Social Media Icons

sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

#lapsistailaa

2 kommenttia Share It:



Puoli7-ajankohtaisohjelma haastoi meidät Instagramin puolella mukaan #lapsistailaa-tempaukseen, jossa lastenkin asuista vastaavien aikuisten ja tunnollisesti pukeutuvien (haha) lasten roolit vaihdetaan, ja lapsi saakin päättää, millaisissa vaatteissa aikuinen päivänsä viettää.

Meidän kesällä neljä vuotta täyttävä Helmi valitsee kyllä vaatteensa pääasiassa itse, tai sitten ainakin valinnoista neuvotellaan. Kotioloissa, mummolaan, neuvolaan tai pihalle mentäessä minulle on aika yhdentekevää, mitä lapsi päälleen pukee, jos asu vastaa sääolosuhteita. Vaatteet puetaan fiiliksen mukaan ja tunteet ovat usein tässä(kin) asiassa hyvin kaksijakoisia: toisinaan surkutellaan sitä, ettei muhkea ballerinatutu mahdu talvihaalarin alle, toisinaan kuviolliset sukkahousut ovat liikaa. Joskus more is more, mutta yleensä hän itsekin luottaa varmoihin perusjuttuihin: farkkuihin (!), yksivärisiin legginsseihin ja raitaan. Ja sitten on päiviä, kuten eilen oli, jolloin mummolaan mentäessä täytyi saada näyttää mummille, että vaatekaapista löytyy sekä kukkia, Angry Birsejä, sydämiä, Muumeja, raitaa, graafista Marimekkoa ja helmiäisvaaleanpunaiset prinsessakengät. Ja kun oikein vauhtiin päästiin, niin esikoinen vaatetti kummatkin pikkuveljensä - kaksivuotiaan vauvan legginsseihin tosin, mutta lapsia pukeutumisessa auttaneelle isälle moinen upposi ilman argumentointia.





Vaatehuoneessa kuitenkin jännitti. Samainen neljävuotias oli päivänä eräänä nimittäin sitä mieltä, että housuja käyttävät vain haisulikärpät ja hetkeä aiemmin hän kirkkain silmin kysyi, miksen aina pukeutuisi hääpukuun, jossa olen "kauniina prinsessana" olohuoneessa (hää)kuvassakin. Hääpuku oli minulla vain lainassa, joten pääsin pahimmasta, ja imetyksen kutistama vaatekaappikin karsi övereintä tarjontaa. Hän vilkuili kyllä hetken pitsistä imetysmekkoani, mummolan vintin kätköistä löytyneitä 70-luvun Marimekko-aarteita ja kasarihenkisiä salitreenivaatteitani, mutta hetken pohdinnan jälkeen sain pukimikseni boyfriend-farkut, siniset tennarit, tuulitakin, kuviollisen huivin, raidallisen paidan (jonka olen luvannut aika kauan hävittää kauhean, imartelemattoman säkkimallinsa vuoksi), Childhood-kannatushelmirannekorun ja "ketturepun". "Äiti, sulla on tosi paljon mustaa ja laitaa! Ja haamaata myös!".

PS. Lähtekää tekin mukaan haasteeseen! Jos ette uskaltaudu kreiseissä yhdistelmissä ulos, niin virittäkää vaikka hauska leikki sisälle ja viettäkää päivä lasten toiveiden mukaan! Tägätkää kuvanne Instassa #lapsistailaa. Olisi hauska nähdä, millaisia yhdistelmiä teidän jälkikasvunne teille pukisi jos saisi päättää.

PPS. Moni arvaili aprillipilaa, mutta blogini todella muuttaa kuun lopussa. Laittakaa jo nyt uusi osoite korvan taa. Se on lapsellistablogi.com!
Seuraa meitä Bloglovinissa FacebookissaInstagramissa (@lapsellistablogi) tai Blogilistalla

2 kommenttia:

  1. Onko aika hauskaa seurata 2-vuotiaan poikani pukeutumismieltymyksiä. Meillä on aika paljon Popin raitapaitoja eri väreissä, mutta ne ei selvästikään lasta erityisesti kiehdo eikä hän juuri koskaan niitä itse valitse. Ensinnäkin vaatteessa pitää olla kuva tsi kuvia. Mikäli kuvat sattuvst olemaan autoja tsi muita liikennevälinritä, niin aina vaan parempi. Toiseksi vaatteen pitää olla iloisen värinen. Kengiksi hän valitsee joko crocsit tai kumisaappaat.

    Täytyy myös kokeilla joku päivä, että lapsi stailaisi mut ja vauvan. Epäilen tosin, että saisin päälleni vaan kasan liivinsuojia. Joku niissä kiehtoo aivan valtavasti :D

    VastaaPoista
  2. Ei lainkaan huono tyyli.

    VastaaPoista