Social Media Icons

keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Pako arjesta

Ei kommentteja , Share It:
maja3 maja5 maja7

Myönnän. En ole kovinkaan mielikuvituksellinen tai spontaani tyyppi, mitä tulee arkeen lasten kanssa. Emme tää jännittäviä retkiä lähimetsään (pitäisi), kirjastoon (pitäisi, siellä on hyvä lastenosasto),  uimahalliin (muistanette viime kertaisen tragedian - pitäisiköhän?!) enkä varsinaisesti rakentele DIY-projekteja yhdessä lasten kanssa. Sormivärit pinttyivät valmistajan lupauksista huolimatta keittiön laattalattian saumoihin ja pajunkissareissu sateessa oli viedä mielenterveyden. Leikimme hävyttömän usein pesukoneen tyhjennystä ja täyttöä, pyykkien ripustamista ja sänkyjen petaamista (asiaankuuluvin riemupompuin, puolustukseni), mutta lastenhuoneen lattialla palapeleihin ja prinsessaleikkeihin syventynyt äiti olen kovin vähän aikaa vuorokaudesta. En vain ehdi. Tai "ehdi".

maja4 maja2

Viime aikoina olen kuitenkin yrittänyt ihan tietoisesti skarpata. Olen leiponut lasten kanssa, tarponut takapihan lähimetsässä ja käynyt ruokkimassa lintuja heidän kanssaan sisäpihalla. Sadepäivinä ja etenkin näin kuumepäivinä (jälkimaininkeja äitienpäivästä) majat on olleet the juttu. Niitä on voitu rakentaa niin sohvatyynyistä, torkkupeitoista kuin nukenrattaitakin apuna käyttäen, mutta kestävin rakennelma on syntynyt heräteostoskangaspalasta retrokukkavillitykseni ajoilta, jonka kiilasin vaatekaapin ja sängyn päädyn väliin. Alle säkkituoli - ikuisuusprojekti DIY-rintamalla sekin - ja puoli miljoonaa koristetyynyä, ja niin lukunurkkaus on valmis! Kyseessä ei ole tietenkään esteettisin viritelmä, mutta sateisena iltapäivänä kolmenkymmenenyhdeksän asteen kuumeessa köllöttelimme siellä silti kaikki kolme. Söimme mansikoita, joimme tiskiveden väristä ällötyssokerimehua ja mietimme, mihin pihan puput menevät sateella. Yksi simahti lukunurkkaan, toinen sen välittömään läheisyyteen. Kuvia en ehtinyt (enkä saanut) ottaa kovinkaan montaa ennen kameran akun loppumista, mutta onneksi parhaat muistot talletetaan jonnekin aivan muualle kuin muistikortille tai tietokoneen uumeniin.

Tiipiitä meille ei tule, mutta varsinainen lukunurkkaus tilavassa lastenhuoneessa ei kuulostaisi pöllömmältä ajatukselta. Luulenpa vain, että tällä projektien toteutusinnolla valmis nurkkaus odottaa koululaisia....

Seuraa meitä Bloglovinissa FacebookissaInstagramissa (@lapsellista) tai Blogilistalla (Huom! Blogilistan osoite on muuttunut!). 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti