Social Media Icons

maanantai 9. maaliskuuta 2015

8 asiaa, joita et tiennyt minusta

17 kommenttia Share It:
IMG_3059

1. Oikea nimeni ei ole Anna eikä minulla ole toista nimeä. Tai no, se on vain osa nimestäni, joka on jäänyt käyttöön lempinimen tavoin. Oikea nimeni ja ainoa nimeni on Anna Saskia, ilman väliviivaa. Äitini harakanvarpaitten vuoksi nimeni jäi elämäni alkutaipaleella ilman väliviivaa, eikä kukaan nähnyt tarpeelliseksi muuttaa asiaa. Syy, miksi minua kutsutaan usein vain Annaksi, on se, että ennen Lidl-ketjua ja Saskia-lähdevettä jouduin tavaamaan nimeni poikkeuksetta, vastaamaan kysymyksiin syntyperästäni ja selittämään, ettei minulla ole kahta sukunimeä (koska sellaiseksi Saskiaa luultiin). Alunperin minun oli tarkoitus naimisiinmenon ja sukunimen vaihtamisen yhteydessä muuttaa nimeni väliviivalliseksi, mutta se - kuinka ollakaan - unohtui.

2. Yksi lapsuudenkodeistani oli suljetulla varuskunta-alueella, toinen Helsingin Olympiastadionilla. Ja ei, emme asuneet stadikan lähellä tai jalkapallokentällä taivasalla, vaan vanhasta toimistotilasta työsuhdeasunnoksi muutetussa asunnossa katsomon alapuolella. Äitini muistaa keittiön, joka oli niin kapea, että siellä mahtui hädin tuskin avaamaan tiskikoneen luukun, minä vinon katon, metrejä korkeat ja pitkät ikkunat, kymmenien neliöiden kokoisen terassin jonka betoniseinään isäpuoleni rakensi meille ison puumajan ja kaikki ne japanilaiset turistit, jotka kuvasivat kääpiömäyräkoiraamme Chiefiä, joka rakasti istua terassin lipan reunalla ja katsella tornille matkaavia turisteja. Muistan kuinka ankeaa oli muuttaa vantaalaiseen rivitaloasuntoon, kun oli vuosia saanut saunoa jalkapallojoukkueelle mitoitetussa saunassa, käydä saunan jälkeen hyppäämässä pituutta ja kerjätä tutulta metrilakumyyjältä ekstralakuja tapahtumien aikaan. Olen asunut viidessä eri kaupungissa ja ollut kolmella eri ala-asteella, mutta Helsinki ja erityisesti Töölö tuntuu kaikista paikoista aina kotoisimmalta ja tutuimmalta. Sotilaskodin hillomunkkeja taasen pystyin syömään ensimmäistä kertaa sitten lapsuusvuosien vasta kun mieheni meni inttiin.

3. Rakastan niitä hetkiä, kun saan ajaa yksin autolla. Kun takapenkillä ei ole ketään joka aloittaisi kaikki lauseensa sanoilla miten, kuka, mitä varten tai miksi. Tyyppinä olen muutenkin varmaan sunnuntaiautoilija; takapenkillä on yleensä maailman kallein lasti, kolme lasta, joten en koskaan aja ylinopeutta, ohittele holtittomasti tai edes piittaa muiden autoilijoiden kiireestä. Oikeastaan nautinnollisimpia hetkiä ovat ne, kun joku älypää hiillostaa minua, maksiminopeusrajoituksia tarkkaan tottelevaa autoilijaa, väläyttelee valoja tai tööttää. Kostoiskuna ajan aina tosi hiljaa, väläyttelen jarruvaloja ja suorastaan ryömin hidasteiden edessä. Viime viikolla perääni meinasi ajaa reippaasti ylinopeutta kaasutellut kuski, kun pysähdyin punaisiin valoihin suojatien eteen. Torvea pohjassa painaneelle ja keskisormi pystyssä puolen metrin päässä takapuskuristani autonsa pysäyttäneelle kuskille olisi tehnyt hyvää pieni reality check - esimerkiksi suojatietä ylittämään lähtenyt äiti kahden pienen lapsen kanssa sekä kolme omaani takapenkillä. Vain vaivoin hillitsin itseni enkä noussut autosta ulos juttelemaan, mutta kostoksi ajoin kolmeakymppiä seuraavaan risteykseen saakka. Jos siis pidät nopeusrajoituksia viitteellisinä vähimmäisnopeussuosituksina, et halua joutua taakseni.

