Social Media Icons

tiistai 20. toukokuuta 2014

Milloin kerrossänkyyn?

23 kommenttia , Share It:
kerrossänky2

 

Meillä on seuraavanlainen tilanne: kuopus nukkuu vielä pinnasängyssä, isompi täysimittaisessa lastensängyssä, jonka voi koota toisella (plakkarissa jo olevalla) palalla, siis toisella sängyllä, kokonaiseksi kerrossängyksi. Kuinka ollakaan, se toinen meille luvattu (tuttavaperheeltä, ettei kukaan nyt saa blogiyhteistyösätkyjä) sänky ei ole jatkettava sekään. Liki puolitoistavuotias kuopus nukkuu siis vielä pinnasängyssä, mutta syksyn ja talven mittaan ajankohtaiselta tuntuisi juniorisänkyyn siirtyminen. En vain näe järkevänä a) ostaa jatkettavaa lastensänkyä patjoineen väliaikaisratkaisuksi ja b) nukuttaa lasta loputtomiin pinnasängyssä, josta hän pääsee (vaarallisesti) pois ja joka olisi tarkoitus siirtää uudelle käyttäjälle talvella, kaksivuotissyntymäpäivien hujakoilla.

Kynnyskysymyksenä lieneekin se, olisiko ketterä ja motorisesti hyvin taitava kolmevuotias liian pieni vielä kerrossänkyyn. Mikäli keskustelupalstoja ja "en laittaisi kolmasluokkalaistani kerrossängyn yläpetiin"-keskusteluja on uskominen, niin liian pieni hän onkin, mutta muutamalla kaverillani tuntuu olevan hyviä kokemuksia saman ikäisen lapsen siirtämisestä kerrossängyn yläpedille. Minua ei niinkään pelota tikkailla kiipeileminen tai sängystä niitä pitkin alas tuleminen, koska kummatkin lapset ovat aina olleet ikäisekseen hyvin ketteriä ja taitavia, ja liki puolitoistavuotiaskin kiipeilee (äidin valvovan silmän alla) kiipeilytelineessä ja liukumäessä. Minua huolettaa enemminkin se, että lapsi tippuisi sängystä alas. Puuseppä-aviomieheni vakuutteli, että voisi rakentaa tyylikkään, turvallisen ja extra-korkean turvalaidan niin halutessani, mutta epäröin silti. Tässäkin asiassa.

Tietysti suurin syy kerrossänkypohdintaan liittyy myös tilankäytöllisiin ongelmiin. Haluamme säilyttää lastenhuoneessa vastaisuudessakin runsaasti leikkitilaa ja sitähän toisi ratkaisu, jossa kaksi 80x200cm-kokoista lastensänkyä veisivät lattiapinta-alaa vain yhden sängyn verran. Mutta... Ne tikkaat ja tällainen hysteerinen äiti. Puuh.

Oletteko te siirtyneet kerrossänkyratkaisuun missä iässä ja miten se on toiminut? Kaikki neuvot, vinkit ja kokemukset otetaan oikeasti ilolla vastaan!

23 kommenttia:

  1. Meiän 2v 4kk poika nukkuu edelleen pinniksessä, eikä ole kertaakaan edes koittanut kiivetä sieltä pois :) Mut ehkä meiänkin ois aika ruveta miettiin juniorisängyn hankkimista, koska toinen on tulossa (toivottavasti). Meiän on kyl pakko hankkia jatkettava versio, jos tässä kämpässä asutaan, on sen verran pieni tuo lasten huone, ettei sinne mahdu täyspitkä sänky ja pinnasänky. Toki pinnasänky ois ensin meiän makkarissa, mutta esikoinenkin siirtyi omaan huoneeseen jo 9 kk iässä. Mä oon ainakin vielä sitä mieltä, että meille ei tule koskaan kerrossänkyä. En ole koskaan voinut itse nukkua semmosessa ja pelkään aina kun joku nukkuu yläpedissä, että se tippuu sieltä tai romahtaa alla nukkuvan päälle :/

    VastaaPoista
  2. Meillä tytöt siirtyivät kerrossänkyyn kun isompi oli vajaa neljä ja pienempi vajaa kaksi vuotias. Hyvin on mennyt, meilläkin on yläsängyssä joka on muuramen sellainen aika korkea se etu laita, joten sieltä ei mitenkään pysty unissaan tippumaan vahingossa pois. Se kiipeily hysteria yläsänkyyn laantui aika nopeasti ja pienempi ei ole kuin kerran omatoimisesti sinne mennyt ja ei se enää kiinnostakkaan. Joten hyviä kokemuksia meilläkin ja kun on vain yksi lastenhuone käytössä niin ja tilaa vielä leikeille ja tavaroille.

