Social Media Icons

torstai 29. toukokuuta 2014

Potkutellen eli kokemuksia potkupyörästä ja taaperosta

13 kommenttia , , , , , , , , Share It:
tuptup1

Ostimme viime kesänä esikoisellemme kaksivuotislahjaksi Ipanaiselta puisen TupTup-potkupyörän pitkän ja perusteellisen harkinnan päätteeksi kesätarjouksesta, ja meillä tuskin onkaan toista lapsen omaa lastentarviketta, joka olisi ollut yhtä kovassa käytössä. Tai lastentarviketta, joka olisi herättänyt yhtä paljon uteliaita katseita, kysymyksiä ja hämmästystä. Appiukkoni ihasteli ensinäkemällä makeaa puista pyörää, mutta huudahti sitten kauhistuneena, että mieheni on unohtanut laittaa siihen polkimet, ja viime kesäisellä puistomatkalla kävelytiellä vastaan tullut mummo oli henkäisi: "vauva lakanassa selässä ja lapsella on pyörä jossa ei ole polkimia - sinä se et taida olla suomalainen!".

tuptup6 tuptup5

Syyt, miksi päädyimme ostamaan juuri TupTupin liittyivät ulkonäköön, keveyteen, hyvään säätövaraan ja hyvään hintaan. Pidän siitä, ettei pyörässä ole mitään ylimääräistä ja että punainen väri, jonka Helmi itse valitsi, käy myöhemmin (ensi kesänä oletettavasti) myös Armakselle. Odotan kauhulla pinkkiä aikaa, glitterperhosia ja sydämiä rungossa, mutta vielä toistaiseksi tällainen askeettinen puinen potkupyörä kelpaa. Puinen pyörä on myös metallista kaveriaan huomattavan paljon kevyempi, ja ennakko-oletuksista (peloista) huolimatta se ei ole hätkähtänyt sadetta, vesilammikkoja tai kostealla terassilla päiväkausien seisomista. Kevyt pyörän pitää olla siksi, että aikuinen saa sen tarvittaessa helposti kantoon (meidän tapauksessamme rattaiden työntöaisalle) ja jotta lapsen on helppo taluttaa ja liikutella sitä. Pyörän tangon korkeutta ei voi säätää, mutta penkin korkeutta kyllä voi. Me aloitimme viime kesänä 94 senttiä pitkän lapsen kanssa toiseksi alimmalta asetukselta ja nyt, varmaan reilun metrin mittaisella (neuvola-ajan saimme elokuulle...) tytöllä toimii kolmanneksi ylin pykälä.

tuptup7 tuptup3 tuptup2

Ensimmäiset pari viikkoa lapsi innosta hihkuen käveli pyörä jalkojensa välissä eikä uskaltanut istahtaa satulalle, mutta kuin taikaiskusta, kesken erään koiranulkoilutuslenkin hän istahti satulalle ja potkaisi varovasti vauhtia. Askel piteni lenkin mittaan ja anopin pihaan hän kurvasi jo kauan ennen meitä! Kuten pyörällä ajamisessa muutenkin, myös potkupyöräilyssä tuntuu olevan kyse vain oivalluksesta. Nähtäväksi jää, riittääkö sama oivallus ja tasapaino aikanaan varsinaiseen polkupyörään ilman apupyörävaihetta - monilla potkupyöräilijöillähän on näin.

tuptup4

Meidän puistoreissumme ja kerhomatkamme potkupyörä on pelastanut. Helmi on aina ollut aika laiska kävelijä ja kun hän kaksivuotiaana käveli kotiovelta parkkipaikalle, olimme me pompomein autolla vastassa. Kolmensadan metrin kerho-ja puistomatka on voitu siis oikeasti taittaa alle neljässä minuutissa (ylämäkeen vievällä tiellä Helmi taluttaa pyöränsä) ja etenkin nyt olen usein vain napannut kuopuksen kantoreppuun kun hän on ulkoilujen ajan ollut oikeasti hereillä eikä vain nukkunut rattaissa (omat hartiani eivät kestä ison vauvan kolmen tunnin pihapäikkäreitä). Kun tänä keväänä kaivoimme potkupyörän varastosta, riitti liki kolmevuotiaalla ihan eri tavalla puhtia potkia pitkiäkin matkoja viime kesään verraten. Viime kesänä kävimme usein kaupassa pyörällä ja yhteensä puolentoista kilometrin mittainen matka oli kaksivuotiaalle juuri sopiva (tietysti vähän päivästä riippuen...), mutta tänä keväänä olemme tehneet 3-5 kilometrin mittaisia lenkkejä pururadalla ja yhden käden sormilla laskettavat kerrat hän on halunnut rattaisiin istumaan kesken lenkin - ja silloinkin hän on nukahtanut sisaristuimeensa. Tänä kesänä puistoreissut olisi tarkoitus taittaa niin, että minulla olisi kuopus pyöräni istuimessa ja Helmillä potkupyöränsä, mutta arvatkaa, kuka hävitti pyörän avaimet muutossa....

