Social Media Icons

torstai 28. elokuuta 2014

Herkullisimmat kantoliinauutuudet IKINÄ

20 kommenttia , , , , , , Share It:
tula2 tula3 tula5

Minä olen jo kahden lapsen kanssa yrittänyt kasvaa oikeaksi kantoliinailijaksi, mutta todennut, että kahdeksan kilon tai viimeistään selkäsidontojen rajapyykillä reppu on tuntunut niiiin paljon kätevämmältä ja nopeammalta. Myönnän silti: hyvin istuva ja hyvin sidottu kantoliina tuntuu päällä aivan erilaiselta, siis aivan erilaiselta kuin kantoreppu. Se ikään kuin istuu päällä hyvin, samalla tavalla kuin pehmeiksi kuluneet lempifarkut tai laadukkaat alusvaatteet. Etenkin vastasyntyneen ja ihan pienen vauvan kanssa liina on vain jotain käsittämättömän ihanaa. Tapa pitää vauvaa lähellä, ihokontaktissa, tuoksutella pientä maidonhajuista päätä ja nauttia. (No, ehkä myös tapa mahdollistaa puuron keittäminen, vessassa käyminen, vanhempien lasten kanssa touhuaminen jne.)

tula6

Minun vauvalahjaksi tilaamani vauvakokoinen Tula-reppu odottaa noutamistaan (siis flunssasta toipumista) ja Tulan trikooliinakin on valmiina kellarissa, mutta ensimmäistä kertaa mietin vakavissani, josko kantovälinearsenaalia olisi syytä laajentaa kudotullakin liinalla. Ja ihan vain siksi, että suuresti fanittamani Tulan kudottuja, superkauniita  liinoja saa nyt Suomestakin, maahantuojan eli ystäväni Annin Ipanainen-verkkokaupasta. Mutta että kolme Tulaa meillä? Kuulostaa aikamoiselta vannotumiselta! Olen listannut mielessäni koko iltapäivän syitä, jotka oikeuttaisivat laadukkaan ja kauniin kudotun hankintaan, ja yksi nyt tietysti on se, että lapsia on syksyllä kolme, mutta rattaissa paikkoja vain kahdelle. Ja arvatkaahan, kuinka moni kävelee itse kun sattuu sille tuulelle....

Jaksan aika huonosti innostua koskaan lastenvaateuutuksista, lastenrattaiden uusista väreistä tai kauden lisäyksistä, ainakaan siinä määrin, että menettäisin yöuneni, mutta nyt jokin on dramaattisesti muuttunut. Ongelmaksi on muodostunut vain se, etten tiedä, minkä kaikista kauniista kuoseista haluaisin ostaa! Tulan kantoliinojen kaikki kuosit ovat jotain sellaista, mitä olen aina halunnutkin: jotain herkkää, raikasta ja urbaania. Apua! Paniikkiani ei yhtään helpota myöskään se tieto, että silloin kun Tulan kantotuotteita saa Suomesta, myydään ne miltei heti loppuun. Vaarallista, vaarallista. Voi olla, että kuumehorkassani ja yön pimeinä tunteina arvon sokkona liinan, painan nopeasti tilausnappulaa ja tiliotteeseen katsomatta maksan vain pikaisesti. Kantoliinain hintahaitarissa Tula asettuu taaskin keskivaiheille, 130-150 euron luokkaan, eli kuukauden ruokaostosten ja kantoliinan edessä ei tarvitse punnita arvojaan, mutta käytettynäkään liinat eivät tule irtoamaan parillakympillä.

Mitä tykkäätte Tulan kudotuista uutuuksista? Ja mietittekö samaa kuin minäkin - miksei näitä saa jo matalamman kynnyksen liinoina, unelmanpehmeinä trikoisina versioina?

Seuraa meitä Bloglovinissa FacebookissaInstagramissa (@lapsellista) tai Blogilistalla (Huom! Blogilistan osoite on muuttunut!).

