Social Media Icons

keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Toivepostaus: pienen budjetin häät

69 kommenttia , , , , , , , Share It:


Kerroinkin jo, että järjestimme yllätyshäät ristiäisten yhteydessä lyhyellä varoitusajalla ja ennen kaikkea pienelllä budjetilla. Meillä yhteisiä vuosia on kuitenkin takana kahdeksan ja kihlauksesta häihinkin meni neljä vuotta (väli, johon mahtui myös kaksi lasta), joten suuren luokan megahäät eivät tuntuneet omilta. Alunperin suunnitelmana olivat pienet häät vuonna 2014. Kumpikaan meistä ei erityisemmin nauti huomion keskipisteenä paistattelusta tai vieraspaljoudesta, ja erinäisten kommelluksien jälkeen pappi ehdottikin vitsillään ristiäisvirsiä valitessamme, että menisimme samalla naimisiin. Yllätyksenä vaikka. H. näytti hetken hieman mietteliäältä ja kahvin keiton lomassa totesikin ajatuksen olevan mitä mainioin. Meinasi mennä kahvit väärään kurkkuun. Hitto, mennään naimisiin, henkäisin.

Koska aikaa H-hetkeen oli enää kymmenen päivää, emme lähetelleet kutsukortteja, valinneet bändejä tai hankkineet pitopalvelua. Päätimme mennä kutakuinkin ristiäiskaavalla, hieman isommalla budjetilla vain. Kaiken kaikkiaan meidän häämme sormuksineen kaikkineen tulivat maksamaan noin 800 euroa. Jostakusta se tuntuu varmasti kauhealta summalta, joku ei ikinä uskoisi sen riittäneen. Mutta riitti se, ihan hyvin.

Ikäväksemme ennen häitä ja ristiäisiä meihin iski sitkeä ja sängyn pohjalle taivuttanut flunssa ja Helmille puhkesi samaan aikaan neljä kulmahammasta, joten unettomilta öiltä ja vuotavilta neniltä ei vältytty.

Etenkin naisille tärkein ja isoin yksityiskohta, puku, löytyi niin ikään sattumalta ja käytännössä katsoen ilmaiseksi. Kuvailin taannoin unelmieni hääpukua, jonka löysin jo aikaa ennen lapsia, mutta jota ei enää valmisteta. Tarkkakorvainen ystäväni Anni hymyili vienosti, ja totesi, että hänen hääpukunsa, jota on sittemmin käyttänyt myös hänen siskonsa, muistuttaa kuvailemaani pukua melkoisen paljon. Ja että jos haluan, voisin lainata sitä. Syksyisellä Pohjois-Karjalan reissulla viimeisen raskauskolmanneksen korvilla "sovitin" pukua Annin luona, lähinnä nähdäkseni, että onko se tarpeeksi pitkä pitkään varteeni. Näky ei ollut järin imarteleva, ei ainakaan jättimäisen mahan kanssa, mutta tiesin ensinäkemältä puvun olevan minun(kin) näköiseni. Sis Idmanin bolero löytyi Naimisiin.infon myytävien tuotteiden palstalta ja kustansi postikuluineen 38 euroa ja vaaleanpunaiset ballerinat irtosivat kahdellakympillä Citymarketista (nettishoppailuun ei ollut enää aikaa).

Hääpuvun valinta oli siis helppo, nopea ja isoin helpotus kymmenen päivän varoitusajalla. Itse en koe hääpukuihin tai omiin vaatteisiin ylipäätään liittyvän vahvoja tunnesiteitä, ja hääpukukin on vain yksi elämäni juhlamekoista - tietysti kaunis, istuva ja minun näköiseni, mutta se tosiasia, että olen kolmas sitä käyttävä morsian ei puvun glooriaa pienentänyt. Päinvastoin; minusta on ihanaa ajatella, että olen kolmas nainen, joka liikuttuu kyyneliin puku päällään, kävelee sydän pamppaillen alttarille ja on onnellinen. Toisista taasen hääpuku tuntuu yhtä henkilökohtaiselta kuin alushousut tai hammasharja, mutta minä ajattelen sitä kauniina pukuna, jota käytän yhden päivän.

Mieheni vanha puku pesetettiin pesulassa ja se kustansi huikeat kaksikymmentä euroa. Hopeanvärinen kravatti lainattiin appiukolta ja valkoinen Jousipaidan-kauluspaita maksoi kaksikymmentä euroa Stockmann Outletissa. Helmin Kavatin helmiäisvalkoiset juhlakengät löytyivät K-Kengän alennusmyynnistä hintaan 17 euroa, mekko Stockmannin Outletista neljällätoistaeurolla ja sukkahousut ja neuletakki löytyivät kaapista entuudestaan.



