Social Media Icons

perjantai 2. elokuuta 2013

Yhteinen projekti

5 kommenttia , , , , , , Share It:
pinnisprokkis

Yhteinen projekti. Meillä on paljonkin tällaisia: minä suunnittelen, hän toteuttaa - insinöörin tytärtä ei kuulemma päästettä maalipensselin varteen. Minä raahaan hullunkiilto silmissä upeita aarteita kotiin tuunattavaksi ja ostan liian isoja purkkeja maaleja, annan huijata itseäni rautakaupassa. Viimeksi ostin maalia keittiön kaapinovia varten - määrällä vain olisi kuulemma maalannut viisi keittiötä, vielä senkin jälkeen kun vanhat väliovet karmeineen saivat uuden maalipinnan. Nyt ostin litran maalia pinnasänkyä varten, taas liikaa, taas myyjän suosituksesta. Onneksi pinnasänkyjä on kaksi; yhden löydettyäni parempi tulikin vastaan. Voidaan maalata molemmat (huomatkaa passiivi-muoto).

Lapset tuhisevat tyytyväisinä unten mailla, mies taasen tuhisee turhautuneena maalipensselin kanssa ja minä hölötän iloisesti. Ihanaa rakas, johan tämäkin projekti edistyy, hihkun. Miestä ei hymyilytä. Ilonpilaaja.

PS. "Nakukuvat" (tosin eivät osa yhteistä projektia) ansaitsevat vielä ihan oman puheenvuoronsa. Koetan kerätä itseni ja saada sanotuksi kaiken sen, mitä olen pyöritellyt päässäni viime päivät. Projekti on ollut äärimmäisen voimaannuttava, valaiseva ja rohkaiseva - jos ennen tekstiäni ajattelin hyväksyväni vartaloni sellaisena kuin se on, niin jopa pidän siitä nyt, muhkuroineen kaikkineen. Yksi kommentti oli erityisen mieleenpainuva ja koskettava, ja liikutuin niin, että olen kaksi päivää miettinyt, miten voisin vastata siihen. Miten ladata siihen sen tunteen, jonka sain sitä lukiessani. Kiitos teille rohkaisevista ja kauniista sanoista - ne todellakin ovat allekirjoittaneelle muutakin kuin sanahelinää. Kiitos.

5 kommenttia:

  1. Voi niin kovin tuttua! Minusta on käsittämätöntä, kun mieheni joskus sanoo, ettei jonkun idean toteuttaminen ole muka teknisesti mahdollista, "ei sellaista ole vielä keskitty", on on ON, pakko olla mahdollista, keksi sinä, tehdään se yhdessä nyt! Sillä välin kun minä rallatan tässä vieressä, niin sinä voit vaikka miettiä miten. :D Hieno tulee tuosta pinniksestä!

    Ps. alkoi soimaan päässä tämä ihana: http://www.youtube.com/watch?v=eFjaateiDNY

    VastaaPoista
  2. Tuo dialogi voisi olla niin meidän perheestä! Meillä se menee useimmiten näin: "voi rakas, joku on hylännyt ihanan antiikkituolin roskalavalle, mitä vääryyttä! Tämä ME maalataan keltaiseksi ja verhoilutetaan ruusukankaalla, tää punainen on sieluton", johon vastaukseksi saan "sähän vihaat kukkakuoseja ja keltaista. Etkä osaa verhoilla saati entisöidä mitään. Sitä paitsi, MIHIN TUO LAITETAAN?". Ja niin sieluton antiikkituoli jäi odottamaan eteiseen punaisessa samettikankaassaan. Eilen tosin tuumasin, että meillähän olisi aika reilustikin punaista maalia, joten.. :D

    VastaaPoista
  3. Hahaaa! Uutta prokkista odotellessa!

    VastaaPoista
  4. Täällä aika lailla samat tunnelmat ilman tuota pinnasänkyä. Lisäksi vielä viikon päästä järjestämäni pihakirppiksen suunnittelua ja tavaroiden blokkaamista- kerrankin voin huomata oleva ajoissa. :D

    Todella mielenkiintoinen blogi Sinulla! Aurinkoista kesän jatkoa!

    VastaaPoista
  5. Voi, ihana kuulla! :) Kävin kurkkaamassa sinunkin blogiasi, kivalta vaikuttaa. Ihanaa kesän jatkoa :)

    VastaaPoista