Social Media Icons

sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Mitä oikeasti toivoin äitienpäivälahjaksi

7 kommenttia Share It:

Viime viikkoina ei varmaan ole voinut olla törmäämättä äitienpäivän lahjavinkkeihin. Must have-käsivoiteisiin, kultakauppojen sydänriipuksiin ja timanttisormustarjouksiin, lahjakoreihin, hemmottelulahjakortteihin. Minä, kolmen lapsen äiti, en saanut enkä toivonut timantteja, merkkilaukkua, ylellistä käsivoidetta tai kukkakimppua. Sain päiväkerhossa tehdyn hellyyttävän, esikoisen piirtäen tuunaaman patalapun, marsu-piirrustuksen sekä Joulupukki ja noitarumpu-kirjan luettavaksi sängyssäni klo 6.43.

Tänä vuonna puolet suvun äideistä viettävät pitkää viikonloppua mökillä, joten ensimmäistä kertaa neljään vuoteen meillä ei ole kiire jo heti aamusta juosta kukkapuskien kanssa muistamaan ja juhlimaan muita, jotta ehdimme joka paikkaan. Olen varmaan kauhea ihminen tämän sanoessani, mutta olen oikeasti aika helpottunut. Luimme Joulupukkia ja noitarumpua, söimme puuroaamiaisen, piirsimme mainosmuistikirjaan pupuja, katsoimme Frozenia (varmaan kuudetta kertaa tällä viikolla - Pikku Kakkonen on so last season, toim. huom.), luin naistenlehteä ja annoin neljävuotiaan pukea juhlakengät jalkaan sisällä. Yksi piirsi naamaan ja toinen hajotti vahingossa maljakon, kolmas käytti aamunsa konttausasennossa ylpeä ilme kasvoillaan hönöttäen. Ja jos oikein riehaannumme, voimme lähteä tsekkaamaan Linnanmäen ilmaiset laitteet. Melkoista glamouria siis.

Itse mietin pitkään, miten voisin muistaa omaa äitiäni äitienpäivänä. Siis mitä antaa aikuiselle ihmiselle, jolla on jo kaikkea, ja joka merkitsee minulle kaikkea. Kesken lahjapähkäilyjen muistin saaneeni kutsuvierasliput Linnanmäen Peacockiin Uuden Iloisen Teatterin eli UIT:n Kivaa ja korkealta -revyyteatteriesitykseen. Teimme treffit ratikkapysäkille, nauroimme eri kohtauksille ja jatkoimme iltaa olutravintolaan Sörkkaan. Join kolme kotimaisen pienpanimon maahan pudonneilta omenoilta tuoksuvaa siideriä, katselin liikenteen vilinää ikkunasta. Puhuimme perhejouluista, lapsuusmuistoista, suvun välirikoista, onnesta ja haikeudesta. Aikakausien päättymisestä ja muutoksista. En tiedä äidistä, mutta minusta tämä oli paras äitienpäivälahja, jonka olen antanut, ja jossa olen saanut olla osana.

Mitä minä sitten toivoin (salaa) äitienpäivälahjaksi itselleni? Montaakin asiaa. Sitä, että joku lakkaisi varpaankynteni, tai että jos lakkaisin kynnet, voisin olla liikkumatta ja tekemättä mitään muutaman minuutin ajan. Kuntosalitreenikertaa, jonne ei tarvitsisi yrittää hiippailla salaa, kirkuvien ja lahkeessa roikkuvien lasten saattelemana, anteeksi pyydellen ja kiitellen. Sitä, että joskus "etkö sä olekaan tyhjentänyt tiskikonetta"-murinan, mäkätyksen ja kaapinovien paukuttamisen sijaan kuulisin iltakymmeneltä kiitoksen asioista, jotka olen jo tehnyt. Pitkät aamu-unet tai suihku, jonka aikana kukaan ei hakkaisi ovea takanani tekisi terää sekin.

Köyhän onni on, ettei rakkautta tai arvostusta pysty ostamaan rahalla. Riittää, että on paikalla, rakastaa ja tukee - ja sanoo sen ääneen.

Seuraa Bloglovinissa, Facebookissa, Instagramissa (@lapsellistablogi) tai Blogilistalla

7 kommenttia:

  1. Ihana kirjoitus! Puit ajatukseni sanoiksi. Varsinkin tuo lause koskien kiitosta jo tekemistä asioista kolahti kovaa. :) Hyvää äitienpäivää täältä toiselta äidiltä toiselle. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! Ihanaa äitienpäivää myös sinulle, Nina! <3

      Poista
  2. Jotenkin ei kyllä jäänyt kovinkaan positiivinen fiilis tästä kirjoituksesta, mutta toki tärkeintä että itse olet tyytyväinen. En kyllä oikein päässyt perille, että oletko vai et?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voihan. Ihan positiivisella mielellä olin kyllä :) Äitienpäivänä mietityttivät muunlaiset jutut, mikä varmaan näkyi jollain tapaa tekstissäkin.

      Poista
  3. Hahaa tiedän kyllä tuon toiveen päästä suihkuun ilman että joku hakkaa ovea ja itkee :'D Äitienpäivän aurinkoinen kävelyretki vietettiin kuunnellen marinaa siitä miksei esikoinen saanut enempää kakkua ja nyt kuuntelen kiroilua siitä että formulalähetys pätkii. Aah, hyvää äitienpäivää meille!

    VastaaPoista
  4. Voi miten ihanasti kirjoitit! Tismalleen samaa mieltä ja tuttuja tilanteita... ;) Hyvää äitienpäivää! <3

    VastaaPoista
  5. Ihana ja lämmin teksti. :) juuri näin!

    VastaaPoista