Social Media Icons

perjantai 5. heinäkuuta 2013

Keinutassubattlen päätösjakso

blogiinmv

Jotkut ehkä muistavatkin minun kertoneen surullisenkuuluisasta pinnasängyn keinutassuja koskeneesta some-teurastuksesta. Näin puolitoista vuotta myöhemmin koko episodi jaksaa vain naurattaa - paitsi minua, myös säännöllisin väliajoin tuttaviani ja ystäviäni. Selailin siis tylsistymisen partaalla eräänä päivänä lastentarvikkeiden verkkokauppatarjontaa aikeinani löytää katseen kestävä pinnasuoja lapsen sänkyyn. Silmääni osuivat kohtuullisen hintaiset Brion Vyssan-keinutassut, joihin en ollut törmännyt koskaan aiemmin. Pahaa aavistamatta postasin linkin facebook-seinälleni ja kysyin, josko jollakulla olisi käyttökokemuksia. Ja siitä se ajatus sitten lähti.

brio1

Kahta kommenttia lukuunottamatta ei käyttökokemuksia tullut, mutta sen sijaan pilkkaavia ja vähätteleviä puheenvuoroja tuli yhdeltä jos toiselta. Kaiken kaikkiaan kommentteja kertyi linkkini alle kolmatta sataa, joista suurin osa oli ihmisiltä jotka eivät olleet tuotteesta koskaan aiemmin kuulleet, saati sitten sitä kokeilleet. Tuote eliminoitiin silti näiden kommentoijien toimesta nopeasti: kyseessä on turhake, jonka voi ostaa ainoastaan laiska materialisti, joka ei viitsi nähdä vähääkään vaivaa. Elimme tuolloin aikaa, jolloin yösyötöt alkoivat helpottaa ja heräämisiä oli enää neljästä viiteen yössä 8-10 sijaan, ja (perhepedistä) omaan (pinna)sänkyyn siirtyminen alkoi tuntua ensi kertaa realistiselta vaihtoehdolta. Tämän sanominen ääneen synnytti tietenkin keskustelua ainoista oikeista tavoista nukkua tai nukuttaa lastaan. Me - tai minä, poikkeuksetta ainoana valvovana vanhempana - olimme totuttaneet lapsemme nukkumaan vieressämme, jonne hän jäisi rippikouluikään saakka, oli keinutassuja tai ei. Se, etten ollut aiemmin jaksanut valvoa imetysten ajan öisin kieli vain omasta viitsimättömyydestäni ja laiskuudestani, oli herätyksiä sitten yksi tai yksitoista. Sittemmin kyseenalaiseksi seikaksi nostettiin myös samassa huoneessa nukkuminen, joka tuntui erikoiselta ja vanhempien parisuhteen kaatavalta tekijältä. Eivät auttaneet selitykset kaksiossa asumisesta tai vakuuttelut parisuhteen hyvästä tilasta, eivät. Kaikki oli pilalla; lapsi, parisuhde, kiintymyssuhde, koti, koko loppuelämä. Eivätkä siihen auttaisi ainoatkaan keinutassut. Lopun viimein keskustelu ajautui oudoille ja asiattomille raiteille yhden henkilön toimesta liittyen esimerkiksi lapsen ulkonäköön, minun painooni ja jopa henkilöautoomme.

brio2brio3

Sittemmin lapsi oppi nukkumaan pinnasängyssä, juniorisängyssä ja omassa huoneessa. Syntyi toinen lapsi, mentiin naimisiin. Ilman keinutassuja, joku voitonriemuisena toteaisi. Positiiviset käyttökokemukset puhuivat kuitenkin puolestaan ja yhtenä iltana toista tuntia huutava, hikinen vauva sylissäni aloin googlaamaan tassujen jälleenmyyjiä. Mieheni vilkuili kelloa ja tuumasi, että sinkaisee sellaiset ostamaan, jos jokin lastentarvikeliike vain auki vielä on. Ei ollut. 33,90 euroa postikuluineen maksaneet keinutassut naputeltiin ostoskoriin Oz Babyn verkkokaupasta ja hätävaraksi ennen niiden saapumista (vaan melko turhaan, vuorokauden päästä ne olivat jo lähikaupassa!) sain ystävältäni lainaan heidän tassunsa, jo yhtä lasta (hyvin) palvelleet. Ensimmäiset käyttökokemukset ovat vakuuttavia; sänky ihan oikeasti keinahtelee kevyesti sitä kädellä hiukan "tönimällä" ja vauva nukahtaa ennätysnopeasti. Yösyöttöjen määrä on pienentynyt puoleen ja iltainen nukutusrumba on historiaa - vauva on alta viiden minuutin unten mailla. Karvan vajaat 34 euroa on pieni hinta paremmin nukutuista öistä ja lyhyemmästä nukutusajasta. Joku tietenkin tuumii, että keinutamme lastamme lopun ikäämme uneen, mutta niin keinutimme Helmiäkin (ilman tassuja) ja niin hän nukahtaa itsekseen iltasadun ja suukkojen voimin. Helmin aikana tosin sänkyä nosteltiin toisesta päästä käsivoimin, liikuteltiin räsymaton päällä ja tärisyteltiin parhaamme mukaan. Lapsi huusi, minä nyyhkin hiljaa sängyn päädyssä. Nukuttaminen helpotti juniorisänkyyn siirryttäessä, vaikka se hassulta ehkä kuulostaakin. Näin jälkeen päin ja kokemuksesta viisastuneena toivon, että olisin ostanut ne turkasen kumiset keinutassut pinnasängyn pohjaan jo puolitoista vuotta sitten, sanoivat ihmiset mitä tahansa.