Kampauksen loihti ihana kampaajani Janette, joka on myös hyvä ystäväni ja toimi paitsi kaason myös kummin ominaisuudessa. Minulle tehtiin myös koekampaus, mikä oli oikeasti nappivalinta. Minulla oli nimittäin selkeä visio kampauksesta jonka halusin, mutta jonka kuvaileminen osoittautui astetta hankalammaksi tehtäväksi. "Haluaisin että se olisi kihara, muttei kuitenkaan käkkärä, rento ja löysä mutta siisti, ei liian juhlava mutta juhlakampaus selkeästi kuitenkin. Niin ja ei liian kiiltävä muttei mikään surffaritukka. Kihara nuttura, ei käkkärä. Sellainen muhkea." Janette sai ajatuksesta hyvin kiinni ja kampaus oli mielettömän upea! Jonkun rannekoru tosin takertui hiuksiini kiinni, minkä huomaa kuvastakin, mutta muuten kampaus kesti mielettömän hyvin koko päivän ja oli mielettömän kaunis minusta.

Korut ovat sormusta lukuunottamatta blogin kautta lahjaksi saatuja, pohjois-karjalaisen Airi Hietalan suunnittelemia ja käsin valmistamia uniikkeja hopeakoruja. Pidin niiden herkästä, elegantista ja nuorekkaasta ilmeestä, ja siitä, että ne käyvät muuhunkin käyttöön, tavallisia ja synkkiä maanantaiaamuja piristämään. Ne kruunasivat kokonaisuuden, kerta kaikkiaan. Omani ovat Kehrä-sarjaa, johon toiveestani lisättiin makeanvedenhelmiä yksityiskohdiksi. Alunperin Airi tarjosi valkaistusta nahasta valmistettuja pergamenttikoruja ristiäisissä käytettäväksi, mutta suunnitelmien muuttuessa myös korut muuttuivat.
Valkokultainen sormus timantein löytyi kohtuuhintaan Kultajousesta.

annajahenkka_18

Juhlatarjoiluista, eli kahvipöydän antimista huolehti anoppini, joka leipoi kakkupohjat, piirakat ja pasteijat pakkaseen jo pari viikkoa ennen häitä. Suklaa-kookoshääkakku maistui hyvin juhlakansalle ja itse asiassa allekirjoittanut eli käytännössä katsoen pelkästään sillä vielä kolme päivää häiden jälkeenkin. Koska tilaisuus pidettiin sunnuntaina kirkon tiloissa, ja koska aikaa ei ollut enää Tallinnan reissuille, ei tarjolla ollut alkoholia alkumaljaa lukuunottamatta.



Pieneen, neljällekymmenelle hengelle mitoitettuun tilaan en halunnut liian näyttäviä tai isoja koristeita, eikä budjetti siihen liiemmin olisi venynytkään. Valkeat puuvillapöytäliinat ja kukka-asetelmat kynttilöineen (neljään pöytään) maksoivat kaiken kaikkiaan noin viisikymmentä euroa. Pöytien kattaminen valmiiksi toi kaivattua juhlallista tunnelmaa muuten melko arkiseen tilaan.

annajahenkka_26

Hääkimpun ja pöytäkoristeet kävin tilaamassa kukkakauppiaan kauhistukseksi viisi päivää ennen häitä, ja vieläpä minimaalisella budjetilla. Halusin jotain raikasta, nuorekasta ja keväistä, ja alkuperäinen toiveeni valkoisista kalloista ja ruusuista romuttui kun kukkakauppias totesi pukuni olevan ivoryn värinen ja näyttävän likaiselta puhtaanvalkoisen rinnalla. Kimppuun tulikin vaaleanvihreää hortensiaa ja orkideaa, ja itse asiassa yksi kokonainen orkideanoksa joka maksoi 21 euroa, riitti paitsi hääkimppuun, myös yllä oleviin kahvipöytäin asetelmiin - kohdalleni sattui siis vallan kekseliäs kukkakauppias! Kaiken kaikkiaan kukat asetelmista hääkimppuun ja sulhon puvun kukkaan kustansivat 65 euroa ja itse asiassa hääkimpunkin laitoin tarjoilupöytään koristeeksi toimituksen ja kuvien ottamisen jälkeen.

