Social Media Icons

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

"Niin, sitä minä vaan soittelin, että vieläkö ootte kotona?"

8 kommenttia , , , Share It:
40. raskausviikko pyörähti käyntiin torstaina, ja vaikka laskettuun aikaan on vielä joitain päiviä, on puhelimeni käynyt kuumana jo puolitoista viikkoa. Ihmiset, jotka eivät tavallisesti pidä juurikaan yhteyttä, ovat juuri nyt hyvin kiinnostuneita siitä, mitä teemme. Itselläni on jotenkin tosi lungi olo - ei lainkaan (enää) sellainen, että joku syntyisi lähipäivinä tai edes lähiviikkoina. Ja jos tätä fiilistä olisi uskominen, olisi meitä jouluna viisi. Tiedän tietysti, että huonoimmassakin tapauksessa synnytys käynnistetään reilun kahden viikon päästä, mikä tuntuu olevan ihan uskomattoman lyhyen ajan päässä (heh, kop kop). Lähipiirissä (ja sen ulkopuolellakin) käydään sen sijaan kuumina: ensimmäiset "ei oo Viljoo näkynyt?!"-tekstiviestit tulevat aamuyhdeksältä ja yksi sun toinen tuntuu tekevän kummallisia tarkistussoittoja tyyliin: "ei mulla ollut mitään asiaa, mutta OOTTEKO TE VIELÄ KOTONA? Ettette vaan Kättärillä?".

Minä koen tämän hyvin hämmentävänä, koska kuten todettu, edes laskettua aikaa ei ole vielä ohitettu. Supistuksia, kipeitä ja sitten vain niitä (hermoja) kiristeleviä, on toki ollut pitkin raskautta ja näin loppua kohden paljonkin. Paikat ovat vähän avautuneet ja pehmenneetkin, mutta en varsinaisesti ole vaivannut asialla päätäni tai miettinyt kohdunsuun reaaliaikaista tilannetta.

Näihin päiviin saakka minua on vaivannut selkeästikin se, että odotan asioiden menevän samalla tapaa kuin kahdella edelliselläkin kertaa; että synnytys alkaa lapsivesien menolla 40. raskausviikolla, käy nopeasti, ja että klaaniin liittyy vaaleatukkainen ja sinisilmäinen äkäpussi joka ei nuku puoleentoista vuoteen yhtäkään kokonaista yötä. Esikoinen syntyi rv 39+1, toinen rv 39+2, ja nyt meneillään on rv 39+3, mutta kuopusta ei näy. Ja ihan rehellinen ollakseni: kun mietin kaikkia niitä asioita, joita syntyvä vauva tulee mutkistamaan, ja sitä tulevaa viidenkymmenen vuoden kanaemo-kautta, en varsinaisesti koe, että hänellä olisi edes erityisen kiire.

Perjantain ja lauantain välisenä aamuyönä olin varma, että se on menoa. Että viikonloppuna haetaan vauva kotiin. Supistuskivut humisivat korvissa saakka, väli oli alle viisi minuuttia, kesto puolitoista minuuttia ja kipua oli mahdotonta edes paikantaa - tuntui, että koko vartaloni oli liekeissä ja jalat turtana. Hauskuutta kesti kuitenkin ehkä puolitoista, pari tuntia (enkä muuten nukkunut kyseisenä yönä paljoa enempää), ja vähän liian tehokas TENS hävitti viimeisetkin fiilikset. Aamulla olo oli kuin jyrän alle jäänyt, väsynyt ja jumiutunut. Jos jotain siis toivon, niin sitä, että kun seuraavan kerran supistelee kipeästi (tai ylipäänsä supistelee!), on se ihan oikeasti lähdön paikka. Muussa tapauksessa yksiön vuokrasopimus jatkukoon.

Pssst! Tulevat vauvauutiset päivittyvät varmaankin blogin nihkeän mobiiliversion vuoksi ensin blogin facebookiin ja Instagramiin (@lapsellista).

Seuraa meitä Bloglovinissa FacebookissaInstagramissa (@lapsellista) tai Blogilistalla.

