Social Media Icons

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Rattaat yhdelle ja kahdelle

1 2

Uuteen kotiin muuttoon myötä perheemme logistisiin asioihin tulee muutoksia. Uudessa kodissa ei ole erillistä vaunukellaria, ja rattaita joudutaan säilyttämään sisällä. Siis käytännössä eteisessä, josta kuljetaan makuuhuoneisiin ja vessaan. Oli selvää, että vanhat vierekkäinistuttavat sisarusrattaamme jousivat myyntiin, ja tilalle aloin etsiä päällekkäinistuttavia sisarusrattaita, jotka eivät tukkisi kaikkia kulkuväyliä. Kävin pohdintaa erilaisista vaihtoehdoista, kyselin teiltä kokemuksia ja kävin lastentarvikeliikkeessä mallailemassa vaihtoehtoja. Työnsin, nostin, vedin, käänsin. Koska olen pitkä työntäjä, jäi monissa suosituissa malleissa työntöaisa turhan matalalle ja potkin sisaristuinta (eli siis vauvan päätä...). Lisäksi minua hiukan kylmäsi ajatus lapsista kasvot menosuuntaan - sellaisilla rattailla kuljettaessa huomaan, että emme juttele Helmin kanssa laisinkaan, ja vaunuilu tuntuu lähinnä paikasta A paikkaan B siirtymiseltä. Ja tietysti paukkupakkasilla se sellaista onkin, mutta monesti säiden salliessa olen napannut mukaani isot yhdistelmävaunut ja hämmästellyt esimerkiksi vastaantulevia koiria taaperon kanssa, ja matka on kummasti tuntunut lyhyemmältä.

3 4 5

Saimme perjantaina Stokkelta Crusi-yhdistelmävaunut vastikään lanseeratulla sisaristuimella. Muutaman käyttökerran jälkeen tuntuma on aika hyvä; kumpikin lapsi saa olla kasvot minuun päin, työntöaisassa on säätövaraa ja sen korkeus on optimaalinen, en potki sisaristuinta, kasausmekanismit ovat helppoja (mieheni kasasi ja kokosi ne ilman minkäänlaista käyttöohjetta tai ohjeistusta; kaipa noilla on jonkinlainen sisäänrakennettu ominaisuus koota kaikkea muuta paitsi Ikea-huonekaluja..) , kuomut suojaisat ja väri, black melange, voi, sille rakkaudelle ei taida edes olla sanaa! Aiemmin olen karsastanut kääntyviä etupyöriä, mutta niitä sekä keskustan mukulakivikaduilla, kaupoilla että täällä Vantaan maaseutumaisemien hiekkateillä ja lumisilla poluillakin testatessa voin sanoa yllättyneeni aika iloisesti; ne kulkevat kuin ajatus ja kääntäminen on vaivatonta vaikka kyydissä on kahdenkymmenen kilon verran lapsia. En nyt sanoisi varsinaisesti rehkineeni vanhojen sisarusvaunujen käännön kanssa, mutta esimerkiksi kauppakäytävillä väisteleminen ja rullaaminen käy niin paljon helpommin kääntyvien etupyörien ansiosta. Ja pihateillä. Ja rapussa. Kompakti koko ja tilavat oltavat lapsille kohtaavat, mikä on harvinaista. Meille rattaiden koko kun muodostui ensisijaisen tärkeäksi siinä kohtaa, kun kuulin että joudun kantamaan rattaat joka päivä yhdet rappuset ylös-alas ja säilyttämään niitä eteisessä, josta kuljetaan neljään huoneeseen. Isoimmalta plussalta tuntuu, että rattaat muuntuvat yhdeltä kahdelle lapselle. Helmi on toistaiseksi kävellyt kerran itse lähikauppaan kolmensadan metrin päähän ja takaisin, joten en lähtisi soitellen sotaan ja sanoisi, että ensi kesänä kahden vuoden pärähtäessä mittariin lapsi kävelee ihan mihin vain. Ja vielä takaisin.