3

Järjestelmäkameroita juhlissa oli neljä, ja julkaistut kuvat mukaan lukien sukulaisille lähetettävät kiitoskorttikuvat ovat pääasiassa huikean ihanan Aino Niemisen käsialaa. Painakaahan siis mieleenne Ainoa Graphic Design, hih!annajahenkka_20

Mitä tulee itse juhliin ja juhlimiseen, niin todellakin vieraat luulivat paria poikkeusta lukuunottamatta tulevansa pelkkiin ristiäisiin. Yllätysmomentti vaati jonkin verran suunnittelua ja isoin ja vaikein tehtävä oli saada isäni pois juhlakansan joukosta huomaamatta, jotta hän voisi saattaa minut alttarille. Otin siis vieraat vastaan tavanomaisessa juhlamekossa ja hetkeä ennen tilaisuuden sovittua alkamishetkeä livahdin "vaihtamaan vaippaa" kaason kanssa ja kiireen vilkkaa vaihdoimme hääpuvun ylle. Sulho kävi nykäisemässä isääni hihasta ja sopersi jotain raamatunluvusta ja pyysi isääni kirkon takatilaan. Siellä astuin häätamineissa lastenhoitohuoneesta esiin ja pyysin hölmö ilme kasvoillaan minua tuijottavaa isääni saattamaan minut alttarille. Vielä kanttorin alkaessa soittamaan Prinsessa Ruususta pianolla, eivät ihmiset tajunneet mistä on kyse. Lyhyehkön kirkkokäytävän puolivälissä joku tajusi katsoa taakseen ja huudahti: "herraisä, ne menee naimisiin!", ja niin alkoivat päät kääntyä. Hassuinta oli seisoa alttarilla, selin muihin ja vain miettiä, miltä takana olleet ihmiset näyttäisivät tai mitä he sanoisivat. Me sanoimme kuitenkin tahdon, ja onnittelemaan tuli joukko pöllämystyneitä sukulaisia ja lähimmät ystävät. Onnitteluhalausten jälkeen jatkoimme kasteella ja niin pieni poikamme sai nimen. Viimein. Juhlat olivat ihanat, lapset olivat hyväntuulisia ja kaikki meni kaikin puolin mallikkaasti. Kesäksi on suunnitteilla koko perheen "häämatka" Kööpenhaminaan sulhon harrastusreissun yhteyteen, eli remontin ja muuton jälkeen lienemme taas säästökuurilla, heh.

Hauskaa oli, että viimeiseen saakka salaisuus säilyi hyvin. Ihmiset hieman ihmettelivät alun kappalevalintaa, suljettua kahvipuolta, vihreä-hopeaa teemaa vaaleansinisen sijaan ja ystäviä kastejuhlassa, mutta kaikki olivat kuitanneet epäilyksensä tyylillä "se on Anna, se vaan on sellainen".

69 kommenttia:

  1. Apua kuinka ihanaa. Mulla tuli ihan tippalinssiin! Olisinpa halunnut olla kärpäsenä katossa näkemässä vieraiden ilmeet. Aivan huippua ja kuinka romanttista! ♡

    VastaaPoista
  2. Ihanaa! Tuli ihan kylmät väreet. Meillä oli myös viime syksynä melko nopeesti pystyyn pykästyt häät. Pappani vihki kirkossa ja meidän omassa kodissamme kahviteltiin. Hääleikit ei ole meitä, ei myöskään keskipisteenä olo. Kotona juhliminen oli rentoa ja mukana vain lähimmät. Monesti tuota päivää muistelee hymy huulin. Onnea teille hirmuisesti! :)

    VastaaPoista
  3. Niin ja tuo 800€ on vähän. Vaikka kuinka pienestä yrittää häät järkätä, menee sitä rahaa silti joka pierasuun. :)

    VastaaPoista
  4. Tippa tuli linssiin täälläkin. :) Hurjan paljon onnea!

    VastaaPoista
  5. Voi, tuli kyyneleet silmiin, voin vaan kuvitella ihmisten ilmeet kun huomasivat sinut käytävällä hääpuvussa :) Suuret onnittelut vielä täälläkin!

    VastaaPoista
  6. Mulla meni ihan kylmät väreet tuossa kohdassa kun kirjoitit kun kävelitte alttarille. Ihanaa :) Ja paljon onnea tietysti sekä avioliitosta, että pojan nimestä!

