Social Media Icons

perjantai 26. syyskuuta 2014

Perjantain heräteostos: neljän euron avainlippuhuivi ja ajatuksia lapsiperheen säästämisestä

nansotuubihuivi1 IMG_5014

Olen saanut etenkin blogin Instagramin puolella kivaa palautetta pikaisista Lidl-vinkeistäni, siis maailman parhaasta salaattisekoituksesta, tuoreesta pestosta, hyvin hinta-laatusuhteisista lastenvaatteista ja pari kertaa olen blogannut myös ko. lafkan lastenkengistä (ilman kaupallisia sidoksia, toim. huom.). Kahden tai vaikka kahdeksan euron tuotteesta kirjoittaminen ei tuo minulle mitään, mutta toivottavasti te olette niiden myötä löytäneet omia uusia suosikkeja hieman edullisemmin ja siten ehkä voineet panostaa johonkin muuhun. Toisaalta olen myös ihan tietoisesti halunnut tuoda esiin senkin tosiasian, että vaikka blogeissa esitellään usein eksklusiivisia luksustuotteita pehmeistä luonnonmateriaaleista noppa-Corollan hintaisiin merkkilaukkuihin ja vuoden sähkölaskun hintaisia torkkupeittoja, ovat portaalibloggaajatkin usein varsin pienituloisia - työttömiä, lapsia kotona hoitavia tai sitten vain huonommin palkatulla alalla töissä.

Kun säästää tulitikuissa, voi ostaa shampanjaa, sanoo isäni aina, enkä voisi olla enempää samaa mieltä. Yksinkertaisesti nyt vain on niin, että yliopisto-opiskelijan ja lapsia kotona hoitavan, osapäivätyönään bloggaavan taloudessa on säästettävä jossain, jotta voi toisaalta toisinaan panostaa johonkin. Minä olen päässyt supermarkettien ja niiden kreisipäivien tuotteiden häpeämisen tai peittelemisen yli. Ostan jättisatsin leipää pakkaseen leipomon tehtaanmyymälästä, tsekkaan aina tarjoukset, syynään kilohinnat ja rynnin ostoskärryineni aina sinne, missä banaanien kilohinta on puolitettu sisäänheittotarjouksena. Yksi asioista, joissa siis säästämme, on ruoka. Minulle on tärkeää, että syömme hyvin ja monipuolisesti, joten laadun sijaan tingimme hinnasta: teemme paljon itse, hyödynnämme kauden tuotteita ja tietenkin ne ruokakauppojen tarjoukset. Helsinkiläiseksi lapsiperheeksi syömme varmaan keskivertoa enemmän kotimaista riistaa, sieniä ja marjoja - ne kun ovat tyrkyllä kesämökkipaikkojen kupeessa syysaikaan. Yksi ihanimmista asioista, joita tässä vanhassa talossa on, on kylmäkellari, joka tälläkin hetkellä on pullollaan mieheni itse puristamaa luomuomenamehua, marjamehuja, hilloja, säilöttyjä sieniä (kiitos anoppi!)....

Toinen asia, missä eittämättä säästän, ovat minun omat hankintani. Tein ensimmäistä kertaa varmaan viiteen vuoteen tilauksen ketjuvaatepuljun nettikauppaan kun tarvitsin kipeästi isommat äitiyshousut (alesta), ja ostan aika harvoin mitään kauhtuvia trikoorättejä kympillä tai viitosellakaan itselleni. Sama pätee kosmetiikkaan ja kenkiin - miksi haluaisin nurkkiini pyörimään jotain melkein sopivaa tai melkein kivaa, kun joskus (harvoin) voin ostaa jotain tosi, tosi ihanaa, täydellisesti istuvaa ja minulle sopivaa, oli se sitten luonnonkosmetiikkasarjan huulipuna tai pehmeä luomupuuvillamekko. Esimerkiksi laukkuja tai koruja omistan naiseksi varmaankin aika vähän, ja kun oikein mietin, niin taisin viimeksi ostaa uuden kynsilakan.... Kaksi vuotta sitten? Miljoonan luomiväripaletin tai ripsivärin sijaan minulla on yhdet kumpaakin, ja ihonhoidossa tärkeältä tuntuu luonnollisuus ja tuotteiden laatu, ja jo köyhänä opiskeluaikana löysin tarkoitukseen hyvin sopivia ihonhoitotuotteita keittiön kaapeista, joihin luotan pitkälti edelleenkin. Kampaajalla käyn jokseenkin harvoin, ja aikaisemmin kävin hiusmallina uudistumassa muutaman kerran vuodessa, suosittelen! Nyt edellisestä värjäyksestä alkaakin muuten olla 9 kuukautta, joten jotain tarvitsisi varmaan tehdä....