Jos pohdinnassa on potkupyörän hankinta, niin voin ehdottomasti suositella puista TupTupia. Kaksi-kolmevuotiaalle lahja on mitä passelein, mutta omalle liki puolitoistavuotiaalleni en pyörää vielä antaisi (hän kun tuskin pysyy ulkona pystyssä omilla jaloillaan kovassa menossa). Suositushinta on 75 euroa ja käyttöikä pitkä. Annilta saimme talvella TupTupin pyöräilykypärän, mutta siitä täytyy sanoa, että ahkerasta säätämisestä huolimatta se tuntuu valahtavan aina takaraivolle, toisin kuin 15 euron Citymarket-versionsa etanankuvilla ja vaaleanpunaisella pohjavärillä. Söpö kypärä on kuitenkin kuin mikä ja voin tietysti puhua vain omasta kokemuksestani. Armaksella kypärä tuntuisi pikaisella kokeilulla pysyvän paremmin päässä, joten näissä lienee lapsikohtaisia eroja.

Entä te? Lapsi aikuisen pyörän istuimessa, potkupyörällä, polkupyörällä, kolmipyörällä vai jollain ihan muulla ratkaisulla? Intohimoisena polkupyöräilijänä (ainakin raskausaikojen ulkopuolella) olen himoinnut sekä laatikkopyörää että polkupyörän peräkärryä, onko teillä niistä kokemuksia isompien lasten kanssa?

Seuraa meitä Bloglovinissa FacebookissaInstagramissa (@lapsellista) tai Blogilistalla (Huom! Blogilistan osoite on muuttunut!).

13 kommenttia:

  1. me ostettiin esikoiselle potkupyörä kun oli 2v9kk.meni ehkä 2pv että meno oli hurjaa.viime kesänä vajaa 4veenä otettiin rinnalle myös normipyörä ja kk taisteli apupyörien kanssa kunnes otettiin ne pois ja ajo suju paljon paremmi
    kuopukselle ostettiin puky nyt kun täytti 2vee ja oppi ajamisen tunnissa:D alko heti pyöräilemään kaikkialle tunnin lenkki menee heittämällä ja kirkuen sisälle:D ei taideta puistomatkoilla rattaita tarvita mekään.ite suosittelen pukya siinä on tosi kepee pyörä ja sopivan kokonen meijän pätkälle 86cm...vertailu kohteena on prismasta hankittun esikoisen jupiter joka oli tosi raskas kantaa ja muutenkin reilun kokoinen..

    VastaaPoista
  2. Meillä on paloautonpunainen Puky ja en voi kuin hehkuttaa. Se on tehnyt tosi hyvää taaperon tasapainolle. Se on mukavan kevyt liikutella ja pyörät rullaavat hyvin. Säätövaraakin piisaa pitkään.

    VastaaPoista
  3. meillä on bilteman mini potkupyörä, jolla 88cm lapsi aloitti vuosi sitten :) nyt pituutta on vaivaiset 93cm ja se edelleen menee hyvin.. ja vaikka on valkoinen&pinkki, sen seuraavaksi kodiksi on varmistettu eräs talo jossa asuu pieni poika. ei väri miestä pahenna, tai jotenkin niin se meni ;) monesti olen kyllä sitä kantanut, ja tänäkeväänä ei paljoa olekaan vielä käytetty.
    meillä on varmaan sama etanakypärä, ja hyvin istuu päähän, istui jo 1v iässä kun ekaa kerta koitti aika tulla pyöränistuimeen

    VastaaPoista
  4. Meillä tyttö 3v pyöräilee tavallisella polkupyörällä ilman apupyöriä! Ja pikkuveli 2v kulkee nopsa merkkisellä potkupyörällä! Viime viikolla käytiin lasten kanssa 5km lenkki, hyvin jaksoivat molemmat! :) kyllä tuo potkupyörä on kätevä pienille kulkijoille!