    VastaaPoista
  3. Olipa rohkaiseva kokemus! Meillä lapset olisivat kaavaillun muutoksen aikaan siis aika lailla saman ikäisiä. Itselläni oli ajatus, että kerrossängyn voisi koota kerrossängyksi jo ennen kuin pinnasängyn heivaisi jemikseen (meidän makuuhuoneeseen), niin, että kumpikin saisi rauhassa totutella ajatukseen ja toinen vanhemmista voisi vaikka nukkua yövahtina lastenhuoneessa tarvittaessa. Luulen, että hysteria on kuitenkin enemmän mun omien korvieni välissä, koska turvalaidat on mahdollista tosiaankin rakentaa kumpaankin sänkyyn korkeiksi.

    Me päädyttiin alunperinkin Unipuuhun siksi, että siitä on mahdollista eriyttää kaksi eri sänkyä. Nykyisessä kodissamme on kyllä kolme makuuhuonetta, mutta lapset tulevat olemaan vielä vuosia yhdessä huoneessa ja siksi leikeiltä vähemmän tilaa vievä kerrossänky tuntuu niin passelilta ratkaisulta. Tilanne suuressa lastenhuoneessa oli ideaali aikaa ennen pinnasänkyä mitä tuli leikkeihin, mutta kahden täyspitkän sängyn kanssa esimerkiksi lelukaapille ei jäisi tilaa. Vaikeaa. :)

    VastaaPoista
  4. Meillä on tyttärelle, pian 7 v, hankittu kerrossänky ja yläsänkyyn en ole uskaltanut laskea nukkumaan muutoin kuin satunnaisille päiväunille. A) Tyttö pyörii hirmuisesti unissaan, potkii jne. Alasängyssäkin nukkuessaan, löydämme tytön toisinaan jalat maassa ja pääsängyssä nukkumassa. Olen itskelin ollut lapsena samanlainen pyörijä ja 8 vuotiaana tippunut nukkuessani kerrossängystä saaden melkoisen tällin.
    B)Unissa ja puolitokkurassa, kun lähtee sängystä esim. vessaan, voipi unohtaa, että ei nukukaan ihan maantasalla.
    Joillekin rauhallisemmille lapsille voi sopia jo aiemmin siirtyminen yläsänkyyn, mutta meidän elohiirelle ei. :D

    VastaaPoista
  5. Meillä pohditaan samoja asioita. Luultavasti siirretää pojat kerrossänkyyn jo tässä kesän aikana, eli reilu kolmevuotias ylös ja 2 vuotias alas. Mä oob kuullut hyvää kolmevuotiaista yläsängyssä, ja meillä esim harkinnan alla olevan sängyn suositus olikin 3v ylöspäin yläsänkyyn. Hyvät turvalaidat ja leveät askelmat lienee tärkeimmät myös ketterälle lapselle. Yöllä jos unenpöpperössä lähtee vessaan tai muusta syystä kiipeämään sängystä alas pimeässä. Mutta eiköhän siihen pian opi, olemaan putoamatta. ;)

    VastaaPoista
  6. Itselläni on joku kammo kerrossänkyjä kohtaan. Johtuu varmaan siitä kun lääkäri ystäväni kertoo aina välillä näitä lapsia, joita on tuotu kun ovat yöllä pudonneet yläsängystä pahasti. Tajuttomuutta, aivovammaa jopa halvaantuminen mahd, luunmurtumia Ym. Laitoja on mutta kuitenkin näitä onnettomuuksia satttuu. Meille ei kerrossänkyä tule.