Nyt koppaosan kanssa (koska vastasyntyneestä puolivuotiaaksi ei suositella käytettäväksi ratasosaa) isommalle sisarukselle jäävä tila on huomattavan paljon pienempi, kuin mitä se ratasosan kanssa on, mutta vajaa kaksivuotias mahtuu sinne kyllä hyvin. Ihmisiä on mietityttänyt, kuinka hän siellä viihtyy, mutta Helmistä rattaisiin kiipeäminen on mukavaa ja koirien bongaaminen katutasosta on mukava lisä kärryttelyyn. Uhmaraivon iskiessä sisaristuimeen mentiin oikopolun kautta; vaunukoppa irti napsauttamalla. Yhden pienen miinuksen annan siitä, että koppaosan kanssa sisaristuimen kuomua ei saa ihan peittäväksi suojaksi auringonpaisteelta kun isompi lapsi nukahtaa.

Etenkin hifistelyyn taipuva perheen miesvahvistus on ollut vakuuttunut kokonaisuudesta, ja normaalin ihan sama-murahtelun sijaan hän sanoikin, että "tähän voit kyllä sitten sanoa että isi suosittelee". Talouden ex-puuartesaani, joka nyrpistelee nokkaansa kultakaupassa, tarkistaa reunat ja yksityiskohdat kaikesta, on pitänyt paitsi TrippTrappista lisävarusteineen myös uusia vaunuista, joista kuulemma huokuu ensiluokkainen suunnittelutyö, joka näkyy niin pienissä yksityiskohdissa myös isommissa kokonaisuuksissa. Hän piti erityisen paljon helposta kokoamisesta kasaamisesta, siitä että vaunut taipuvat uskomattoman pieneen nippuun, hyvistä mittasuhteista, keveydestä ja siroudesta, tukevasta rungosta ja mekanismeista sekä laadukkaan tuntuisista kankaista ja muista materiaaleista, ompelutyöstä ja niissä mietityistä ratkaisuista.

Meillä rattaita on ollut monetkin, edullisimmista kalliimpiin. Vertailupohjana pidän kuitenkin pisimpään käytössä olleita ja parhaimmiksi vanhoista kärryistä todettuja tonnin yhdistelmävaunuja, jotka kuitenkaan monin paikoin eivät ole sitä mitä Stokke Crusit sisaristuimella ovat; yhdeltä kahdelle lapselle oikeasti muuntautuvat, kevyet, ketterät, auton perään mökkivarustuksenkin kanssa pakattavat.

Lapset, nyt kärrytellään!

Sisältöyhteistyö, Kideblogit

12 kommenttia:

  1. Eikö Helmillä ole aika ahdasta tuolla? :O

    VastaaPoista
  2. Samaa minäkin. Miten lapsi mene tuonne alas? Tai jos nukahtaa niin saako sitä pois? Meillä poika ei suostuis menemään tuonne alas noin makuu asentoon.

    VastaaPoista
  3. Alimmassa ja kolmanneksi alimmassa kuvassa näyttää ehkä vähän siltä, sillä tuota kuomua on nostettu auringon suojaksi kun hän torkahti matkalla mummolaan. :) Tilaa kopan kanssa on vähemmän, mutta ei se minusta järin ahdas kuitenkaan ole, eikä ole häirinnyt lastakaan, vaikka oli täysissä toppavarusteissa kiitos megapakkasten. Lapset tykkäävät pesämäisistä oloista ja hän on toistaiseksi viihtynyt hyvin. Tietysti kesällä kun Armastakin saa laittaa istuimeen, niin voi olla, että siirrän Helmin ylös ja Armaksen alas, sillä A on (toivottavasti) paljon pienempi kuin H.

    VastaaPoista
  4. Mä olen sujauttanut sen tuolta koppaosan alta ihan, ja tosiaan "en halua lähteä puistosta"-raivareiden aikaan napsautin vain koppaosan pois ja laitoin takaisin (vei ehkä minuutin). Helmi viihtyy noin ihan hyvin, jopa silloin kun rattaat ei ole liikkeellä. Tuolta näkee kyllä siis muutakin kuin vaunukopan pohjan, kokeilin hommaa kyllä. Lyhyitä kausia lukuunottamatta Helmi on aina ollut sitä tyyppiä, joka on viihtynyt vaunuissa hyvin, ja vanhoissa vierekkäin istuttavissakin hän tykkäsi pötkötellä ja katsella ympärilleen pitkiäkin aikoja. Kaipa lapset on erilaisia :)

    VastaaPoista
  5. Näyttävätpä kivalta. Meillä myös sisarrattaiden osto on ajankohtainen. Minkä hintaiset vaunut olivat?