IMG_4971

Pihistän ja panostan. Tänään pihistin, ja tein heräteostoksen. Neuvolareissun jälkeen lähdimme lasten kanssa käymään Saiturin pörssissä muovailuvahaostoksilla, ja poikkeuksellisesti löysinkin jotain aika kivaa itselleni. Yleensä ostan Saiturista lastenjuhlapaketteihin superhalpoja lastenkirjoja tai edullista erikoisolutta pullon laatuaan (liekö vähän kornia Suomen suurimman perhemedian alla kertoa, että Saiturissa on hyvä, pieni ja vaihtuva valikoima laadukkaita erikoisoluita aina tarjouksessa, joita toisinaan ostamalla nostelen omia vaimo-pisteitäni miehen silmissä), joten kun tänään bongasin täydellisen värisen, savunsinisen Nanson Suomessa valmistetun ja avainlippu-merkityn tuubihuivin hintaan 3,95 e, en varsinaisesti miettinyt kovin montaa hetkeä. Muhkein ja lämpimin talvihuivi se ei ole keinokuituisen materiaalinsa vuoksi, ja oikeasti haaveilen muhkeasta villaversiosta talvea ajatellen, mutta imetysaikaa silmällä pitäen iso huivi on mitä helpoin ja käytännöllisin asuste, jolla saa suojaa imettäessä vauvalle (hyvien imetysvaatteiden kanssa se ei nyt tietenkään ole niin tarpeellinen), ulkona kantaessa suojaa omalle kaulalle ja dekolteelle ja tiukan paikan tullen se taipuu vaikka vaunusuojaksi. Tämä vajaan neljän euron versio mätsää paitsi tanskalaiselta Milkeriltä imetysmekkosuosikkiini (joka oikeasti on YÖimetysmekko!), suosikkilaukkuuni myös rattaisiin - tuntuu siis varsin perustellulta heräteostokselta, hahah!

IMG_5004

Vaan mihin sitten panostan? (Paitsi talvella ainakin tuubihuivin villaversioon.) Lasten ulkoiluvaatteisiin ja -kenkiin, kodin sisustamiseen tiettyyn pisteeseen saakka ja kulutustavaroihin, sekä omaan kosmetiikkaan ja vaatteisiin, harvoin mutta kuitenkin. Minulle on tärkeää, ettei kukaan istu pylly märkänä tai kylmissään ulkona, käyttämämme tuotteet ovat tutkittuja ja turvallisia, eikä kovassa kulutuksessa ole mitään käytössä hajoavaa skeidaa, oli kyse sitten kirjahyllystä tai hammasharjasta. Enemmän on vähemmän. Juhla mokka-suosikkicappucinopuru-tarjoussaalistuksen sijaan satsasimme ihanaan, ihanaan kahvimyllyyn, ja nyt ostan varastoon vain hyviä kahvipapuja tarjouksesta. Bonuksena on tietysti paitsi täysin eri makuinen aamukahvi, myös keittiössä leijaileva kahvilamainen tuoksu. Jonkun mielestä se on turhamaisuutta ja kerskakulutusta, mutta toisaalta minä ajattelen samoin postimyyntitileistä ja halvoista, käytössä hajoavista so this season-trikookuteista.

Ja onhan tietysti niin, ettei hinta aina kerro kaikkea tuotteen laadusta tai sen valmistusprosessin eettisestä tai ekologisesta näkökulmasta. Jaksan aina ihmetellä äitejä, jotka perhekerhon nimeltä mainitsemattoman, suositun lastenvaatebrändin esittelyssä tilauslomaketta täyttäessään päivittelevät huonontunutta laatua ja korkeaa hintaa - ilman että kynä pysähtyy hetkeksikään omia osoitetietoja täyttäessä. Minä voin maksaa kolmekymmentä euroa lasten sisähousuista (joskaan en osta niitä joka värissä ja varastoon jokaiselle lapselle), jos se tuntuu jollain tavalla perustellulta; hinta vastaa laatua eikä sen hintaista tuotetta ole valmistettu halpatuotannon maissa. (Kalliita) floppeja tulee ostettua toisinaan, ja tokihan se harmittaa ihan vietävästi, kun on päättänyt säästää ensin toisaalla tuotteen ostaakseen.

