Social Media Icons

torstai 5. maaliskuuta 2015

Köyhän naisen likimain blogiuskottava lehtiteline

4 kommenttia , , , , Share It:
IMG_2927 lip1 IMG_2977 IMG_3009

En tiedä, käykö teille niin, että selailette blogeja, lehtiä tai alennusrekkejä, löydätte jotain mielenkiintoista ja omaan tyyliin istuvaa, tulette katsoneeksi hintalappua ja jäätte miettimään, onko pilkun paikka todella asetettu oikean nollan viereen. No, minulle käy niin usein. Usein. Muistan kun sovitin joskus hääpukuja liikkeessä ja ihan ookoo-pukua sovittaessani tunsin, kuinka muhkeaan tyllihelmaan mahtui koko hääbudjettini latotansseineen ja viinilistoineen (niin, toisin kävi). Hymyilin myyjälle ystävällisesti ja olkiani kohautellen - okei, myös sitä muhkeaa tyllihelmaa hipelöiden - tuumin että ehkä, ehkä, tietäen, ettei tulisi päivää, jolloin maksaisin mekosta perheloman hintaa. En kehdannut sanoa, että etsin hunnun hintaista mekkoa elämäni muka-tärkeimmälle päivälle. Mekot jäivät kauppaan ja tapausta kaksi vuotta myöhemmin ystävälle päivitellessäni kävikin niin hauskasti, että sain hääpukuni, lainaan, mutta kuitenkin. Ja ihan ilmaiseksi.

Vähän samankaltaisella tavalla silmäilen sisustuslehtiä ja -blogeja. Ehkä, mutta ei oikeasti kuitenkaan. Lasiesineitä satojen eurojen arvosta ikkunalaudalla? Enpä usko, meillä kun pelataan jalkapalloa sisällä! Kirjahylly, jonka kirjat on värikoodattu - kuka löytää enää etsimänsä? Ja avokeittiö, miten ihana sellainen olisikaan - jos metrejä leveään turvaporttiin ei tarvitsisi upottaa keittiöremontin vertaa rahaa.

Olemme ensimmäistä kertaa noin kolmeen vuoteen siinä vaiheessa elämää, ettei kaikkia esineitä tarvitse piilottaa, tukkia, tai lukita. Kukaan ei nuole pistorasiaa, ei revi keittiönkaapeista tavaraa alas, ja kaikki tajuavat jättää pyykinkuivaustelineen rauhaan ja inha vessanpöntöstäjuomis-kausi on ohitse sekin. Viimein. Tai vielä. Kyllähän minä tiedän, että lapsiportti, ulkoa päin lukitut työhuoneen ovet, turvaketjut ja sukilla jämäkiksi tuunatut kaapinovet ovat ja pysyvät. Mutta kun hetken verran saatoin kuvitella jotain muuta, ostin Lanternan K-raudasta sen "halkokorin", jota kaksi vuotta sitten remonttiaikana kuolasin, mutta jota alle metrin mittaisten terminaattoreiden vuoksi en kehdannut napata mukaani. Ja no, ehkä 19 euron varsin kohtuullinen hintakin yllytti heräteostoksiin; menköön vaikka lehdenkeräystelineenä (lapsiportein suljetussa) keittiössä kun klaanin viimeinen rusettireisi lähtee ristiretkilleen.

Niin, ja jos olet uhkarohkea mutta vähävarainen, niin tämän kotimaisen puunkantotelineen nimi on Mestari. Aika kivoilla, erilaisilla väriyhdistelmillä ja himpun verran kalliimmalla hinnalla sitä saa esimerkiksi täältä.

 Seuraa meitä Bloglovinissa FacebookissaInstagramissa (@lapsellistablogi) tai Blogilistalla.

4 kommenttia:

  1. Heti rupesin tuunaamaan yksinkertaista esinettä: tuosta voisi saada aika hauskan punomalla kantokahvan ja "silmukan" välin täyteen narua (jos telinettä ei aio kantaa). Saisi siihen väriä (en ole askeettisen ystävä :D ). Pitääpä muistaa kun käydään K-raudassa..!

    VastaaPoista
  2. On muuten tosi hauska lukea kuinka erilaisia kuvioita eri perheissä on. Turvaportit esimerkiksi. Mekin sellainen asennettiin, mutta poikaa ei koskaan kiinnostanut rappusissa keikkuminen ja niin sekin kapistus tuppasi (ja edelleen tuppaa) jäämään auki. Tunnontarkka 2,5v kyllä ilmoittaa jos hömelö äiti sen jättää auki... Sen pitää nimittäin olla kiinni hänen mielestään. :) Laatikoita, pistorasioita, wc-pönttöä jne ei ole koskaan tarvinnut lukita tai babyprooffata. Lego-kirahvi kävi kerran pöntössä, kaappeja koitettiin aukoa muutama viikko, sitten kiinnostus lopahti kun se aina kiellettiin. Sisustus on sama kuin aikana ennen lapsia. Outoa miten lapset voi olla niin erilaisia!

    VastaaPoista
  3. Kokeilemisen arvoiselta vinkiltä kuulostaa, jos tykkää vähän persoonallisemmasta ilmeestä! :)

    VastaaPoista
  4. Ihan totta kyllä. Meillä on aina ollut todella vauhdikkaita, motorisesti taitavia ja uteliaita lapsia, jotka ovat ottaneet jalat alleen ja lähteneet tutkimusmatkoille heti kun ovat kynnelle kyenneet. :D Mutta tiedän, että tuttavaperheissä on paljonkin varovaisempia ja rauhallisempia lapsia, joita ei kiinnosta pöydälle kiipeäminen tai kirjahyllyn purkaminen. :)

    VastaaPoista