Social Media Icons

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Perintösänky kolmannella sukupolvella

17 kommenttia , , , , , , , , Share It:
IMG_7925 IMG_7830IMG_7865

Jotkut ehkä muistavatkin ensisänkypohdintani, siis haluni korvata pinnasängyn ensimmäisten kuukausien ajan vähemmän makuuhuoneesta tilaa vievällä sänkyviritelmällä - etenkin siksi, että kaksi ensimmäistä lastamme nukkuivat parisängyssämme ensimmäisen vuoden, sinnikkäistä ja vähemmän sinnikkäistä eropyristely-yrityksistä huolimatta.

Saimme Orashopista suomalaisen Oran Haikarakehto-ensisängyn bloggaajalainaan vauvalle, mutta kattoon ripustettavaa ensisänkyä on toistaiseksi käytetty todella vähän - sanoisin, että siinä on nukuttu maksimissaan kolmet tai neljät lyhyet päiväunet. Kehto kyllä keinuu hyvin, mutta aukko, josta vauva laitetaan sänkyyn on todella pieni, joten en käytännössä ole saanut vauvaa montaakaan kertaa aseteltua sänkyyn niin, etteikö hän olisi herännyt sinne laitettaessa. Tai toisaalta herännyt heti kun keinuminen on lakannut.

beb1

Yöt meillä alkavat olla jo aika kohtuullisia, lyhyitä vain. Vauva syö kolmesta neljään kertaan yössä ja herää joka aamu viideltä vatsanväänteitään itkemään ja nukahtaa uudelleen seitsemältä (jolloin isommat lapset taas heräävät). Enemmän päänvaivaa aiheuttavat päiväunet. Vasta nyt kolmannen lapsen myötä tajuan, miten taivaallisen ihania päikkärinukkujia meillä on ollut! Kaksi ensimmäistä lasta nukkuivat kahdesta neljään tuntia (päiväunia) kerrallaan, ja kaksivuotias nukkuu 2-3 tunnin päiväunet edelleen, mutta vauvan ennätykset on tehty perhekerhoissa ja isäni 50-vuotisjuhlissa, joissa hän on nukkui ruhtinaalliset 1,5 tuntia yhtäjaksoisesti. Normaali unipätkä päivällä kun on viisitoista minuuttia. Maksimissaan. Valan toivoni siihen, että tämä on vain vaihe, joka menee ohi. Että vielä tulevat ne pidemmät unipätkät, jolloin voisi ehkä oikeasti saada jotain aikaiseksi tai vaikka levätä itse.

IMG_7837

Mitä tulee kuitenkin otsikonkin vihjailemaan perintösänkyyn, on se tässä. Kun isäni kuuli, että etsin kesällä ensisänkyä tulevalle vauvalle, tarjosi hän minulle sänkyä, jonka olemassaolosta en edes ollut tietoinen. Sänky, jossa olen nukkunut paitsi minä (tai siis nimenomaan en ole nukkunut, sanoi faija) ja sisarukseni myös isäni, löytyi sukutilalta navetan ylisiltä. Aika rankassa kunnossa olleeseen sänkyyn appiukkoni rakensi uuden, vahvemman pohjan ja perusteellisen pesun jälkeen päätin, etten aiokaan hioa ja lakata sänkyä - sen ikä ja patina saa kyllä näkyä.

Vielä meidän aikaamme sängyn jaloissa on ollut kalustepyörät, mutta niiden paikat olivat niin ankarassa ruosteessa, ettei niitä saanut irti eikä niiden paikalle uskallettu laittaa uusia etteivät jalat vain olisi hajonneet. Tätä ei siis saa liikuteltua paikasta toiseen kuten ennen on saanut, mutta käytössä se on silti.

IMG_7831

Parasta ja kätevintä sängyssä lienee - ennakko-odotusten vastaisesti - sen matala korkeusmitta ja ensisängyksi pitkä mitta, 86 senttiä. Hyvin syöneellä vauvalla on siis vielä hyvin tilaa sängyssä, ja ensisängyn reuna tulee juuri meidän jenkkisänkymme korkuinen eli vauva on helppo siirtää meidän sängystämme syömästä omaan sänkyynsä nukkumaan ja vielä silitellä ja tassutella vauvaa tarvittaessa. Pinnasängyn kanssa olen kokenut ongelmalliseksi sen, että esimerkiksi tutin laittamista tai vauvan silittelyä varten piti kuitenkin aina nousta istumaan, sillä laskettunakin pinniksen laita tuli liian korkealle. Vauvan sänky on siis kiinni meidän sängyssämme, ja kun vauva jossain vaiheessa nousee istumaan ja niin edelleen, niin saarramme varmaan ensisängyn seinän ja meidän sänkymme väliin, jotta voisimme vielä vähän jarrutella pinnasängyn hakemista kellarista.