Kotimaisen Nanson samoissa (!) luonnonvalkoisissa yöhousuissa kymmenen vuotta hengailleena uskallan kuitenkin olettaa, ettei alle neljän euron tuubihuivi ole onnettomin ostokseni, ja jos teillä on etsinnässä samanlainen, saa niitä tosiaan Saiturin Pörsseistä nyt erihyvään hintaan ja kivassa värivalikoimassa!

PS. Loin ihan uuden Köyhäily-avainsanan (ahahaha) tämän tyyppisille postauksille, ja se, kuinka suureksi se avainsanapilvessä tulee kasvamaan, riippuu teistä. Kaipaatteko blogiin enemmän vinkkejä edullisista tuotteista ja valmistajista?

Seuraa meitä Bloglovinissa FacebookissaInstagramissa (@lapsellista) tai Blogilistalla (Huom! Blogilistan osoite on muuttunut!).

19 kommenttia:

  1. Kyllä, lisää köyhäilyä! ;D

    VastaaPoista
  2. Kannatan! Meillä ei ole vielä lapsia, mutta köyhäily on pop tässäkin opiskelijataloudessa :)

    VastaaPoista
  3. Juuri yksi päivä pohdin tätä pihistys-panostus asiaa. Itseen on tullut lasten saamisen jälkeen panostettua luvattoman vähän. Olen hengaillut samoissa käytettynä ostetuissa yogapantseissa lähes joka päivä reilut kolme vuotta. Ja se todellakin on alkanut niissä näkymään. Pieniä reikiä on tullut sinne tänne. Ei ole ihme, että ne miehen mielestä on parhaat päivänsä jo nähneet. Silti 50€:n sijoitus uusiin vastaaviin housuihin kirpaisee. Tilaukseen meni silti, niin sairaan mukavat ne on. Mutta koska tuo summa on kuukausittaisita tuloistani jo merkittävä osa, tarkoittaa se säästämistä monessa muussa. Huomaan että meillä on melko samankaltaiset listat säästön kohteista ja panostuksen arvosista jutuista. Lapset eivät todellakaan istu märissä vaatteissa ulkona eikä kärsi nälästä. Kuitenkin ruokakaupassa tulee oikeasti pohdittua sopivaa pakkauskokoa, tarkastettua viimeset käyttöpäivät, tuijotettua kilohinnat ja katsottua edullisemmat vastaavat tuotteet. Syksyn sato kerätään talteen metsistä, keväällä laitetaan taas omalle maalle pieni yrttiviljelmä kasvamaan ja tuijotetaan hartaana raparperin kasvua. Ja olen näihin silti todella tyytyväinen! Jos rahaa olisi enemmän, tulisi remontoitua vikkelämmin, sisustettua myös nopeammin ja vasta viimeisenä malttaisin panostaa itseeni.

    VastaaPoista
  4. Kyllä todellakin! Olen juuri sellainen Lidlin asiakas, joka kauhistelee ruokakassin hintaa tehdessään syrjähypyn muiden ketjujen ruokakauppoihin. :)

    VastaaPoista
  5. Kyllä, lisää vinkkejä edullisista tuotteista :)

    VastaaPoista
  6. Myin juuri vanhoja imetysvaatteita ja lastenvaatteita huutiksessa ja huomasin, että tuotteen kallis ostohinta ei aina tarkoita kallista kokonaiskustannusta. Olen ostanut suurimman osan vaatteista alesta, mutta hyviltä merkeiltä (Boob, Pop, Mini Rodini...) ja sain kaikista lähes tai jopa yli sen hinnan mitä olen aikoinaan niistä maksanut. Eli ainakin tässä tapauksessa köyhän ei kannata ostaa halpaa :)

    VastaaPoista
  7. ehdottomasti lissää köyhäilyä :)

    tässä meijän huushollissa eletään käytönnössä mun äitiyspäivärahalla, sillä miehen opintotuki nyt on mitä on.