20 kommenttia:

  1. Minäkin kuolasin näitä liinoja eilen, melkein pahaa tekee kun todellakaan ei varaa ole nyt hankkia. Mutta jos olisi niin heti ostaisin! Lemppari noista ihanista kudotuista on kyllä toi Mockingbird Phoenix, mutta mies meillä tuskin sitä suostuisi käyttämään... Sitä varten meilläkin on Tulan reppu ;) Reppu tosin on nyt lainassa. Trikoinen liina me ehdottomasti tarvitaan, oma myytiin syksyllä pois. Pitää käytettyjä katsella ja niissä onneksi hinnat on armollisempia kuin kudotuissa. Ihania liinoja joka tapauksessa!

    VastaaPoista
  2. Ai, mä taas kuolasin luumun värisenä samaa, niin ihana! Periaatteessa voisin myydä toisen trikooliinan pois, ja siten vähän rahoittaa ostosta.... Jotenkin nyt kolmannen kanssa on tullut tosi vähän hankittua mitään, ja silti kaikesta hankitusta on tuntenut jotenkin huonoa omatuntoa. Ehkä siksi, että ne harvat hankitut jutut on olleet kalliimpia, vaikka niitä on ollut vähemmän. :D Annilla on muuten myynnissä ihania Tulan trikoita viistotuilla päillä ja kivoilla kuoseilla ja hintakaan ei ole paha, muistaakseni kuusikymppiä. ;)

    VastaaPoista
  3. Noi on kyllä niin kauniita! Mockingbirdin ottaisin missä värissä tahansa!

    VastaaPoista
  4. Tykkään! Niin paljon, että ostin liinan sekä ensimmäisestä, että tästä toisesta julkaisusta, hups... Tykästyin hirveästi testikiertueella käyneeseen Mockingbird Nightfalliin ja kun näin, että se tuli nyt saataville enemmän "minun värisenä" eli Plumina, oli se pakko saada reppuliinaksi. Ja nyt mulla on siis kolme Tulaa, eli eihän se nyt voi olla liikaa ;)

    VastaaPoista
  5. Totta! Mekään ei olla tehty juuri mitään hankintoja, ehkä se liina vois olla tän vauvan juttu :) Annin trikoisia liinoja oonki katellut, mutta nyt en tänään jostain syystä niitä löytänyt. Hippulassakin oli jotain kivoja, liina me eniveis tarvitaan. Mä tarvin! Pitää nyt myydä turhaa tavaraa eteenpäin niin saa rahaa uuteen :)

    VastaaPoista
  6. Pitkän liinan kanssa törmäsin aina siihen, että se olisi vaatinut ennakointia. Liian olisi pitänyt olla valmiiksi sidottuna, kun vauva heräsi kirkumaan. Usein oli nimittäin kerrassaan liian myöhäistä aloittaa liinan sitominen, kun toinen jo halusi kyytiin. Samoin ennakointia tarvittiin, kun lähdettiin kaupungille. Pitkää liimaa ei todellakaan sidottu päälle enää parkkiruutuun päästessä, vaan se oli aina sidottuna valmiiksi jo kotoa lähtiessä. Pitkät liinanpäät parkkihallin lattiaa nuohoten ei liinan sitominen ole kaikkein mukavinta.
    Näistä syistä meillä käytännössä siirryttiin Patapum reppuun. Se oli paras ikinä.

    VastaaPoista
  7. Ne oli piilossa ettei sotke turhaan tuota isoa julkaisua, nyt ovat taas näytillä muiden akntoliinojen kanssa :). Täytyykin täydentää hyllyjä kun on jotkut mallit päässeet loppumaan...