    VastaaPoista
  7. Meillä myös siirryttiin kerrossänkyyn, kun lapset oli vajaa 4 ja vajaa 2. Kertaakaan ei oo kukaan ylhäältä/portaista tippunut. Ostettiin kuitenkin silloin mahdollisia tippumisia mielessä pitäen, sellainen sänky, jossa alapeti on 120 leveä. Että sattuupahan sitten kumpaankin jos ylhäältä toisen päälle tippuu :D sänky oli kyllä silloin hyvä hankinta, sillä tällä hetkellä vajaa 6v ja vajaa3v nukkuvat vierekkäin siinä alhaalla ja vajaa 8v sitten ylhäällä. Varmaan vähän erikoinen ratkaisu, mutta pienessä asunnossa ei oikein ole vaihtoehtoja :)

    VastaaPoista
  8. Leluteekki-blogissa on ollut tästä juttua, käy kurkkaamassa.

    VastaaPoista
  9. Hei!meillä nuorin oli vasta 10kk ja isompi just kolme vuotta ku siirryttiin unipuun kerrossänkyyn ja hyvin on menny!lattialle laitan patjan ja tyynyjä:)mut ei ole vahinkoja sattunut!

    VastaaPoista
  10. Hei, tässä vinkki hyvästä kerrossängystä pienille lapsille
    http://www.vekenkaluste.fi/liisa-pieni-kerrossanky-70x155cm

    On siis tavallista matalampi, kapeampi ja lyhyempi. Me teimme tästä mallista turvallisemman alasängyssä nukkujalle siten, että emme laittaneet yläsängyn seinän puolelle kaidetta ollenkaan (kuuluisi tuonne ylös, kai tukemaan rakennetta tai jotain) vaan siirsimme sen alasängyn etureunaan, samalle kohdalle kuin päädyn alempi poikkipuu. Näin ollen alasängystä ei niin helposti kierähdä lattialle. Toivottavasti ymmärsit! Voin kyllä suositella tätä sänkyä, eikä vähiten juuri tuon tippumispelon takia. Yläsänky on vain noin 110 cm:n korkeudella lattiasta, kun esim. isoveljillä olevan Unipuu-sängyn yläsänky on 140cm:n korkeudessa. Tässä pienessä on myös korkea kaide ylhäällä (n. 30 cm).

    VastaaPoista
  11. Kerrossänkyyn sinänsä en osaa kommentoida muuta kuin että oman järjen mukaan. Jos lapsi on rauhallinen nukkuja, en näkisi mitään ongelmaa siirtää yläsänkyyn kolmevuotiaana (tai nelivuotiaana, miten vain). Tosin hyvähän se on täältä laidoilta huudella, kun ei ole oma muksu kyseessä. ;)

    Meillä on lapsilla omat "isojen lasten sängyt" eli jatkettavat mallit. Esikoinen siirtyi sellaiseen 1v 3kk ikäisenä, kun tarvittiin pinnis tulevalle vauvalle. Kuopus taas siirrettiin muutama viikko sitten, reilu 1,5v ikäisenä. Esikoinen on vain kerran elämässään (joskus ekana talvena eli muistaakseni 1,5 vuotiaan tienoilla) tippunut sängystä, vaikka laita ei ole huikea. Pienempi ei vielä kertaakaan. Paljon molemmat kyllä möyrivät, pienempi varsinkin. Kolina vain kuuluu, kun kääntyilee ja raajat tai pää kopsaa sängyn laitoihin. Ei tosin tunnu nukkujaa itseään häiritsevän. ;) Jos siis teillä ei tällaista esiinny, ja varsinkin jos A) lasta itseään ei pelota B) on korkea laita ja C) joku patja varuiksi lattialle, niin kannattaa kokeilla. :)

    Meillä on sängyt hankittu käytettyinä mutta ostettiin uudet patjat, joten päällystin vanhat patjat jollain verhoilukankaalla. Noita patjoja on hyvä käyttää sekä suojina, varapatjoina kuin myös leikeissä. Toimii loistavasti majojen rakenteluun, uimahyppyjen harjoitteluun sohvalta ym ym. ;)

    VastaaPoista
  12. Auroran&Vaavinäiti20. toukokuuta 2014 klo 17.23

    Sanoisin, että riippuu lapsesta. Meidän esikoisen olisi huoletta voinut nukuttaa yläsängyssä 3- vuotiaana, mutta kuopus on niiiiin pyöriäinen ettei meinaa pelkällä patjallakaan pysyä ;)

    VastaaPoista
  13. Meillä myös tuo sänky on sellainen, että saa myöhemmin kummatkin erikseen jos tarve on. Meilläkään sänky ei ole kovin korkea ja tosiaan tuo laita on niin korkea yläsängystä, ettei sieltä pääse tippumaan kun hyppäämällä. Meillä ei myöskään kyllä tyttö ole mikään yöllä vessaan juoksija.

