnan kääntämisestä. Tutkimus sai silloin kovasti julkisuutta. Tutkimus tehtiin n. 15v sitten.

      Unikulman rooli oli analysoida vanhoja mutta käytössä olevia patjoja. Niitä kerättiin 50 kpl sillä verukkeella, että sai uuden tilalle.
      Homeen löytymiseen ei tarvittu mitään laboratoriota, sillä kaikista niistä löytyi mustia homepilkkuja. Asiakkaita kehotettiin myös vaihtamaan vuoteen pohja."

      Minä en pidä homeen ilmestymistä vaahtomuovipatjaan minään seitsemännen maailman ihmeenä; vauvakin hikoilee öisin, pulauttelee, sattuu pissavahinkoja, huoneilman kosteus vaihtelee vuodenajoista riippuen ja muovisuojus päällä ei anna materiaalillekaan tilaa hengittää. Ja aika monien tekstiilien, patjojen yms. tiedetään homehtuvan/saavan muita mukavia kavereita ihan lämpimistä kellareista ja vinteistäkin, jossa on huono ilmanvaihto jne.

      Poista
    2. No aikamoisia patjoja Unikulma on saanut, jos ne ovat mustapilkkuisessa homeessa. Siis oikeasti käsi ylös kaikki, jotka ottaisivat kierrätyspatjan ja laittaisivat sen vauvan sänkyyn, jos siinä on näkyvät homepilkut?? Ihan oikeasti...come on.

      Jatkona, että kenellä nykyaikana on sängyssä umpinainen pohja? Meidän vauva sekä pulautteli että kaikenlaisia eritevahinkoja sattui, mutta kun käytettiin sekä ohutta petaria (konepestävä 60 astetta, näitä useampi) että muovifroteeta, niin patjaan ei kyllä mennyt pisaraakaan (petari hoiti 95% vahingista, muovisuoja loput). Sängyn sälepohja takasi ilmanvaihdon alapuolelta (ja se ettei meillä koskaan sänkyjä pedata, eli saavat tuulettua rauhassa yön kosteuden :)). Jos taas asuu sellaisessa asunnossa että tekstiilit alkavat homehtua itsekseen, niin suosittelen kyllä sisäilman laadun tarkistusta (Suomessa kun liian vähäinen ilmankosteus on se tyypillinen ongelma).

      Kommenttini tiivistettynä on että kannattaa ehkä harrastaa hieman lähdekritiikkiä. Jos patjafirma sanoo että 100% lastenvaahtomuovipatjoista on homeessa, niin ainakin mulla hälytyskellot soittaa (ja Unikulman vastauksen perusteella ihan syystäkin). Lapsen vaahtomuovipatja voi hyvinkin homehtua, sen voin kuvitella (samoin esim. lapsen rattaiden kankaat jne, onhan noita nähty), mutta kyllä silloin suurelta osin on kyse ihan käyttäjän huolimattomuudesta.

      Poista
  11. Patja voi homehtua myös siten, että muovitetulla froteella peitetään iso osa sänkyä ja sitten jos sängyn pohja on kiinteä eli ei säleitä tai reikiä mahdollistamassa tuulettumista, kosteus pääsee muhimaan siellä pohjan ja patjan välissä.

    VastaaPoista
  12. Meillä myös Absoplussa patjansuojana käytössä - eikä ole ikinä mennyt yhtikäs mitään patjaan läpi, kun imeytyy siihen suojaan. Pelkkää lakanaa ei tulisi mieleenkään käyttää. Kyllähän nyt tuollaisten "pissakakkapuklukoneiden" alle pitää jotain suojaa laittaa. Näin sanoo ainakin minun maalaisjärkeni :D

    VastaaPoista
  13. Meillä on sekä omassa että lapsen sängyssä petarin päällä feece sillä alueella mihin todennäköisimmin puklut yms osuu. Koko alaa peittävää fleeceä en halunnut laittaa, kun tavallaan on hassua välttää muovikupista juomista mutta nukkua muovilla ympäröitynä.. petarit on meillä villalla päällystettyä luonnonkumia, jonka pitäisi tuulettua hyvin ja homehtua huonosti. Mutta fleecen päällä on vielä semmonen ohut puuvillainen.. ööh petarinpäällinen tai miksikä niitä sanotaan. Semmosta kuulemma suositellaan nykyään, pesen suojuksen suunnilleen kerran kuussa 60 asteessa ja se on helppo tuulettaa lakanan vaihdon yhteydessä, ei pääse pölypunkit tms juhlimaan. Kieltämättö Unikulma patjakauppana vaikuttaa vähän jääviltä kertomaan ihmisten patjojen kunnosta ja useinhan ne vaihtoon menevät patjat eivät edusta sitä yhden lapsen hetkisen nukkumaa patjasukupolvea.. mut kyllä raikkaat vuodevaatteet on aika jees. Itselle en oo vielä mistään löytänyt riittävän kovaa sänkyä mistä selkä tykkäis, futon kuume on.. mies ei lämpee. Mua häiritsee hiukan kans se, että hengitellään koko perhe muovityynyjä kaiket yöt, mutta en oo vielä löytänyt mieleustä muuta vaihtoehtoa. Untuvassa vikana on se, että aina sieltä puskee niitä ärsyttäviä piikkejä läpi..
    Kauniita unia teidän porukalle! t.Anonymfi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Untuvassa ei kyllä ole mitään piikkejä tunkemassa mistään. Höyhentyynyssä taasen on.

      Poista
  14. Kiitos vastauksesta blogin kirjoittajalle. En löytänyt kyseistä tutkimusta googlesta. Ilmeisesti syynä juuri, että se on tehty 15v sitten.
    Onko kyseistä tutkimusraporttia muuten mahdollista saada sähköisenä versiona tai paperitse tuolta Unikulmasta?

    Alkoi vaan niin kiinnostamaan, miten 100% kaikki patjat voivat olla homeessa.

    En nyt muutenkaan ymmärrä, miten vauvojen patjat kastuvat ja homehtuvat.

    VastaaPoista
  15. Ennen patjanvaihtoa tutkisin kyllä kodin sisäilman. Jos asunnossa on sisäilman homeongelma, myös patja homehtuu helpommin.

    Jos haluaa tietää mitä uusissa patjoissa sen sijaan on, kannattaa lukea tämä. Vaahtomuovia eivät tutkijat suosittele lapsen nukkuma-alustaksi. Tämäkin tutkimus on tehty VTT:llä, mutta Internet-aikakaudella: http://pubs.acs.org/doi/abs/10.1021/es405625q

    VastaaPoista