Social Media Icons

keskiviikko 27. elokuuta 2014

Päivän mieltä ylentävin hetki

6 kommenttia , , , , , Share It:
lapsellistablog1

Makaan flunssassa olohuoneen lattialla. Spartalaisella taistelutahdolla ja kivunsietokyvyllä (not) olen tietenkin varma, etten elä ensi kevääseen. Vihreä tee on loppu, kahvi maistuu suussa kammottavalta, flunssalääkkeet ovat pannassa ja tuskaisen (hikisen) lastenhuoneen suursiivouksen jälkeen olen ajatellut olla vain. Kuopus nukkuu päiväunia parvekkeella ja esikoista hämäsin piirustuslehtiöllä. Olosuhteet huomioon ottaen hiljainen, rauhallinen hetki ja silmät loistaen itsekseen puuhaileva ja höpöttävä lapsi tuntuu autuaalta (vrt. Strömsö-vartti.)

Reilun kolme vuotta vanha tyttäreni piirtää ensin hevosia. Sitten kissoja. Ja koiria. Jossain vaiheessa hän päätyy piirtämään pikkuveljiä (jo syntyneitä ja syntymättömiä), sitten isän ja mummin. Kysyin (mielenkiinnosta), josko hän voisi piirtää äidin, minut. Tyttö tuumailee hetken, kääntää sitten suurieleisesti piirustuslehtiönsä sivua ja kääntää radiojuontajavaihteen päälle: "tässä tinun jalka. Pieni jalka. Toinen jalka. Naama, tukka, siimätkin (silmätkin). Käsi, toomus (sormus). Ja MAHA! HAHAHAH! IIIIISO MAHA! Minä piijjän tähän YMPYVÄN! IIISO YMPYVÄ! ...Mutta äiti.... Tinä et enää mahdu tähän kuvaan. On vaan iso ympyvä. Ja pieni jalka". Kuinka mieltä ylentävää.

Meillä mahasta ja vauvasta puhutaan aika paljon, siis todella paljon. Koko ajan ja kaikille. Kaikki kaupan kassaneideistä kerhontäteihin ja pihakavereihin tietävät, että äidin mahassa asuu pikkuvelivauva joka potkii. Ja jonka sydänäänet hän on kuullut. Viime aikoina mukaan on eksynyt hassuja kysymyksiä ja huomioita, kuten että iltapäivisin en enää pidä sormusta sormessa, ja että vauvakin varmaan katsoo Pikku Kakkosta, koska potkii aina kun istumme sohvalle sitä katsomaan. Hän on myös pohtinut, tuleeko pikkuveli kotiin hevosella vai autolla, ja osoittipa hän eräänä aamuna raskausarpiani ja kysyi sitten: "onko äiti tiikeji?".  Hassuja (ja toisinaan vähemmän mieltä ylentäviä) huomioita ja kysymyksiä meillä siis.

Miten teillä ollaan suhtauduttu tulevaan vauvaan tai kommentoitu kasvavaa mahaa?

 Seuraa meitä Bloglovinissa FacebookissaInstagramissa (@lapsellista) tai Blogilistalla (Huom! Blogilistan osoite on muuttunut!).

6 kommenttia:

  1. Ihana Helmi :-) Meillä tyttö 2,5 vuotias on päättänyt kokonaan jättää huomiotta alati kasvavan mahani ja ilmoittanut ykskantaan, että hän on vauva. Muita ei ole tilattu eikä tulossa. Hirveä taantuma päällä, leikkii vauvaa joka käänteessä, itkee tekoitkua ja heittäytyy osaamattomaksi kaiken suhteen. Ennen on ollut hyvinkin omatoiminen: pukeminen, pottailu, riisuminen ja syöminen ovat meneet sujuvasti. Nyt ei suju enää mikään. Välillä koittaa änkeä itseään mun paidan alle ja selittää kaikille kuinka hän on ollut äidin masussa. Päiväkodissa hän on onneksi vielä iso tyttö, mutta kotona hän on pieni vauva.

    VastaaPoista
  2. Meidän 3v on moneen kertaan kysynyt mistä vauva tulee ulos ja miten se on päässyt masuun? Epäilee nyt vauvan tulevan ulos navasta ja yrittää hahmottaa minkä kokoinen vauva oikein on. En oikein tiedä miten tämä asia pitäisi selittää ja olen vain sanonut ettei sitä vielä tiedä :)

    VastaaPoista
  3. Hahah! Voi ihanaa! Meilläkin on kyselty, josko vauva voitaisiin hakea rautakaupasta (!!!) kotiin. :D

    VastaaPoista
  4. Nyt kun sanoit, niin meillä on muuten samanlaista taantumista havaittavissa. Isompi on lakannut esim. syömästä itse, ei osaa aina muka enää kiivetä sänkyyn (siis ihan tavalliseen, meidän kerrossängyssä ei ole vielä tikkaita, haha!) jne.

    VastaaPoista
  5. Rautakaupasta! :DDDDDD On teillä kyllä mainio tyttö! :D

    VastaaPoista
  6. KYLLÄ! Me ollaan varmaan kesän mittaan oltu niin monesti rautakaupassa ja ostettu yhtä sun toista, niin miksei sieltä yhtä pikkuveljeäkin nyt irtoaisi... :D :D

    VastaaPoista