Keinutassu-keskustelu ei varsinaisesti ole erityisen poikkeuksellinen. Vauvapalstoja selaamalla törmää samaan ilmiöön hävyttömän usein; asiallinen kysymys lastentarvikkeesta tai toimintatavasta saa aikaan negatiivista ruodintaa ja keskustelu saa hetkessä absurdeja käänteitä. Erilaisiin lastentarvikevalintoihinhan kun tuntuu jotenkin aina olennaisesti liittyvän jokin kirjoittamaton sääntö kaiken kestävästä ja kärsivästä superäidistä ja niin pulloon kuin keinutassuihin tarttuva saa nopeasti tuntea olevansa kelvottomin maan päällä elävä olento, joka ei vain laiskuuttaan viitsi "nähdä vähän vaivaa". Yleensä argumentit ovat vailla faktapohjaa ("vauvan pitää alusta saakka nukkua omassa sängyssä, kehto on saatanasta") tai perustuvat urbaanilegendoihin ("kerran kuulin, että tuttia syövät lapset ovat aikuisena hammasraudat suussa huonoa itsetuntoa terapiassa setviviä lohtujäätelönsyöjiä"). Lastentarvikevalinnat kielivät äitiydestä, sen laadusta ja ennen kaikkea äidin arvomaailmasta - silkkiliinaan lapsensa käärineellä ja toista tuhatta euroa maksaneilla testivoittajavaunuilla lastaan kuljettavalla naisella kun ei voi olla mitään yhteistä. Neuvolassa ja mediassa niin usein käytetyt korulauseet lapselleen aina parhaasta äidistä tarkoittavat ilmeisesti toisten mielestä, että omat valinnat ovat niitä parhaita valintoja - kaikille. Se että joku toimii toisin saa ihmiset äkisti puolustuskannalle, ikään kuin se vähentäisi oman, toimivan ratkaisun tai valinnan arvoa. Jaetaan linkkejä ääriaktiivien blogiteksteihin ja viimeisimpiin tutkimustuloksiin lähdekritiikki ja vastatutkimukset unohtaen. Tuleekin äkillinen tarve selittää, miksi tekee toisin; miksei käytä kestovaippoja tai miksei imetä, ikään kuin se edes kuuluisi kenellekään muulle.

Etenkin toisen lapsen myötä olen halunnut antaa kaikkien kukkien kukkia. Kokemusten ja vinkkien jakaminen hyvässä hengessä on suotavaa ja toivottua, mutta ehdottomat, minkäänlaisiin suosituksiin pohjaamattomat pilkkalaulut saavat otsasuoneni pullottamaan. En ole koskaan kuullut sosiaaliviranomaisen puuttuneen esimerkiksi lapsen rintarepussa kantamiseen, hiusten värjäämiseen raskausaikana tai pulloruokinnan valitsemisen vuoksi, enkä ymmärrä, miksi sellaisten valintojen vuoksi pitäisi revitellä missään muuallakaan. Jos aikuisen hyvinvointi on osa lapsen hyvinvointia, pitäisi ymmärtää toimivien ja jaksamista parantavien valintojen vaikutus osana perheen yleistä hyvinvointia, oli kyseessä sitten keinutassut, vapaailta kavereiden tai unikoulu.

Mistä te olette vääntäneet? Mitkä valinnat ovat puhuttaneet ja keitä?

PS. Sitä katseen kestävää pinnasuojaa ei ole löytynyt edelleenkään. Vinkkejä?

