Social Media Icons

maanantai 9. helmikuuta 2015

Tällä viikolla

5 kommenttia , Share It:
tv1 tv3

 

Kulunut viikko on ollut vuoden ensimmäinen, jona kukaan ei ole sairastanut, ja olen täällä heitellyt itsekseni henkisiä yläfemmoja. Olemme palanneet takaisin lumileikkeihin, takaisin normaaliin arkirytmiin, ja ensi viikolle on suunnitteilla vuoden ensimmäinen perhekerho-päivä. Viikon aikana olen tehnyt suursiivouksen lastenhuoneessa, kääntänyt vaatehuoneen ylösalaisin, hikoillut kuntosalilla, käynyt vauvan kanssa neuvolassa ja no, elellyt aika normaalia arkea lasten kanssa.

Olen pohtinut ääneen lastenhoitokuvioita ja perheemme historiaa, synnytyksen jälkeistä masennustani (postauksen otsikosta jäi muuten epähuomiossa pois lainausmerkit, mitkä selittäisivät enemmän), ja tullut samalla muistaneeksi miksi bloggaan ja miksi se toisinaan tuntuu niin vaikealta. Toki on niin, että puhuttaviin ja väkeviin teemoihin kommentoidaan vahvasti, enkä voi muuta kuin seisoa sanojeni takana ja luottaa siihen, että tiedän itse, miten asiat ovat. Tietynlaista paksunahkaisuuttahan tämä vaatii, mutta silti jaksan hämmästyä siitä, kuinka samaan aikaan voi olla niin vapautunut ja niin lytätty olo. Keep calm and carry on, sanotaan.

Tällä(kin) viikolla olen nauttinut siitä, että essu päällä keittiössä häärää mieheni enkä minä, nukkunut pitkään ja tavannut parhaita ystäviäni. Sain parkkisakon, ekstrakilon, aika paljon suukkoja ja aamukahvin sänkyyn kaksi kertaa. Lisäksi kävimme ensimmäistä kertaa lasten kanssa teatterissa, saunoin ja harkitsin hiusten värjäämistä. Kuuntelin Michael Jacksonia ja imuroin, nukuin villasukat jalassa ja (pienet) pojat kainalossa. Vauvakin oppi jokunen aika sitten nukkumaan ihan oikeita päiväunia, halleluja!

Miten hyvältä tuntuukaan, kun pitkän flunssa-vesirokkokauden jälkeen voi aloittaa päivänsä pihalla termoskahveilla naapurin kanssa ja nukkua yönsä paremmin (kun kukaan ei yski, oksenna tai itke kipeää kurkkua). Tästä se lähtee.

 Seuraa meitä Bloglovinissa FacebookissaInstagramissa (@lapsellistablogi / @chezhenkka) tai Blogilistalla.

5 kommenttia:

  1. Hei!
    Ihan ensimmäiseksi, kiitos blogista. On mukava lukea kirjoituksiasi, täällä on kiva tunnelma ja kerta toisensa jälkeen tekee mieli palata.

    VastaaPoista
  2. :) kaikkee hyvää- täällä kolmas viikko sairastupaa. Odotan jo ehjää perusarkea!!!!!!!!!!!!!!!!!!

    VastaaPoista
  3. Okei, meilläkin on siis toivoa. Meillä tyttö täyttää nyt torstaina 3kk, yöt on menneet alusta asti TODELLA hyvin (08-08 nukkuu ja syö tuona aikana kerran, joskus harvoin kaksi!!) Mutta ne päiväunet... no joo olen kyllä vannonut että hän saa kaiken anteeks kun nukkuu yöt niiin hyvin, mutta en voi väittää ettenkö vaihtaisi neljiä 15min torkkuja vaikka kaksiin puolen tunnin torkkuihin :D No okei kyllä ne joskus tunninkin kestää jotkut niistä unista, mutta se on kiinni jostain tähtien asennosta tma... eli vielä ei yhtään tiedä kauanko koskakin nukkuu joten ihmeellisiä suunnitelmia ei päiväuniajoiksi voi tehdä, eikä kannata päiviänsä suunnitella sen mukaan että "tossa kohtaa kannattaa ajella kauppaan puoli tuntia koska silloin vauva todnäk nukkuu edes sen aikaa". No ei kyllä taatusti nuku :)

    Nyt on näin ja sun tekstistä voimaantuneena, ehkäpä mekin vielä opitaan nukkuun päivälläkin :D

    VastaaPoista
  4. Nää viikkokatsaukset on kivoja! Voisitko tehdä myös postauksen teidän perusarkipäivästä kellonaikoineen -

    toivepostaus :)

    VastaaPoista