8 kommenttia:

  1. Aika tuttua varmaan jokaiselle synnytystä odottaneelle nuo puhelut.
    Ja auta armias, jos et heti vastaakaan puhelimeen! Silloin ollaan jo soittamassa läpi puolta sukua, että joko ne nyt ovat menneet? "Juu, päiväunille menivät..."
    Uteliaat ja malttamattomat tuntuvat hankkivan tiedon keinoja kaihtamatta. Joskus on jopa päiväkotiin soitettu ja udeltu, onko jonkun hoitolapsen äiti jo lähtenyt synnytämään, kun ei enää vastaa puhelimeen. Että olisko päiväkodissa ensikäden tietoa.

    Mutta onnea matkaan, kun sen aika koittaa. Ennemmin tai myöhemmin.

    VastaaPoista
  2. Mikä on oma veikkauksesi beibin syntymäpäivästä?:)

    VastaaPoista
  3. Voi, toi on niiiin ärsyttävää. Mä olen tuon vuoksi ollut vähän epämääräinen laskettua aikaa kysyttäessä, mutta uteliaimmat sitten inttää vielä, että mikä päivä tarkalleen. Sekös saa mut vielä äkäsemmäksi.

    Mulla on siis menossa 31. viikko ja yksi ilta poika halusi soittaa mummulle. Mummu ei vastannut ja hetken päästä yritettiin soittaa uudelleen josko mummu nyt vastasi. No mummu ei vastannut vieläkään ja lähdettiin yläkertaan kylpyyn. Mummu oli sillä välin soittanyt takaisin pari kertaa ja oli jo paniikissa soittanu mun miehellekin, joka oli just harrastuksissa. Hyvä, ettei meillä ollu poliisit tai ambulanssi oven takana, kun mummu oli niin huolissan, että meilä on nyt joku hätä. Ei kun ihan huvikseen vaan soiteltiin.

    VastaaPoista
  4. Mä uhkasin viimeisillä viikoilla vetää jokottelijoita turpaan. Kun sitä sai kuulla aina Ainon syntymäviikoilta asti (35+4). "Ai sä olet VIELÄKIN yhtenä kappaleena". Varsin hermoja kiristelevää.

    Onneksi puhutaan enää päivistä, kunnes teillä on kolmikko kasassa. Koita jaksaa kyselijät ja raskausvaivat! <3 Itse en ole tarkoituksellakaan kysellyt, kun tiedän kuinka ärsyttävää se on. Siksi tuppaankin kyttäämään Instagramia useamman kerran päivässä.

    VastaaPoista
  5. mun kokoelma on 39+3, 38+0 ja 40+5 käynnistettynä. että en tiedä kauanko toi kuopus olis mahassa viipynyt ilman häätöä :D

    VastaaPoista
  6. Sairaalaan pitää lähteä siinä vaiheessa, kun sukulaiset soittavat viiden minuutin välein!

    VastaaPoista
  7. :) Joo ne "puhelut" ja viestit, kyselyt ja utelut. Ei niistä kiukkuinen osannut olla mutta välillä sapetti. Jos taas kukaan ei ois kysellyt ois sekin sapettanut. :D VOIMIA, ONNEA JA TSEMPPIÄ LOPPURUTISTUKSEEN - PIAN SE ON MENOA JA TOTAALISTA HUUMAA <3 ;)

    VastaaPoista
  8. Jaksamisia vielä odotteluun! Melkoinen jääräpää teille sieltä syntymässä kun antaa teidän odotella kaikista merkeistä huolimatta! Mutta tosiaan vastahan se arvioitu saapumispäivä käsillä , eli ei pitäisi muilla hermoo kiristellä paitsi äidillähän siihen nyt luonnollinen oikeus ja syykin kun keho alkaa olemaan niin kypsä, onhan raskaus ihan loppusuoralla . Ja mielikin jo siellä vauvassa. Toi sun lohturuoka kuva oli niin surkuhupaisan hellyyttävä, ihan kuin minä silloin viimeisilläni lyllersin tuolla menemään iltaisin! :D Mutta oon niin varma että synnytyksen hetki tulemaan vauhdikaalla tahdilla etenevä kun käyntiin lähtee. -henni

    VastaaPoista