41 kommenttia:

  1. meillä oli ikean pinnasuoja,löysin kirppikseltä.valkopohjanen ja värikkäitä eläimiä siinä..jos vielä vailla ja kelpaa ni tuu hakee pois:)

    ite oon saanu kurat niskaan että myrkytän lapseni ku otin J:lle rokotetutkimuksen mpr,hepatiitti ja vesirokkorokotteet..jotka on siis suomessa käytössä jo kaikki..
    olen myös julma unikouluttaja ku harkitsen jo toiselle unikoulua..eihän tässä ookkaan nyt valvottu ku 1v2kk..ja P:n kanssa sillon 1,5vuotta..hienoa jos joku jaksaa vuodesta toiseen valvoa jatkuvasti heräilevän lapsen kanssa mut mä en kuulu siihen joukkoon.ilman traumoja toi ekaki selvis mut ne voi kuulemma näkyä vasta myöhemmin samoin ku rokotteista voi tulla haittavaikutuksia vuosien jälkeen..pitänee perustaa säästötili tulevaisuuden varalle mistä sit hoidattaa ne kaikki traumat sun muut..

    VastaaPoista
  2. Hommaa halpa suoja kirpparilta ja päällystä haluamallasi kankaalla. Ei vaadi kauhean suuria ompelijantaitoja ja saat haluamasi näköisen suojan. Itse ompelin suojan toiselle puolelle vanhaa punaista norsukangasta omasta lapsuudestani ja toiselle puolelle sisustukseen sopivaa mustavalkoista kangasta. Suojaa voi sitten käyttää kumminpäin haluaa :)

    Ja hei pisteet tassuille! Hyvä jos auttavat.

    VastaaPoista
  3. Meillä oli tuo vieressä nukuttaminen myös ainainen kekustelun aihe niin naapureiden, sukulaisten ja ystävien kesken.. Miten meidän neiti nukkuisi ikuisesti vieressämme ja siitä ei päästäisi ikinä pois.. Meillä ei vielä juniorisängyssä nukuta mutta omassa huoneessa, omassa sängyssä ja täysin tyytyväisenä:) kumma juttu miten ne asiat aina vain tuppaavat järjestymään :)

    ps. mä ihan tyhmänä ajattelin että noi tassut laitetan pyöreä puoli alaspäin luoden jonkun kehtomeiningin :'D
    iskipä häpeä ! :'D

    VastaaPoista
  4. Mun kaverillani oli tollaset pinnasängyn alla, kun olin hoitamassa hänen poikaansa. 1-vuotiaita olivat molemmat. Kaverin poika nukkui parvekkeella vaunuissa, ja omani sain täysin tuntemattomaan paikkaan nukahtamaan juurikin noiden tassujen alla. Siis vielä sellaisen pojan, joka oli tottunut nukahtamaan viereen! Meille niitä ei jostain syystä silloin hankittu, ehkä se unohtui. Mutta ehdottoman KÄTEVÄT ne oli :)

    VastaaPoista
  5. Mä tein itse aikanaan vanhasta petarista ja pitkistä verhoista suojan pinnikseen. Oli ihan mahtava, kun oli keskivertoa korkeampi ja paksumpi.

    Mä erehdyin googlettelemaan yhtenä iltana aiheesta kävelyvaljaat. Neitokainen lähti kuukausi sitten kävelemään ja joka paikassa pitäisi saada kävellä, mutta se ei tarvitse olla kuin sekuntti huomio muualla ja lapsi jo kipittää jossain kaukana, joten olen ihan vakavissaan harkinnut niiden hankkimista. Varsinkin kun vanhempieni luona on luonnonvarainen tontti, lähellä virtaavaa vettä jne. ja valjaille olisi käyttöä siellä (joku varmaan tästäkin kauhistuu) jotta lapsi saataisiin kiinni naruun ja pihakoivuun kiinni, tarpeeksi pitkällä toiminta säteellä tietenkin. Mutta no, saa nähä tuleeko hankittua vai ei.