    Kehitysvammaohjaan äityspäiväraha ei todellakaan ole suuren suuri, silti sillä elätetään minut, mies, lapsi 3kk ja 2 n.40kg noutajaa!

    Meillä suurin säästö tulee tällä hetkellä asunnosta. Pieneen kaksioon mahtuu yllättävän hyvin kun vähän järjestää, mutta kyllä tämä ahtaus ärsyttää.

    ruuassa ei säästellä täälläkään, pelkästään koirien ruokaan uppoaa jo 100e kuukaudessa ja itsekkin pitää tietty syödä.
    auto on pakko olla koska täällä ei ole julkistaliikennettä.
    lapselle ostetaan kunnon ulkovaatteet sillä päivittäin ollaan monta tuntia pihalla. Sisävaatteet ovat sitten halvempia, mutta olen kyllä todennut että ei se hm paljon jää jälkeen esim. me&i:n vaatteista.. ihan samallalailla nukkaantuvat ja meillä on osa "merkkivaatteista" hajonnut ensimmäisessä pesussa, palautukseen lähti. ja samalla päätin että merkkivaatteet ostan tästälähtien alesta!

    VastaaPoista
  8. Minä myönnän säästäväni lapsen sisävaatteissa. Koon vaihtuessa raahaan rahapussini H&M:lle ja ostan "ota kolme, maksa kaksi" luomupuuvillaisista vaatteista muutamat housut ja puoli tusinaa pitkähihaista paitaa ja ison nipun sukkia, alle viidenkympin. Vaikka kuinka haluaisin ostaa lapselle vähän laadukkaampia ja suoraan sanottuna merkikkäämpiä vaatteita, en raaski. Nuo ovat kestäneet päiväkotikäyttöä uskomattoman hyvin, ja ne on suunniteltu mätsäämään toisiinsa. Win win.

    Meillä "tuhlattiin" järjettömän suuri määrä rahaa polkupyörään, enkä ole katunut hetkeäkään! <3

    VastaaPoista
  9. Myönnän myös säästäväni H&M "conscious" perus puuvillavaatteita pääsääntöisesti käyttämällä, vaikka epäilenkin vähän luomua ja omantunnon puhtautta co brändillä. Homma vaan on niin, että samalla rahalla saa koko (sisä)vaatteistuksen nopeasti kasvavalle lapselle kuin merkikkäämmin pari bodyä ja yhdet housut. Yksittäisiä "hyvän omantunnon laatuostoksia" olen tehnyt, mutta kaikki haalistuvat ja nukkaantuvat pyykissä nopeammin tai vaativat jotakin erikoiskäsittelyä.. esim Noshin ihana mekko joka vaikutti tosi napakalta ja laadukkaalta, nukkaantui ja haalistui 2 pesukerralla samassa koneessa missä hm-rätit pyörivät kymmeniä js taas kymmeniä kertoja menemättä miksikään. Vaikka kätän näin tukematta kotimaisia puenyrittäjiä yms niin samalla saan mahdollisuuden panostaa samaan kuin kirjoituksessa, eli laadukaisiin ulkovaatteisiin ja jalkineisiin. Itsellä kotikäytössä parit hm jumppahousut ja yhdet "perhekerhon eteisen myymät" ihmehousut ja ei voi mitään: hm pysynyt mustana ja siistinä, 'laatumerkki" haalistunut ja lököttävä.. muuta en kyseiseltä merkiltä olekaan hankkinut.

    VastaaPoista
  10. Nii ja ehdottomasti lisää köyhäilyä :)

    VastaaPoista
  11. Asiaa, kannatan köyhäilyä! :)

    VastaaPoista
  12. Köyhäilyä ja hyviä vinkkejä kehiin.. Täällä ensimmäinen tulossa ja mies opiskelija, joten penninvenytystä joutuu varmaan lähiaikoina rutkasti harrastamaan.
    Myönnän ostaneeni ison osan äitiysvaatteista h&m:n alennuskorista ja ainakin tähän mennessä ovat pysyneet hyvinä.

    VastaaPoista
  13. Kyllä, lisää köyhäilyä. Muistan taannoisen vierailuni aikaan kun kävimme läheisen ostarin _jokaisessa_ ruokakaupassa milloin minkäkin tarjouksen perässä. Multakin meinasi ottelukestävyys siinä loppua, mutta varmasti saatiin halvin ruokakori...