    VastaaPoista
  8. No niin, sieltä tuli vastaus. Ja Hippulasta saa Tulan trikoisia liinoja kuulemma myöskin, mikäli sinne päin on asiaa (ja KUN on asiaa). :)

    VastaaPoista
  9. Ihan totta kyllä. Meillä minä käytin kuopuksen kanssa pitkää liinaa pitkälti kotona ja ihan siirtymiin, koska tuplarattaita meillä ei ollut käytössä ihan alusta saakka. Nytkin tilanne on tosiaan se, että vauva täytynee kantaa ensimmäiset kuukaudet takin alla esim. muskarimatkat, perhekerhoreissut, kerhoon viemiset, ulkoilut, puistoilut jne, joten sikäli pehmeälle ja mukautuvalle liinalle on enemmän kysyntää. :)

    VastaaPoista
  10. Juuri sanoin Annille tänään, että mä ainakin osaan käyttää rahaa ja olen siinä tosi nopea! Ja tavallaan kuluttamallahan pidän huolta jonkun työllistymisestä ja elinkeinosta sen sijaan että jemmaisin (vähiä) hilujani tilillä pölyttymässä, hekoheko. Oikeasti on kyse täysin itsekkäistä mieliteoista, ja ne tuntuvat raskauden edetessä yhä enemmän oikeutetuilta. :D Osta siis vaan se liina, ennen kuin ne viedään käsistä!

    VastaaPoista
  11. Mäkin haikailen tuota luumun väristä kyllä. Itse asiassa klikkailen sitä ostoskoriin ja poistan sitten. Tosi vaikeaa. :D

    VastaaPoista
  12. Mutta siis tykkäsit liinan tuntumasta? Miten nopsaan se pehmeni käytössä pumpuliseksi? Onko hyvä sitoa?

    VastaaPoista
  13. EN KESTÄ! Ihania. Mutta osaan vain sitoa sen trikoisen. :(

    VastaaPoista
  14. Sama sidonta käy myös kudotulle liinalle. Ja tietty kudotulla vaihtoehtoja on näääääin paljon enemmän! :)

    VastaaPoista
  15. Kääk älkää yllyttäkö! :D Ei mutta fakta on se, etten oikeasti voi mitenkään nyt ihanaa kudottua ostaa. Ei vaan anna talous myöten, kun tulot perustuu mun kotiäititukiin ja miehen pitkään sairaslomaan. Mutta sen trikoisen mä kyllä aion hankkia heti, kun saan rahat kasaan. Ja tosiaan, nyt ne liinat näkyykin Annilla, jes! :) Hippulassa en ole vielä päässyt käymään, asutaan sen verran kaukana ettei ihan noin vaan tule lähdettyä, mutta seuraavalla pääkaupunkiseudun keikalla on pakko päästä :)

    VastaaPoista
  16. Mä ostin luumun värisenä enkä malta odottaa että se tulisi jo postissa! <3

    VastaaPoista
  17. Tukevaa puuvillaa, kantaa mukavasti myös n. 13kg parivuotiasta mutta käyttäisin jo ihan pienen kanssa. Tukevuus on iso plussa siinä vaiheessa, kun vauvalla alkaa olla kokoa, mutta itsensä kannatteleminen ja jäntevyys vielä puuttuu. Flanellisen pehmoinen, menisi myös ihanana pumpulipeittona sohvan mutkassa :)

    VastaaPoista
  18. Nyt joutuu luottokantoliinaohjaaja vähän korjaamaan ;) Ei käy ihan sama sidonta kudotulle ja trikoiselle liinalle, mutta hyvin oppii kyllä sidonnan kudotullekin liinalle. Trikooliinalle siis kietaisuristi2 ja kudotulle kietaisuristi.

    VastaaPoista
  19. Mä oon aina käyttänyt kudotullakin liinalla kietaisuristi2:sta, ja ollut siinä käsityksessä, että kietaisuristi ei ole riittävän tukeva trikoolle, mutta kudotulle käy molemmat? :)

    VastaaPoista
  20. Tulan liinat on kauniita, en ole päässyt vielä kokeilemaan. Ehkä seuraavan kanssa sitten. esikoinen käy enää niin harvoin liinassa (2.5v). Silloin kun hän oli pieni kannoin tulan repulla ja yritin saada liinailua toimimaan, mutta jotenkin super jäykän, vastaan tappelevan vauvan kanssa reppu oli helpompi. Kun vauva kasvoi isommaksi rupesi liinailukin sujumaan hyvin.

    Ja se on niin totta että vaikka reppu on oikein laitettuna supermukava, niin hyvin sidottu liina kyllä vielä mukavampi!

    VastaaPoista