    VastaaPoista
  6. Meiltäkin löytyy Brion keinutassut, tosin pussissaan ovat vielä, kun ei olla saatu aikaiseksi niitä laittaa, ovat siis olleet jo rennon vuoden vain laatikossa :D ...ja sitä paitsi, minäkin kuvittelin, että ne tassut tulee toiste päin :D

    Meillä esikoinen nukkui aina omassa sängyssään, mutta keskimmäinen ja kuopus ovatkin nukkuneet pitkän aikaa meidän keskellä, ja suurin syy se, että siinä on niin helppo alkaa imettään, ei tarvi ite nousta minnekkään, vaan saa piikkiä senkin aikaa ;)
    Kuopus on siis nyt 1v1kk, nukkuu alkuyön omassa sängyssä ja kun herää, niin tulee keskelle, tissin syönti lopetettiin viikon sitten, kokonaan :)
    Isommat lapset (5v ja 3v) nukkuvat omassa huoneessaan ja nukahtavat itekseen, viereen saattavat yöllä kans hipsiä :D

    Tuo lapsuusaika on loppuviikon niin lyhyt aika, että nautitaan vaan ja annetaan muiden olla tavoistamme mitä mieltä tahtovat, tuskin yksikään vieressä nukkunut tulee viereen enää teini-iässä joka yö ;)

    Niin ja tuosta pinnasängyn reunasuojasta, mä ostin ihan vain tavallisen valkoisen, ei kuvia tms., ja tykkään kovasti :)

    VastaaPoista
  7. Onhan näitä.. kaksivuotiaan yötutti, yli 6 kk ikäisen vauvan imettäminen, liian vähän vaatteita lapsilla (anoppi yrittää aina pukea meidän hikiset lapset naparetkelle), pottailu lentokoneessa (siis siellä ihan perällä, missä oli tyhjiä penkkirivejä ja kun vessa oli varattu).

    Itseäni puolestaan hiukan ärsyttää sellainen överiksi vedetty sukupuolisensitiivisyys. Siis lähinnä silloin, kun siitä vaahdotaan muille tai haukutaan toisten tapaa olla omien lastensa kanssa.

    VastaaPoista
  8. Vauvan nukuttaminen talvipakkasilla lasitetulla parvekkeella kunnon toppavarusteissa ja harso vaunujen kuomun edessä. Siitä sain kuulla lukuisia kysymyksiä. Tyttö nukkui kuin tukki neljättä tuntia. Sisällä oppi nukkumaan päiväunet vasta päiväkodin aloitettuaan. Ennen sitä se oli loputonta taistelua, jonka seurauksena tyttö nukkui pienet tirsat ja kiukutteli sitten väsymystään. Siitä huolimatta en olisi saanut ulkona lastani nukuttaa pakkasella.

    VastaaPoista
  9. munki o pakko tunnustaa et luulin niitten menevän toisinpäin:D

    VastaaPoista
  10. Pojallani oli noin kolmikuisena jakso jolloin vain syliin nukahtaminen kävi ja siinäkin piti heilua sellaista tahtia ettei tosikaan. Istuin aina sängyn reunalla, vauva sylissä ja hytkyttelin lapsen uneen. Vauvan nukahdettua siirsin hänet pinnasänkyyn jossa hyvällä tuurilla jatkoi uniaan, huonolla tuurilla (suhteellisen usein) heräsi laskettuani hänet sänkyyn. Keksin eräänä iltana ottaa Emmaljungieni kovan kopan, jossa on kehto ominaisuus, sänkymme viereen ja keinuttelin siinä lapseni uneen. Kuinka ollakkaan, nukahtaminen kävi hieman vaivattomammin eikä lapsi herännyt lopetettuani keinuttamisen.

    Kummastakin tavasta, sekä syliin nukuttamisesta että vaunukopassa nukuttamisesta sain kuulla niin hyvältä ystävältäni kuin anopilta. Ystäväni sanoi, että lapseni ei tule koskaan nukkumaan muualla kuin sylissä, anoppi puolestaan oli sitä mieltä että kyllä se lapsi pinnasänkyyn nukahtaa kun sen antaa vaan siellä olla (lue: huutaa). Vaikka mieleni pahoitin kummastakin töksähdyksestä, niin jätin asian sikseen ja nukutin lastani siinä kopassa niin kauan kuin oli tarpeen eli kuukauden päivät, kunnes lapseni suostui nukahtamaan maidon jälkeen suoraan pinnasänkyyn.

    Hyvin tuo 1v 8kk ikäinen poika nukkuu tällä hetkellä omassa huoneessaan, jonne nukahtaa pusujen saattelemana itsekseen alle viidessä minuutissa. Paheksuvat katseet ja tökeröt töksäyttelyt olivat siis tässä(kin) asiassa turhia.

    Kiva kun mainitsin noista Brion-tassuista - ne olivat ajatuksissani josta ne katosi, ja nyt taas pääsevät vauvantarvike hankitan listalle. Leon pikkusisaruksen synnyttyä syksyllä, pyrin pitämään korvat vielä tiukemmin kiinni moisilta töksäyttelyiltä, sillä tiedän että niiltä ei tälläkään kertaa voi välttyä. Edes omilta sukulaisiltaan.