    VastaaPoista
  14. Meillä siirryttiin kerrossänkyyn kun nuorempi oli 1,5v ja vanhempi 3,5v. Hyvin on .mennyt. :)

    VastaaPoista
  15. Tirppis siirtyi yläsänkyyn täytettyään kolme, eikä mitään ongelmia ole ollut. :)

    VastaaPoista
  16. Meillä kamppaillaan vähän saman ongelman kanssa :) Mun mielestä liian aikaista ei ole, vaan pitää ehkä miettiä omien lasten taitoja ja sitä soveltuvatko he kerrossänky-elämään :)
    Toiset eivät mistään hinnasta laittaisi vielä edes 10-vuotiasta kerrossänkyyn nukkumaan, mutta niissä tapauksissa lapset ovat olleet arkoja eivätkä ole kokeneet itse asiaa kiinnostavaksi.

    Meidän isosisko on pian 3-vuotias ja pikkuveli 1,3vuotias. Kyllä lastenhuone saisi PALJON lisätilaa ja avaruutta kerrossängyn ansiosta!!! Molemmat ovat kovia kiipeilemään ja taidokkaita liikkumaan joten uskon että meille se olisi hyvä juttu ehkäpä syksyn aikana :)

    Eiköhän teilläkin siitä tykättäisi, uskon niin :)

    VastaaPoista
  17. Täälläkin ihan sama mietinnässä, eli kerrossänky vai ei! Meidän herrat on 4v ja 2v5kk ja isompi nukkuu täyspitkässä omassa sängyssä ja pikkuveli vielä pinniksessä... Nukkuvat samassa huoneessa myös, vaikka meilläkin yksi ylimääräinen makuuhuone onkin :) Mielestäni kivempi noin, että on makuuhuone ja leikkihuone erikseen :)

    Nyt kun pinniksestä pois siirtyminen on tullut ajankohtaiseksi, niin mietin kanssa itse tuota, että miten nukkumishommat järjestetään... Kaksi täyspitkää sänkyä veisi poikien makkarista kans todella ison osan, joten kerrossänky tuntuu kyllä houkuttelevalta :) Mutta ihan sama mutta täälläkin, kuin monilla muilla, että pelkään esikoisen tippuvan sieltä ylhäältä :/ Kesän aikana olis päätös tehtävä, onneksi täällä oli monta rohkaisevaakin kommenttia kerrossängyssä nukkuvista :)

    VastaaPoista
  18. Meillä esikoinen siirtyi puoliparvisänkyyn 2,5-vuotiaana! Ei ole ollut mitään ongelmia, alkuksi asti tehtiin selväksi, että sänkyyn kiivetään tikkaita ja VAIN tikkaita pitkin, jos temppuilee, ei ole tarpeeksi iso nukkumaan isojen tyttöjen sängyssä vaan joutuu nukkumaan takaisin vauvojen sänkyyn. Meillä uhkailu on tepsinyt ihan hyvin tuon temppuilun kanssa. :D sängyssä on n. 50 cm laidat, joten ihan helposti sieltä ei tippumaan pääse, eikä tuo tirppana ole kyllä kertaakaan tippunutkaan. Suosittelen ehdottomasti!

    VastaaPoista
  19. Ellen nyt aivan väärin muista, siirtyivät meidän lapsukaisemme kerrossänkyyn ollessaan 1v ja 2v iässä. Ja jos nyt aivan väärin muistan, oli ikää kuitenkin korkeintaan 2v ja 3v. Väitän silti, että tytöt olivat vasta 1v ja 2v.

    Tosin meillä ei ollut käytössä normaalikorkuista kerrossänkyä, vaan puoliparvi, joka muokattiin "kerossängyksi". Yläpeti oli siis matalammalla, kuin mitä se ns. oikeassa kerrossängyssä on.