    VastaaPoista
  14. Kyllä, lisää "köyhäilyä"! Asun itse Tanskassa ja olen huomannut että kierrätys ja edulliset ostokset ovat todella "in". Kirpparit eivät ole mikään köyhien juttu, ja hyvien ja uniikkien löytöjen tekeminen on monelle jopa harrastus. Mun mielestä on hyvä kasvattaa lapset siihen ettei kaiken tarvii olla Burberryä ja Minirodinia - toki hienostellakin saa välillä mutta joku raja silläkin :)

    VastaaPoista
  15. Mun pitäisi opetella tuota ruoassa köyhäilyä. Muuten olen säästäväinen ja voisin allekirjoittaa melkein kaiken noihin omiin vaatteisiin/kosmettiikkaan liittyen. Ja samoilla aatteilla, että tahdon meidän perheessä syödään hyvin (laadukkaasti) ja siten ruokaan uppoaa paljon. Aiemmin se ei ole häirinnyt, mutta viime ajat olen miettinyt, että mieluusti sitä säästäisi vaikka johonkin ulkomaanmatkaan. Jossa meidän perhe ei ole kertaakaan käynyt. (Jos Tukholmaa ei lasketa. ;) ) Siispä käytännön ruokaköyhäilyvinkit on erittäin tervetulleita. Nimim. Tässä asiassa aika uusavuton

    VastaaPoista
  16. juu juu, köyhäily on elämäntapa :D
    kaikki vinkit otetaan huomioon, vaikka on tässä neljän ja puolen kotiäiti-vuoden aikana aika lailla harjaantunut ;)

    VastaaPoista
  17. Mä rakastan sun köyhäilyjuttuja! Meillä Lidl on lähin ruokakauppa ja kaikki Lidl-vinkit on parhaita. Meillä toinen on pienipalkkainen ja toinen opiskelee, joten kasvatamme ruokaa omassa pihassa ja teemme täsmäiskuja Tokmannin nettopäiville, jotta aina joskus voi ostaa laadukkaat kengät tai jonkun Marimekon kipon. Mä olen oikeastaan aika ylpeä omasta köyhäilystäni. Olen ollut nyt kesäisin töissä ja meillä on ollut silloin isommat tulot, eikä siitä juurikaan ole ollut iloa. Raha on huvennut harkitsemattomiin ostoksiin ja isommat hankinnat eivät ole olleet niin hohdokkaita, kun niihin ei ole tarvinut säästää.

    VastaaPoista
  18. Täällä yksi köyhäilijä ilmoittautuu! Rahaa ei ole ikinä ollut törsäilyyn asti, kiitos opiskelujen. Onneksi olen kekseliäs: serkkutytöltä perityt vaatteet olen värjännyt tai muuten muokannut pojalleni sopiviksi ja ruokakaupassa kilohinnat ja tarjoukset katsotaan tarkkaan. Köyhäilyvinkit ovat parasta, niitä kiitos lisää! :)

    VastaaPoista
  19. […] Mutta, mitä tulee itse neuvolakäynteihin, ovat viimeiset kaksi kertaa olleet hyvin erilaisia. Neuvolalääkäri oli pohjanoteeraus ja treffit luottoterkkarin kanssa, kuten olettaa saattaa, suksee – kaikin puolin. Neuvolalääkäriä odotin kuin kuuta nousevaa, mutta vastassani oli hiljaa puhuva ja ei mitään sanova lääkäri. Vauvan kokoarviota ei kuulemma anna enää lääkäri, kohdunkaulan pituuden arvioiminen ilman ultraääntä on kuulemma ”henkimaailman juttuja” (vaikka sille on oma lokeronsa neuvolakortissa?!) ja kaiken kukkuraksi vatsaani sivelevä lääkäri kysyi, osaanko sanoa, miten päin vauva oikein on! Katsoin häntä hieman hitaasti, ja totesin sitten, että koko vatsa on makuuasennossa (kuten nyt satuin olemaan) epäsymmetrisen mallinen, että vasemmalla kyljelläni erottuu selvästi vauvan selkä. Ja että tyyppi on ollut kiltisti pää alaspäin jo viikkokausia. Suutuin taas, mutta eri syystä, ja raahauduin lohtushoppailemaan ennen lounasaikaa. […]

    VastaaPoista