    Ihanaa viikonloppua<3!

    VastaaPoista
  11. Meillä on ollut käytössä myös Emmaljungan vaunukoppa, samoin Baby Björnin maailman paras sitteri (se vanhempi malli, 1-2-3, me ostettiin oma käytettynä), siihen simahtaa lapsi edelleenkin aina ja Helmikin kävisi mieluusti makoilemassa. :)

    Toisen lapsen myötä on niin paljon helpompi sulkea korvat töksäytyksiltä ja aiheettomalta kriitikiltä, asioilla on tapana luoviutua. Me on tykätty noista keinutassuista tosi paljon, huonoa niissä on vain se tassun pohjan huopasuojuksen liimaus, se ei ole ihan ykkönen ja ne huopatassut on jossain kohtaa meidänkin varmaan liimattava uudestaan.

    VastaaPoista
  12. Ai! Meillä on perhepiirissä jos jonkinlaista erikoissairaanhoidon väkeä ja lääkäriä ja he on aina näyttäneet vihreää valoa ulkona nukuttamiselle. Ehkei nyt ihan alle kaksiviikkoisen, mutta kyllä meidänkin vauva on nukkunut lasitetulla parvekkeella kunnon villavaatteissa ja lämpöpussissa lopputalvesta (aiemmin nukkui vain lyhyitä pätkiä syömisten välissä, on niin isokokoinen).

    VastaaPoista
  13. Yli kuusikuisen vauvan imettäminen?! Sielläkin? Tämä on musta niin erikoinen kauhistelun kohde, etenkin kun ottaa WHO:n virallisen suosituksen imetyksestä kaksivuotiaaksi saakka.

    Pakko oli muuten käydä kurkkaamassa blogiasi! Sinne eksyn varmasti toistekin - juuri eilen käveltiin kotiin päin ja ihmeteltiin niin kauniita funkkistaloja! Sanoin, että JOS joskus päätyisin omakotitaloasujaksi, olisi se ehdottomasti laatikkomallia. ;)

    VastaaPoista
  14. No ilmeisesti ei ole ollut tarvetta juuri teillä! :D

    Meillä nuo nukkuu aamusta kyllä ihan samasta syystä vieressä. En vaan jaksa vielä nousta ylös jos voin nukkua pari tuntia kauemmin, lapset on niin helppoja huijattavia. ;)

    VastaaPoista
  15. Mutta olethan kuullut, että pinnasuojat ovat vauvoille hengenvaarallisia? Siis ainakin amerikkailaisten tutkimusten mukaan! :D Meilläkin ne ovat kyllä käytössä, koska en osaa ajatella miten vauva voisi niihin tukehtua (ennemminkin peittoon voisin ajatella), ja lisäksi ovat mielestäni se pienempi paha kuin se, että lapsen jalat ja kädet ovat koko ajan pinnojen välistä ulkona ja lapsi näin sitten jumissa. Meillä kun tuo pinnis on vielä normia kapeampi, niin edellä mainittu tilanne olisi aivan arkipäivää.

    VastaaPoista
  16. Me joskus harkittiin reppuvaljaita, mutta se jäi. Oi mutsi mutsilla tiedän olleen sellaiset, on kai olleet ulkomaanreissuilla yms käytössä. Sieltä kannattaa kysellä käyttökokemuksia! :)

    VastaaPoista
  17. MINÄKIN luulin niiden tulevan toisin päin! :D Mutta pakkauksen asennusohje kertoi toista, hahha!

    VastaaPoista
  18. Mahtaakohan sulla olla kuvaa tuosta tekeleestä esim. blogissa? Jos ei, niin se on mun postaustoiveeni! Olisi hauska nähdä, miten olet sen toteuttanut ja miltä se näyttää - se sisustukseen sopivuus kun tuntuu jossain määrin merkittävältä tekijältä, hih. ;)

    VastaaPoista
  19. Rokotekeskustelu käy kyllä niin kuumana, että oksat pois. Musta ne on vanhempien valintoja, ja mä kyllä henk. koht. ajattelin otattaa lapsilla yksityisellä vesirokkorokotteet, mutta konsultoin vielä ensin lääkäriä asiasta. Muissa pohjoismaissa ovat käsittääkseni osa yleistä rokoteohjelmaa, joten.. ;)

