Social Media Icons

perjantai 5. huhtikuuta 2013

Haikeita hyvästejä ja täyttyviä laatikoita

7 kommenttia , , , Share It:
u3b

Nyt se on alkanut. Kunnolla. Muuttopakkaaminen. Katselen kätteni jälkeä; täyttyviä laatikoita, kasseja ja nyssäköitä. Välikausivaatteita, kenkiä, kirjoja, patalappuja niiden sisällä. Eteisen kaappi on jo miltei tyhjä. Enää käytössä olevat takit roikkuvat sen henkareilla. Tuntuu, että täällä kaikuu, vaikka tavaraa on vielä liiaksikin pakkaamatta. Lisään muistilistalleni pyykkitupa-ajan. Viimeisen sellaisen.

Kotona on hiljaista. Auringon valo tulvii keittiöön, kahvinkeitin porisee. Armas nukkuu, Helmi on mummolassa, mies laittaa viimeisiä listoja paikoilleen. Lokki odottaa lähtövalmiina paketissaan eteisessä. Silti tuntuu, että pala minua jää tänne. Lempinurkat, ihana keittiöni, sohvan vakkaripaikka olohuoneen viimeisessä nurkassa. Muistan taulujen paikat, poratut rei'iät ja raot parketissa jotka teki vuotava ikkunanpesuämpäri toissa keväänä. Muistan kuinka Helmi käveli ensimmäistä kertaa tuota käytävää pitkin. Muistan kuinka täytin pimeänä talvi-iltana keittiön kaappeja Muumi-mukeilla, muuttopäivänä. Yhdestä hajosi korva, yhden hajotti lapsi. Kuusi muuta pakataan mukaan.

Ihanan kamalaa muuttaa. Sen kertoo Armaksen ilmekin.

7 kommenttia:

  1. Muuttaminen on kamalaa, mutta samalla ihanaa. Etenkin, kun tekin muutatte jostakin noin tunne- ja muistojentäyteisestä kodista uuteen. Tsemppiä viimeiseen rutistukseen!!

    VastaaPoista
  2. Se tosiaan tuntuu suorastaan raastavalta. Meillä oli muistoja tulviva vuokra-asunto kerrostalossa ja koivuparketti joka rakoili ja vieläkin muistan jokaisen raon siinä parketissa ja käytävän jossa lapsi otti ekat askeleet. Välillä on niin haikea ja piristävä olo siitä ikävästä, mutta muistaa myös tilan ahtauden , parveke joka oli kesällä kuuma kuin kasvihuone ja ahdas kylppäri jossa kääntyessään sai perseellään pesukoneen päälle ja kusenkeltaiset kaakelit sai aina kuvitusta aikaan. Mutta ne kauniit muistot, esikoisen ensimmäinen koti.. Huokaus.. Ymmärrän sinua niin paljon! <3

    VastaaPoista
  3. Aivan mahtava kuva teidän "vauvasta" :)

    VastaaPoista
  4. Mullakin oli viime viikolla muutto; ekasta omasta kodista seuraavaan. Aika samanlaisia tunteita käytiin täälläkin läpi! Onneksi uusi koti on omalla tavallaan vielä ihanampi, sen saa nimittäin jakaa rakkaan kanssa :) paljon onnea teillekin uuteen kotiin!

    VastaaPoista
  5. Armas on niin Helmin näköinen! Tsemppiä muuttoon ja myöhästyneet synttärionnet tässä samalla!

    VastaaPoista
  6. Asuttiin edellisessä asunnossa neljä vuotta. Kun muutto oli ohi ja kämppä tyhjä, miehen kans kumpikin alettiin itkeä. Sieltä oli kauhea lähtee, vaikka niin kovasti etittiin uutta asuntoa ja haluttiin muuttaa. Eikä meillä sillon ees vielä ollu lasta, josta ois jääny muistoja entiseen asuntoon.

    VastaaPoista