    VastaaPoista
  5. Meidän varovainen kolmevuotias ei ole vielä lämmennyt potkupyörälle, mutta eiköhän tuo jossain vaiheessa rupea sujumaan kun aina välillä harjoitellaan.
    Meillä on Chariotin kahden lapsen monitoimikärry jolla ollaan tehty kymmenien kilometrien pyöräretkiä uusiin leikkipuistoihin ja paikkoihin. Laatikkopyörällä ei ainakaan meidän mäissä pääsisi mihinkään.

    VastaaPoista
  6. Meillä oli viime kesänä Pukyn pienin potkupyörä, sillä sujui hienosti potkuttelu reilu 2 veeltä. Nyt kaivettiin alkukeväästä esiin, vähän nostettiin satulaa ja tankoa ja nyt 3 v. ikäisenä meno alkoi olla välillä jo aikamoista taiturointia :D parin kilometrin matkalle kiinnostus riittää. ostettiin rinnalle normi polkupyörä ja nappasin apparit pois heti kun oli oppinut polkemaan ja jarruttamaan, muutamassa päivässä oppi pyöräilemään :) ja nyt valitsee menopeliksi mieluummin oikean pyörän kuin potkupyörän, mutta pitkiä matkoja ei kyllä vielä olla pyöräilty, lähipuistoon vain.

    VastaaPoista
  7. Meillä potkupyöräillään keväällä ostetulla joposella. On ollut kyllä ihan hitti ja kovassa käytössä melkein päivittäin! :)

    VastaaPoista
  8. Meillä on Puky ja se on kyllä ihan huippu. Kolmepuolivuotias haluaa potkia ihan joka paikkaan ja jaksaa pyöräillä pitkiä matkoja. Puolitoistavuotias kuopus kulkee pyörän peräkärryssä ja kovasti jo hinkuaa isosiskon pyörää. Vielä vähän aikaa saa kuopukselle kuitenkin kelvata Plaston mopo. :)

    Peräkärry on kyllä hyvä kulkuväline, jos saa molemmat muksut kyytiin niin pyöräily käy hyvästä treenistä. Mä jopa vakavasti harkitsen käyttäväni kärryä ensi talvena, sinne kun voi hyvin laittaa lapsille viltin päälle eikä tuulikaan pääse tuivertamaan. Kerhoon kun on jollain kuljettava ja kävellen menee niiiiin kauan. ;)

    VastaaPoista
  9. Ihana mummo! <3 Minä kovasti pähkäilen, ostaisinko peräkärryn, istuimen (+ uuden pyörän itselleni) vai kolmipyöräisen meille...

    VastaaPoista
  10. Suosittelen juoksupyörää ilman muuta! Meillä on ollut käytössä Kettlerin juoksupyörä yli vuoden ajan ja nyt harjoitellaan sen ohessa jo polkupyörällä ajamista. Siis ilman apupyöriä, joita täällä ei juurikaan käytetä eikä suositellakaan (asun ulkomailla). Lapsi täyttää kesällä 3v.

    Se piti vielä mainita, että teidän kannattaa varmaankin tsekata pyöräilykypärän istuvuutta :-) Se näyttää olevan tytön päässä väärässä asennossa (liian takaraivolla)...

    VastaaPoista
  11. Joo, kirjoitinkin, että meillä on tuon nimenomaisen kypärän kanssa säätöjenkin kanssa pieniä istuvuusongelmia, se tosiaankin valahtaa takaraivolle. Onneksi on toinen, paremmin istuva kypärä :)

    VastaaPoista
  12. Mä en raaskinut lapselle ostaa erikseen potkupyörää ja polkupyörää. Otin kirpputorilta viidellä eurolla ostetusta polkupyörästä polkimet pois. Opetteli 2-3 viikkoa potkimalla tasapainoa,sit lisäsin polkimet ja noin päivässä oppi pyöräilee. Ikää tuli just 4 w. Sama pikkusiskon kaa..paitsi et 3 w. On edelleen ilman polkimia (2 kk) harjoitellut ja ilmoitti ettei halua olla vielä niin iso että saa polkimet :)

    VastaaPoista
  13. Hyvä kirjoitus! Olen samaa mieltä kyllä, että potkupyörä on loistava vaihtoehto tuohon pyöräilyn opetteluun. Meilläkin yllätyttiin positiivisesti. Selvä ero siihen kuin, että harjoittelisi apupyörien avulla. Tasapaino tulee huomattavasti paremmaksi.

    VastaaPoista