    VastaaPoista
  20. Ei ole vielä kuvaa, mutta kommenttia kirjoittaessa tuli mieleen että siitä voisi kirjoittaa. Lupaan siis toteuttaa postaustoiveesi :)

    VastaaPoista
  21. Mahtavaa, kiitos! Tätä odotan innolla enkä taida ostaa vielä mitään ennen kuin miltä sun idea näyttää luonnossa! Musta pinnasuojuksessa saisi olla iloa ja väriä mutta... No, meidän makuuhuoneen sisustuksessa ei ole ;)

    VastaaPoista
  22. musta toi vesirokkopiikki on ihan kiva olla ku lähtee tarhaan ni ei tarvis sit montaa vkoa sitä tautia sairastaa.otettiin se nyt vaan ilmasena tolle pienemmälle ku se on vielä vähän pieni sitä sairastelemaanki.mun käsittääkseni sitä on harkittu suomen rokoteohjelmaanki.en kyl koe mitenkään olevani myrkyttäjä jos en haluu et lapset saa ilkeitä tauteja tai jälkitauteja.enemmän mua pelottais jättää esim kaikki ottamatta..
    kyllä meille lääkäri suositteli pienemmälle varsinki sitä piikkiä.meillä kun alueella niitä ihania ihmisiä että hakee taudin lapsilleen mut sit ei pysytä pois tartuttamassa muita..

    postaappa sit miten tassut toimi..mietin et oisko niistä meille hyötyä,pitäs saada yömaidot jo pois jos se rauhottas yöt.ei myöskään nukaha omaan sänkyyn:/ tosin en tiiä auttaako siinä keinuttelut ku toinen ei suostu edes makuulla olemaan

    VastaaPoista
  23. Valkoinen pinnasuoja Ikeasta :D?

    Mie huusin huutonetistä nuo tassut tälle meän kuopukselle, että saisin sen nukkumaan vaunun sijaan yönsä pinniksessä. Olin laiska enkä saanu niitä paikoilleen, vaan sen sijaan sainkin tytön nukkumaan ihan muutenki sinne pinnikseen, mitä epäilin suuresti. Sitte ko niitä ei tullutkaan käytettyä, vaikka kaapissa olivat jo valmiina, myin ne taas eteenpäin huutonetissä :D. Mutta en tosiaan ihmettele miksi joku sellaiset tahtoo, meillä kun nukuttiin vaunussa (tai vieressä) yöt(kin) semmoset 3kk. Pikkunen shokki on ollu tuon tytön nukkuminen/nukkumattomuus ko esikoinen oli paljon helpompi tapaus sen suhteen.

    VastaaPoista
  24. Mä ostin ohutta vaahtomuovilevyä, tietyn kokoisena, eli 4 palaa ja niihin itse kankaasta päälliset ja pienillä nauhoilla kiinni. Nyt pitäisi vauvalle joko päällystää ne uudelleen tai tehdä jotkut toiset. Mietin, että jos jostain vahvasta tikatusta (yksi värisestä) kankaasta ompelisi ilman noita vaahtomuoveja. Meilläkin Brion Sleep sänky ja se on isompi kun perus pinnikset, ei siihen löydy valmiina edes oikeankokoisia pehmusteita :(

    VastaaPoista
  25. Joo, meidänkin pinnis on Brion ja megasuuri, eli kaikista valmiista pinnasuojista jää aina yksi pääty täyttymättä ja asettelu on aina ihan homma erikseen. Hmph. Meillä on vanhoja pinnasuojia, sellaisia... köh, rumia, ja niiden tuunaaminen olisi _teoriassa_ mahdollista, mutta oikeasti olen kyllä ihan ompelutaidoton enkä kehtaa vaivata anoppiani turhamaisuuteni vuoksi. :D

    VastaaPoista
  26. Jos et millään superhintavalla kankaalla ompele, niin tuu meille! Superhintava siks koska mäkään en oo mikään mestari, mutta kone löytyy, ettei tuu sit itkua jos menee pieleen... :)

    VastaaPoista
  27. Vieressä nukuttaminen, pitkät imetykset, imetysdieetit (eli välttämisdieetit jotka kehissä pakon sanelemina), sormiruokailu (sehän tukehtuu!?!!), kantaminen & vaunuilu (:D), what not - kaikki kelpaa korppikotkille.. Ja toisen lapsen myötä on tosiaan vahvistunut tuo kaikkien kukkien kukkimisvapaus täälläkin.