    VastaaPoista
  6. Näetkö Helmiä tuolta alhaalta, kun työnnät vaunuja? Ja siis näkeekö Helmi sua?
    Näyttää jotenkin tosi ahtaalta tuo alakerta ja itse luulisin, että Poju ei viihtyisi tuolla yhtään. Tosin niin kuin ylempänä sanoit niin lapset kyllä usein tykkää olla ahtaissa paikoissa, mutta mua on jotenkin aina ahdistanut nuo päällekkäinistuttavat.
    Mutta väri on ainakin hieno. Tommonen rauhallinen ja siisti. :)

    VastaaPoista
  7. Me saimme rattaat blogiyhteistyön kautta, mutta käsittääkseni suositushinta sekä yhdistelmävaunuille että integroitavalle sisaristuimelle on reilun tonnin verran, eli saman verran kuin mitä kustansivat meidän vanhatkin yhdistelmät yhdelle lapselle. :)

    VastaaPoista
  8. Kurkkaamalla hieman sivuun, kuomusta ohi, niin kyllä. Hän kovasti siellä höpöttelee kyllä ja minä vastailen. Minä mietin monta tovia päällekkäin istuttavia jo raskausaikana, mutta käytännössä meillä ne ovat uudessa kodissa ja ahtaissa tiloissa, paljon jalan liikuttaessa ainoat mahdolliset. Minun pitää varmaan napata paremmat kuvat vielä tuosta Helmin osasta, nyt ei ulkona tarjennut montaa hetkeä paukkupakkasilla pommitella, ja Helmilläkin on poikkeuksellisen vaatetta päällä. Tuo ahtaus vaunukopan kanssa on ainoa miinus (kuomun lisäksi) jonka tällä haavaa antaisin, ja kun päällä on kopan sijaan istuin, niin tilaa on tooodella paljon enemmän. Meidän tapauksessamme kesällä. :)

    VastaaPoista
  9. Musta näyttää todella ahtaalta tuo alempi istuin. En tiedä sitten millainen tila sinne jää kun kopan vaihtaa istuimeen. En kyllä uskois ainakaan omalla kohdalla että Joel viihtyisi noin ahtaassa paikassa, näyttää siltä ettei tuolta näe ympärilleen ollenkaan kun ei pääse istuma-asentoonkaan. Oon samaa mieltä Satun kanssa, että päällekkäin istuttavat on aina ahdistaneet mua, ehkä tässäkin kohtaa omat ennakkoluulot vaikuttavat saamaani käsitykseen noista Stokkeista.

    Kivan näköiset on kyllä ja kuosi on kiva, kiinnostaisi nähdä kuvissa miltä rattaat näyttävät kahden istuimen kanssa kopan sijasta :)

    VastaaPoista
  10. Ompas kärkästä mielipidettä täällä :D

    Musta noi on H-I-E-N-O-T ja upeat! Olen lähestulkoon kateellinen!!!!! Meillä on phil&tedsit (navigator) joista tykkään kyllä aika paljon, mutta toi että kova vaunukoppa ja sen kanssa vielä mahtuu sisaristuin niin WAU! Mäkin haluan :-P

    Bugaboon donkeyt on kans ihkut, mut noi stokket menee kyllä nyt niidenkin edelle :-O

    VastaaPoista
  11. "Kokeilin hommaa kyllä." <-- Näen niiiiin sieluni silmin sinut kömpimässä tuonne alas katsomaan maailmaa Helmin silmin! :D :D

    VastaaPoista
  12. Me molemmat vanhemmat kömmittiin maan tasolle ja kuikuiltiin ympärille! Me ei purematta niellä mitään! :D

    VastaaPoista