Se, että vauvan voi siirtää helposti ja nopeasti häntä juurikaan nostelematta omaan sänkyyn, on tehnyt hänen unipätkistään yöllä pidempiä ja minun unestani levollisempaa. Minulla on ympäri vuorokauden käytössäni aktiivisuusranneke, ja oma fiilikseni paremmista öistä on siis myös sillä mitattuna varsin oikea.

IMG_7841

Meidän ensisängyllämme on ennen kaikkea tunnearvoa, mutta jos mietit ensisängyn ostoa, on vastaavanlaisia tyrkyllä miltei jokaisessa niemessä ja notkelmassa. Itse tykkään tosi paljon tästä yksinkertaisesta ja eleettömästä sängystä, joka pienellä laittamisella ja tekstiilein somistamalla muuntui meidän(kin) näköiseksemme! Raidallisen trikoopeiton ompelin itse (!) kahdesta jämäpalasta, Mammoonin siksak-kuvioinen peitto on ostettu Ipanaisen Hakaniemen myymälästä alesta (kyseessä on limited edition-mallisto joten toista samanlaista heillä ei ole, mutta muita tuttuja Tulan reppukuoseja peittoina löytynee kyllä vielä) ja isäni vaimo osti sänkyyn ihanan pehmeän vauvalahjan: luonnonvalkoisen lampaantaljan.

Isältäni olisi löytynyt vielä paljon, paljon vanhempi perinteinen kehto, mutta sellaiselle meillä ei ollut tilaa eikä oikeastaan tarvettakaan. Tätä kuitenkin rakastan niin paljon, etten varmaan henno luopua tästä ennen kuin vauva oikeasti ei enää mahdu siihen! Mitä pidätte? Onko teillä vastaavanlaisia perintökalleuksia? Mitä?

Seuraa meitä Bloglovinissa FacebookissaInstagramissa (@lapsellista) tai Blogilistalla (Huom! Blogilistan osoite on muuttunut!).

17 kommenttia:

  1. Kaunis köllöttelijä kauniissa korissa :)

    Kerrotko tarkemmin siitä ruokavaliosta, josta olit kiinnostunut lisäenergian saamisen toivossa? Itse kahden villin taaperon äitinä ei meinaa energiaa riittää.

    VastaaPoista
  2. Onpas todella kaunis sänky! Mammalassa esikoinen (2,5v) nukkuu vieläkin pinnasängyssä, jossa isänsä ja taitaapa olla hänenkin isänsä siinä nukkuneet. Pitkä, mutta kapea, kunnon puuta ja asiaankuuluvasti maalit vähän lähteneet ;)
    Toivottavasti päiväunet alkavat pienellä vähän pitenemään ja sinä saisit levättyä, rutkasti energiaa sinne <3

    Ja ihana siksak-peitto, harmi kun tuollaista ei enää saa, taisin vähän rakastua ;) Mistä on muuten tuo kaunis helmituttinauha mahtaa olla?

    VastaaPoista
  3. Oi! onpa kaunis perintösänky! Voi voi kun näistä aina iskee sukukateus ;D Meillä on olleet kovin tavaroistaan luopuvaisia kaikki..

    VastaaPoista
  4. Ihana :) mistä tuo harmaa haalari on? :)

    VastaaPoista
  5. Meillä on suvussa samanlainen perintösänky. Siinä on vielä pyörätkin tallella. Sänky on 60-luvulla hankittu enolleni. Oma tyttöni nukkui siinä elämänsä ensimmäiset kuukaudet myös. Meidän sänkyyn on pohjaan kirjoitettu kaikkien siinä nukkuneiden lasten
    nimet ja syntymäajat. Nimiä taitaa pohjassa olla jo lähelle kolmekymmentä.