    VastaaPoista
  28. Ihanaa Annaa tämä teksti :) Ja tosta arvostelusta.. että mulla nostaa karvat pystyyn kaikki julkinen paheksunta jonkun toiminta tavoista. Ja vaikka se lapsi nyt sitten vieressä nukkuisi rippi-ikäiseksi saakka pääasia että vanhemmat ovat tyytyväisiä - jos eivät on muutoksen paikka. Mutta että se toinen äiti, jonka lapsi nukkuu kuin unelma pinniksessa mitä se oikeastaan hänen elämänlaatuaan haittaa tai vähentää?

    VastaaPoista
  29. Mahtava juttu,että teillä on ollut apua noista tassuista. :) Aloin itsekin miettiä,että pitäisköhän hommata sellaset itsekin...jos vaikka tuo meidän levoton neiti alkais nukkumaan vähän rauhallisemmin. Pitää varmaan ktysellä jos jollakin olis käytettynä myynnissä tai jos vois joltakin lainata ja testata,että oisko hyvät meidän neidille. Kiitos vinkistä :)

    VastaaPoista
  30. Liikkuu noita käytettynäkin jonkun verran. Mä tilasin uutena kun en jaksanut odottaa, kärsimätön kun olen! :D Esim.
    http://www.tori.fi/uusimaa/Brio_keinujalat_pinnasankyyn_7146734.htm?ca=18&w=1

    VastaaPoista
  31. Erinomainen teksti.
    Keinutassut on mulle ihan uusi juttu, mutta pitää ehkä heti laittaa tilaukseen, koska meillä ei enää mennä yöunille ilman huutoa. Ellei sitten olla todella väsyneitä. Tai nukahdeta tissille. Mikä on tietysti ihan kauheata, koska pikkutyyppi täyttää ensi viikolla yhden. "Eikö sitä imetystä jo voisi pikkuhiljaa lopettaa?"

    VastaaPoista
  32. Mä en ollu koskaan aiemmin kuullu keinutassuista. Meillä nukutaan (ainakin vielä) ihan hyvin, joten niitä ei tarvita, mutta jos mahdollisen seuraavan kohdalla asiat on toisin, niin varmasti kokeillaan. Mä en edes oikeestaan tiiä surettaako vai naurattaako mua muiden äitien jatkuva arvostelu. Ite en sitä todellakaan haluu tehä, jokaisen pitäis saada tehä täysin omalla tavallaan. Kirjotin kerran postauksen, jossa nautin siitä, että pieni oli hetkeks rauhottunu kattomaan telkkaria sitterissä (kuvan kera). Muutaman viikon päästä kaveri julkas postauksen omassa blogissaan, jossa totes, ettei koskaan antais lapsensa kattoa telkkaria alle vuoden iässä, etenkään sitterissä istuen :D En tiiä oliko tää omistettu mulle, mutta ainakin tuntu vahvasti siltä.

    VastaaPoista
  33. Kiitos ja aamen! :D Kyllä vaan annetaan kaikkien kukkien kukkia, paremmin täälläkin tuon kakkosen jälkeen. Vaikka en kauheesti ole kritiikkiä saanut, tai ne ei ainakaan ole mun korviini kantautunut, tiedän mistä jotkut saattavat puhua.. Meidän esikoinen ihan pian 2vee3kk nukahtaa edelleen isin syliin vellipullon kanssa. Sieltä omaan huoneeseen, omaan sänkyyn, josta lähes poikkeuksetta yöllä kipittää äidin ja isin väliin nukkumaan, jossa jo sisko 8kk varmasti on. Tämä sisko 8kk nukahtaa helposti. Tissille. Joskus "vahingossa" vellipullolle. Äidin ja isin sänkyyn. Oma sänky on samassa huoneessa, jonne kyllä nukahtamisen jälkeen hänet siirrän, mutta otan taas viereen, kun herää, syö vielä yölläkin tissiä yhdestä kahteen kertaan. Sieltä me tytöt joka aamu herätään yhdessä! Kaikki nukutaan hyvin, joten tämä käy meille. Ihan sama missä nukkuvat, kuhan nukkuvat. Kyllä ne oppii vielä omasa sängyssä nukkumaan, opinhan itsekin, vielä alakoululaisena nukuin "väkisin" oman äidin ja isän sängyssä! ;)
    Voisin kyllä kokeilla noita tassuja tuolle pienelle. Jos sitten oppisi nukahtamaan omaan sänkyyn, vaikka sitten sen vellipullon kanssa!
    Pakko vielä sanoa, että meillä on esimoinen nukkunut kyllä aina päikkärit ulkona, kovillakin pakkasilla, hyvin puettuna ja suojattuna, monta tuntia ja tyytyväisenä! Pienempää en viime talvena niin kovilla pakkasilla nukuttanut, muta ens talvena nukkuu varmasti ulkona!