    Oikeaan kerrossänkyyn tytöt muuttivat 3v ja 4v iässä. Isompi ylös ja pienepi alas. Nyt lapsilla on ikää 4v ja 5v, mutta pienempää en uskaltaisi vieläkään päästää yläsänkyyn nukkumaan...enkä päivisin edes aikaansa esim. lueskellen viettämään. Hän kun on luonteeltaan niin tohelo, että saattaisi pudota. Väitän, että lapsen luonnekin on siis asia, joka vaikuttaa moista päätöstä tehdessä.

    Jos miehelläsi pysyy naula ja vasara kädessä, voisin ehdottaa jotakin sentapaista ratkaisua, johon itse päädyimme. Blogissani on pari kuvaa tyttöjemme "prinsessalinasängystä", jonka avulla saimme yläsängyn huomattavasti turvallisemmaksi. Ja mikä parasta, oven avulla saimme estettyä pienemmän aikeen kiivetä päiväsaikaan yläpetiin salaa.

    http://chefosa2.blogspot.fi/2012/11/chef-tuunaa-iltalehden-nettisivulla.html

    Itse tuuasin siis puoliparven, mutta aivan samalla tapaa pystyy tuunaamaan kerrossängynkin. Eikä teeman tarvitse olla prinsessalinna, vaan joku, joka on enempi mieleenne :)

    VastaaPoista
  20. Luota vaistoosi, sinä tunnet lapsesi nukkujina! Me siirryimme kerrossänkyyn, kun esikoinen oli 2,5 ja kuopus vähän päälle vuoden. Sekä ylä- että alasängyssä on noin 15-20 cm laita ja molemmat ovat aina pysyneet hyvin sängyissään.

    VastaaPoista
  21. Riippuu kyllä tosiaan lapsista. Onko unissakävelyä? Itse olin pienenä kova unissapyörijä ja -kävelijä ja tipuin kerrossängystä. Ei on eksi käynyt pahasti. Työkaverin lapsi sai kallonmurtuman pudottuaan. Ja varmaan sadat nukkuvat hyvin ilman onnettomuuksia.. Jos miehesi tekee hyvät laidat eikä Helmillä ole tapana lähteä unissakävelemäön tai puoliunissa liikkeelle sängystä, niin luulisi olevan ok? Voihan tosiaan alkuun pitää vaikka patjaa vielä varalla sängyn vieressä.. voihan olla että on hyväkin tottua jo aika pienenä niin jos isompana lähtee unisena kulkemaan, on jo tottunut varomaan. Itse tipuin juuri niin että aikaisemmasta sängystä pääsi suoraan uniseikkailuille ja kylässä olikin eri tilanne. joku laita siinäkin oli, mutta yli oli päässyt kiipeämään.

    VastaaPoista
  22. Hih, porukka selkeästi jakautuu kerrossänkyihmisiin ja niihin, jotka eivät uskaltaisi pyöriväisiä lapsia sinne päästää. Meillä onnekaasti isompi on TODELLA rauhallinen nukkuja, joka ei heräile öisin pissalle, ei käännä kylkeä eikä pyöri, vaan herää aamulla tyynyn painaumat kasvoillaan. :D Taidan siis uskaltaa kokeilla kerrossänkyeloa tiukan entisöintityön teettämisen jälkeen :)

    VastaaPoista
  23. Ite ole miettinyt ihan samaa kysymystä. Minulla lapset 1v ja 3v. Esikoinen on niin pyörivää sorttia unissaan että on pudonnut monesti lattialle peittojen päälle vaikka nukkuukin matalassa sängyssä. Sillä en ole sitten vielä uskaltanut siirtää yläsänkyyn. Yleensä yöllä herää kerran käymään potalla niin jos unenpöpperöissään silloinkin putoaa. Kuitenkin jotain pitää varmaan yrittää keksiä jos tässä perheenlisäystä vielä saisi aikaan. Nukutaan kaikki samassa huoneessa että on mahdollisimman vähän yöllistä liikehdintää ja minun ei tarvitse nousta juoksemaan eri huoneissa peittelemässä lapsia monta kertaa yössä :D

    VastaaPoista