    VastaaPoista
  6. Heippa! On kyllä tosi kaunis sänky teidän vauvalla ja historia vielä siihen päälle, ihanaa <3
    Ja asiasta poiketen, tilasin crocsin colorlite bootsit blogisi alennuskoodilla ja tänään ne kotiutuivat. En voi muuta sanoa, kuin että kiitos sinun blogisi, ei enää ikinä märkiä sukkia! Kaikin puolin kenkärakkautta suurimmillaan!

    VastaaPoista
  7. Meidän reilu 1v jätkä nukkuu mun vanhassa, isäni noin 30v sitte tekemässä sängyssä ja on sängyn 9s käyttäjä :)
    Sama homma syöttötuolin kanssa :p
    Tosi ihana tuo teidän sänky kyllä <3

    VastaaPoista
  8. Joo, toivottavasti todellakin tämän tyypin unirytmi tasaantuisi ja pääsisi vähän puuhailemaan jotain ilman että tarvitsee olla koko ajan ohjelmatoimistona. Vaikka mikäpä toista on katsellessa! :)

    Tuttinauha on Nomppu for Noshin, eli Nompun ja Noshin yhteistyömallistosta. Nompun omassa valikoimassa erilaisia tuttinauhoja ja hiuspampuloita eri värikomboilla on kuitenkin runsaasti! :)

    VastaaPoista
  9. Isäni omistaa vanhan suku(nsa)tilan, ja luulen, että hän olisi moisista sukulaisista vain kovin mielissään. :D Perintösänkyjä nimittäin löytyi kaksi, toinen oli vain viime vuosisadan alkupuolelta ja ollut hillottuna vintille jo jonkin aikaa...

    VastaaPoista
  10. Kiitti! Haalari on Tutan, mutta minä ostin sen kyllä kirppikseltä :)

    VastaaPoista
  11. 60-luvulla tuo meidänkin sänky on hankittu. Harmi, että pohja meni vaihtoon huonon kuntonsa vuoksi, koska olisi ollut hauskaa tosiaan kirjoittaa siinä nukkuneiden lasten nimet ylös :)

    VastaaPoista
  12. Ihana kuulla! Colorlitet on kyllä hu-i-put näillä keleillä!

    VastaaPoista
  13. Ihanaa kun huonekaluilla on tarina ja historiaa. Syöttötuoleja ei tietääkseni ole hillottu, joten meillä on vähän tylsästi vain TrippTrappit. :D

    VastaaPoista
  14. Heippa Anna! Meidän kohta 6kk tyttönen uinuu edelleenkin samanlaisessa rottinkisängyssä kuin teilläkin. Tänään kävimme ostamassa pinnasängyn, sillä vauva alkaa pian olla liian iso rottinkisänkyyn. Tähän asti tuo vauvanpeti on meillä toiminut loistavasti ja olemme olleet siihen tosi tyytyväisiä. Kyseessä on meilläkin perintösänky, jossa itse olen vauvana saanut uinua. Näitä sänkyjä (Vaavi-rottinkisänky) tekee edelleenkin Sokeva ja niitä saa uutena ostaa Annansilmät-puodista. Puodissa myydään sänkyyn myös reunapehmustetta, joka meillä on ollut käytössä, sillä vauvamme on aikamoinen potkija ja huitoja. Meitä on viehättänyt sängyssä sen ilmavuus, keveys ja helppo siirreltävyys (pyörät alla). Jos vauvanne viihtyy sängyssään, voi teilläkin olla siitä vielä usean kuukauden ilo :)

    VastaaPoista
  15. […] Kerroinkin aiemmin, että Allu nukkuu samassa perintösängyssä kuin minä ja sisaruksenikin aikana…, joten aika hauskaa oli, että äitini lelukaaren nähdessään tuumasi, että minulla on vauvana […]

    VastaaPoista
  16. Hei, kiitos vinkistä! Jos joku tähän ihastui niin tietää mistä moisen saa :) Pitääkin katsella, onko tarvetta pinnasuojalle. Meillä on vanha Ikean valkoinen pinnasuoja, joka käynee kokonsa puolesta tuohonkin tarvittaessa.

    VastaaPoista
  17. Ihana sänky! Kiitos Oran sänkykokemus kertomuksesta. Itse mietin lastentarvikeliikkeessä juuri tuota aukon pienuutta,että miten sinne oikein saa vauvan laitettua. Kokeilin nallella ja kovin ahtaalta tuntui.. Hankinta listalle menee nyt toisenlainen kehto :)

    VastaaPoista