    VastaaPoista
  34. Ai niin ja meillä on tuo reppu jossa hihna. Ihan älyttömän hyvä! Ei tartte pitää väkisin kädestä kiinni ja saa vähän vapautta liikkumiseen. Hyvä opettaa kulkemaan nätisti vierellä. (Hah ihan kun puhuis koirasta)

    VastaaPoista
  35. Meillä oli käytössä Pingu-reunasuojukset pinniksessä. Ne oli tosi hyvät siksi, että olivat paksua ja todella tukevaa materiaalia. Monet edulliset tuntui ainakin silloin olevan niin ohutta kangasta, että ne löpsähti heti alas eikä suojanneet yhtään mitään. Merkin takia Pingujen lähtöhinta oli aika korkea (yli 50e), mutta sain ne aikanaan kesäalesta huomattavasti normaalia edullisemmin. Plus, ne sai selvästi halvemmalla tilaamalla nettikaupoista kuin lastentarvikeliikkeistä (joissa hinta oli aikanaan n. 75e).

    Ja täytyy myöntää, että itse luen muiden kommentteja mihinkään blogiteksteihin aivan äärimmäisen harvoin, koska niistä tulee usein lähinnä paha mieli, niin ihmeellistä morkkaamista ja oman itsen (epätoivoista) korostamista siellä joukossa on. Heti, kun joku kommentoi kivasti, on kolme muuta haukkumassa ja vähättelemässä sekä alkuperäistä kirjoittajaa että niitä muita kommentoijia. Se on surullista ja väsyttävää. :/

    VastaaPoista
  36. Mäkin katoin, että miksi ootte asentaneet ne väärinpäin :D

    VastaaPoista
  37. Typo omassa nimessä tuossa edellisessä :D

    VastaaPoista
  38. No mä katsoin vähän pitkään ja mietin, josko haetkin vähän nuorekkaampaa vivahdetta nickiin niinq! :-D

    VastaaPoista
  39. Joo, paikallinen lastenlääkäri muisti joka kerta kauhistella näin pitkää imettämistä. Sain rintatulehduksen, kun poika oli 9 kk. Siihen lääkäri määräsi antibiootit, joiden kanssa ei saa imettää. Kuuri kesti viikon. Ja siihen imetys sitten loppui.

    Vertailun vuoksi: täällä Sveitsissä äitiysloma on 3 kk ja isyysloma 2 pv.

    VastaaPoista
  40. No niin, nyt on meidän pinnasuoja DIY esitelty! Toivottavasti saat tuunausinspiksen ja jos ohjeeni tuntuvat puutteelisilta tai sekaviita saa esittää tarkentavia kysymyksiä! :)

    http://kummelikopplan.wordpress.com/2013/07/11/diy-pinnasuoja-juuri-sellaisena-kuin-haluat/

    VastaaPoista
  41. Heips. Satunnaisesti käyn lukemassa blogiasi.
    Kauniita kuvia ja muutenkin kiva lukea =)
    Keinutassuista ei ole kokemusta vaikka sellaiset meiltä taitaa löytyäkin.
    Ei aikanaan saatu vaan asennettua.
    Nyt lapset jo kohta 7v tyttö ja reilu 4v poika =)
    Kaikkee kannattaa aina kokeilla jos vähänkin tuntuu siltä että voisi helpottaa unille menoa lapsen kanssa. Tai mitä tahansa. Jokainen tekee tavallaan =)
    Ja pinnasuojuksesta. Ikeassa on ainakin ollut koko valkoisia pinnasuojuksia. Mutta mietittiin juuri ystävän kanssa jolla on pieni lapsi että siitä ei ole mitään hyötyä kun tai jos lapsi hyörii ja pyörii ja pinnasuojus on pehmeä. Jos lapsen jalka tai käsi nousee suojuksen päälle se menee kasaan. Ja sit sen suojuksen tarttis alkaa ihan sängyn pohjasta saakka eikä vaan patjan yläreunasta. Meneehän se käsi tai jalka sen alikin =)
    Eli pinnasuojus oli hyvä olla tarpeeks korkea ja sijoittaa se ihan sängyn pohjasta. Ja ainakin jollain pahvilla jäykistetty.
    Tälläsiä mietteitä, heh =)
    Tsemppiä kaikille vauvojen, taaperoiden ja vanhempienkin lasten äideille <3

    VastaaPoista