4. Esikoistyttäremme on saanut nimensä lapsuuden lempisatuni, Topeliuksen Adalmiinan helmen, mukaan. Nimipohdinnoissa liputin pitkään Adalmiinan, Eleonooran, Ruusan ja Auroran puolesta, tuppisuinen mieheni tarjosi yhtä vaihtoehtoa: Raijaa (!). Jäin sanattomaksi, ja kompromissejahan siinä tehtiin, aika ankarastikin. Aina ennen pidin itseäni kahden pellavapäisen tytön äitinä, ja kun aloin odottamaan toista lastamme, oli nimikin selvillä: Venla Aune Eveliina. Venlalla vaan olikin rakenneultrassa kivekset....

5. Minä olen syntynyt Turussa ja isäni Tampereella. Ei lisättävää.

6. En voi sietää radio-tai televisiomainoksia, eikä mieheni tapaa, jolla skippaan ne: kanavarallilla. Surffaan kanavalta toiselle jokaisella mainoskatkollakin tai sitten avaan puhelimesta Netflixin ja katson kyllästyttävän pitkät leffojen introt ja mainoskatkot jotain muuta. Mieheni laski joskus, että vaihdoin kahdenkymmenen minuutin automatkalla radiokanavaa 12 kertaa. Hups.

7. En voi sietää jauhoja, hiekkaa tai mitään muutakaan kuivaa ja pölyävää käsissäni. Leivon kyllä jonkin verran, mutten halua esimerkiksi levittää jauhoja pöydälle ja kaulita taikinaa, koska jokin siinä kuivassa koostumuksessa nostattaa minussa kylmiä väreitä. En myöskään tykkää rapeista kekseistä tai kekseistä ylipäätään, sillä suussa mureneva ruoka nostattaa välittömän oksennusrefleksin, en osaa sanoa miksi.

8. Kuuntelen aika vähän musiikkia, mutta kaikista kovimmin iskevät ysäriballadit, soul ja Jari Sillanpää (!). Henkka ja monet ystäväni aina sanovat, että mulla on huonoin ja kamalin musiikkimaku ikinä, Elokuussa olen menossa Siltsun 50-vuotisjuhlakeikalle parhaan ystäväni kanssa, enkä siis malttaisi odottaa kesää!

Seuraa meitä Bloglovinissa FacebookissaInstagramissa (@lapsellistablogi) tai Blogilistalla. Mieheni Henkan Instagramiin (@chezhenkka) pääsee tästäruokapainotteiseen blogiin tästä ja Chez Henkka-facebook-sivuille tästä.



17 kommenttia:

  1. Tääpä oli kiva ja valaiseva postaus :D

    VastaaPoista
  2. Ihana Anna! <3 :) Tämä sai hymyilemään! :)

    VastaaPoista
  3. Hauska postaus :)! Mulla on vielä kamalampi musiikkimaku ko tykkään myös muustaki iskelmästä ko Siltsusta (mm. Souvarit)

    VastaaPoista
  4. Heh, tuo 3 kohta oli niin mua! :)

    VastaaPoista
  5. Mielenkiintosia faktoja:D! Ja tuohon viimeiseen samaistun! Kuuntelen kyllä kaikenmaailman nykypoppiakin, mutta parasta on juurikin Sillanpää, muut suomi-iskelmät ja vanhemmat kappaleet. Ja siltsun keikallekin on jo lippu hankittu:D

    VastaaPoista
  6. Hyvänmielen postaus :) "... et halua joutua taakseni" - ihan ku minä!

    VastaaPoista
  7. Kohtaa yksi en ymmärrä. :D Eikö tuo Saskia ole toinen nimesi, jos kirjoitusasu on ilman väliviivaa mutta kuitenkin nimeä ei kirjoiteta yhteen putkeenkaan?

    VastaaPoista
  8. Ai siis tarkoitus oli tehdä kaksoisnimi mutta väliviiva jäi pois? Niin kuin olisi tarkoitus tulla Anne-Mari mutta tulikin Anne Mari? Jaaaaaaa...! T. Äskeinen nimetön :D Mutta kirkon kirjoissa Saskia kuitenkin on toinen nimi? Kuten tuossa esimerkissä olisi Mari

    VastaaPoista
  9. Joo! :D Juurikin niin! Kutsumanimihän voi olla vaikka kolmas nimi. Mä olen aina alleviivannut pyydettäessä molemmat nimet, joten posti useimmiten tulee Anna Saskiana. ;)

    VastaaPoista
  10. Ihanaa, että meitä sunnuntaiautoilijoita on muitakin. :D

    VastaaPoista
  11. Hahaa! Ehkä nähdään siellä :)

    VastaaPoista