Social Media Icons

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Maanantaista lauantaihin

7 kommenttia Share It:
igkol1 igkol2

Taas yksi viikko alkaa olla lopuillaan. Näin lauantai-iltana kisaväsymys uhkaa puskea päälle, ja kun katselen Instagramiani, ja muistelen kulunutta viikkoa, tuntuu se ihan oikeutetulta. Viikkoon on mahtunut tavanomaisten kahden kerhokerran ja viikottaisen muskarin lisäksi kolari, studiokuvaukset, sokerirasituskoe, neljät leikkitreffit, reissu Porvooseen, kaksi kauppareissua, yksi välikausikenkien metsästyspäivä, miehen viikonlopun harrastusreissu (jolta hän ei tosin ole vielä palannut) sekä "mummipäivä" kuten lapset sanoisivat. Viimeisimmistä lienen kiitollisin: anoppini uhrasi vapaapäivänsä kanssamme kauppakeskuksessa surullisenkuuluisalla välikausikenkien metsästysreissulla, ja muun muassa murjottavaa kolmevuotiasta kolme varttia kenkähyllyltä pois maanitellen. Neljän tunnin ja kolmen kaupan tehokkaan rupeaman jälkeen löysimme sopivan kokoiset kengät ilman Angry Birdsejä ja Hello Kittyjä, mutta goretexilla ja kahdenkymmenen euron alehinnalla. Samaan syssyyn tulin ratkaisseeksi lastenhuoneen verhodilemman ja beben välikausihaalarimetsästyksenkin sain päätökseen, alerekillä tietenkin.

Jääkaappi on täynnä maitorahkaa, uusi blenderi surisee aamusta iltaan, seitsemännen (!) sokerirasituskokeen tulokset tulivat (taas kerran) normaaleina takaisin, pyykkikori on puoliksi tyhjä ja minun lasini ehdottomasti puoliksi täynnä. Normiviikko, ja ei kuitenkaan ihan normiviikko.

Huomaan yhä useammin miettiväni, josko tämä olisi viimeinen kalenterikuukausi ilman kolmatta lasta kuvioissa, ja teen itselleni tämän kaltaisia Instagram-kuvakollaaseja muistutukseksi siitä, millaista elämä oli vain nelihenkisenä perheenä. Nauranko kolme kuukautta myöhemmin tällaisille "oi, on pitänyt niin kiirettä"-päivityksille miettien, kuinka juuri nyt, syyskuussa, minulla oli tuntuvammin aikaa käytettävissä ihan höpsöihinkin juttuihin: aamiaissmoothiefiilistelyihin Instagramissa ja kuumiin kylpyihin aikakausilehden kanssa lasten mentyä nukkumaan. Mikäli uusi klaanilainen tulee yhtään sisaruksiinsa, niin reilun viiden viikon päästä meillä ei nukuta enää ikuisuudelta tuntuvaan aikaan (puoleentoista vuoteen). Eikä juoda kuumaa kahvia. Nautin siis tänään. Ja huomenna laitan teille kivan arvonnan tulille (instagramilaiset sen jo tietävätkin, vinkvinkvink!), lupaan. Nyt aion nollata nojatuolissa puolentoista viikon Emmerdale-rästejä purkaen ja ehkä puolen tunnin päästä kuorsaan, kuten tavallista.

Ihanaa lauantai-iltaa!

Seuraa meitä Bloglovinissa FacebookissaInstagramissa (@lapsellista) tai Blogilistalla (Huom! Blogilistan osoite on muuttunut!).

7 kommenttia:

  1. Älä vielä heitä kirvestä kaivoon, meilläkin kaksi ekaa lasta valvotti ja työllisti ihan urakalla, mutta kolmas kerta toden sanoi ;) Ikää tosin vasta 3kk joten eiköhän tilanne muutu... Nautin kyllä niin kauan kuin tätä riittää :D

    VastaaPoista
  2. Oi mistä löysit kengät? Meillä olisi sama edessä.

    VastaaPoista
  3. Tsemppiä loppurutistukseen! Totesin taas tänään, että sun blogi on mun ehdoton suosikki. :)

    VastaaPoista
  4. Huh, miten huojentavaa kuulla! :D Ehkä meillä onkin toivoa...

    VastaaPoista
  5. Viimeisen parin Anttilasta Jumbosta. Välikausikenkiä varrella oli ihan tavattoman nihkeästi tarjolla, tennareita ja ns. kaupunkikenkiä kyllä sitäkin enemmän. :/

    VastaaPoista
  6. <3 Voi kiitos ja KIITOS! Tulinpas hyvälle mielelle!

    VastaaPoista
  7. Moi Anna,

    olen kommentoinut sulle joskus vuonna nakki ja kivi aikaisemminkin. Olen suunnilleen sun ikäinen ja myöskin hyvin nuoresta seurustellut, erona siis se, että meillä ei ole lapsia. Olen seurannut blogiasi Helmin odotusajasta lähtien (muistan vielä sen vanhan nimenkin :) ja tämä on ainut äitiys/raskaus/mamma/blogi mitä seuraan. Joskus tulee mietittyä että miksi juuri tätä, mutta täytyy sanoa että usein myös mietin mitä teidän perheelle kuuluu ja mielessäni toivottelen teille kaikkea hyvää odotukseen ja lapsiperheen arkeen. On siis mukava seurailla, mitä teille kuuluu. Toki tiedostan, että tunnen sinun ja teidän elämästä vain pienen siivun tämän blogin kautta - silti hassua ajatella, että olen tätä kautta seuraillut sinun, täysin tuntematton ihmisen kasvua ensin yhden ja pian kolmen lapsen äidiksi. Ei tällä kommentilla ehkä mitään pointtia ollut, paitsi kertoa että olet mahtava kirjoittaja, äiti ja hyvänoloinen tyyppi, ja on ollut ilo seurata sun ja teidän perheen kasvua kaikki nämä vuodet :) Mahtavia, iloisia, kirpsakoita ja aurinkoisia syyspäiviä teidän koko ihanalle poppoolle masuvauvaa myöten!

    VastaaPoista