    Oli kiva lukea tälläisistäkin häistä, sillä meidän häämme olivat saman tyyppiset, pienet ja intiimit eivätkä vaatineet vuoden tai vuosien suunnittelua. Ajattelimme pitää vuonna 2014 hääpäiväjuhlat, jonne voimme kutsua enemmän ystäviä sillä elämäämme on tullut paljon ystäviä avioitumisen jälkeenkin, jotka eivät "päässeet" häitämme juhlistamaan :) Niitä juhlia suunnittelenkin jo kovaa vauhtia, vaikka niistä nyt mitään vuosisadan hippoja olekaan tulossa :)

    VastaaPoista
  7. Oi onnea! Ihana on lukea, joskus täältä ökyilyn ja rahan täyttämästä blogistaniasta, jotakin näin inhimillistä ja lämminhenkistä. Tuollaisista häistä haaveilen!

    VastaaPoista
  8. Voi että! Muakin alkoi ihan kunnolla itkettämään lopussa! Voi että, ihanaa ja hurjasti onnea ja iso rutistus vielä!

    VastaaPoista
  9. Mahtavaa! Ihana juttu! Onnea teille tosi paljon!

    VastaaPoista
  10. Olet tosi kaunis morsian! :) Paljon onnea!

    VastaaPoista
  11. Olipa ihana tarina, upea yllätys! Kylmät väreet meni täälläkin! T. Satunnainen lukija

    VastaaPoista
  12. Tippa tuli kyllä linssiin. Wau <3

    VastaaPoista
  13. Mä oon ihan sanaton... Vaikuttaa siltä, että juhlat olivat onnistuneet, ikimuistoiset ja ennen kaikkea ihanat! Vielä kerran, paljon onnea koko perheelle niin avioliiton kuin kuopuksen nimenkin johdosta! Tämä postaus ilahdutti kovasti pitkäaikaista lukijaa :)

    VastaaPoista
  14. Noniin, mä täällä hormoonihuuruissani parun oikeen kunnolla :D
    Ihanat juhlat teillä on ollut!

    VastaaPoista
  15. Aivan ihanaa. Oon kyllä niin herkkis kans, että tuli tippa linssiin lukiessa! Paljon onnea teille vielä! :)<3

    VastaaPoista
  16. Täälläkin silmät kostui.. Oikein paljon onnea vielä.
    Teidän päivänne kuulosti täydelliseltä! :)
    Onnea myös pojalle nimestä. :)

    VastaaPoista
  17. Kuulostaa ihanan rennoilta juhlilta. Isäsi ilme oli varmastikin näkemisen arvoinen :)

    VastaaPoista
  18. Silmät kosteana täälläkin! Onnea vielä. :)

    VastaaPoista
  19. Ihana Anna!
    Mullakin menee iho kananlihalle tämmöisistä kirjoituksista, saitte aikaan varmasti aivan mahtavat juhlat! Ja mikä yllätys vieraille!! :)
    Mäkin olisin voinut haluta järjestää vastaavaa ylläriä, mä kun tykkään järkyttää ihmisiä (mieluummin hyvällä asialla kuitenkin ;) ) mutta valitettavasti meidän perheessä ei kyllä juhlita enää yksiäkään häitä tai ristiäsiä..

    Ps. Taisinkin jo sulle kertoa aiemmin että meidänkin häät oli pienen budjetin (se hippua päälle 1000e pukuineen ja sormuksineen). Mut meillä oli tosin aikaa suunnitella nelisen viitisen kuukautta joten kerettiin saada apua sieltä sun täältä ja metsästää esim edullista juhlapaikkaa :)

    Pps. Sä olet upea morsian ja myönnetään että myös tuo teidän pieni mies kastepuku päällä herättää pieniä kaihon tunteita ;)

    VastaaPoista
  20. Onnea <3 Kuulostaa niiii-in ihanalta! Olet tosi kaunis morsian ja sun kampaus on just sellanen kuin mitä itsekin haluaisin "sellanen kihara, mutta ei käkkärä!"

    VastaaPoista
  21. Kuulostaa ihanalta päivältä, kiitos kun jaoit! :) Päinvastoin kuin näemmä muita lukijoita, mua alkoi lähinnä naurattaa, kun yritin kuvitella tilannetta. Mahtava hämäys! :) Onnea!

    VastaaPoista
  22. Niin ihanaa Anna :)! Mulla tuli TAAS ihan kylmiä väreitä kun luin tätä ja tuli tippa linssiin <3!

    VastaaPoista
  23. Liikuttava kuvaus, täällä pyyhin kyyneleitä poskilta viimeisen kappaleen jäljiltä.

    Kuten tiedätkin, mekin pykättiin häät pystyyn äkkiseltään. Meillä oli kuukausi aikaa järjestelyihin, mutta sekin teki tiukkaa pikkujoulukauden ollessa käynnissä. Ostin itselleni violetin iltapuvun hääpuvuksi, jota on tullut käytettyä jo kahdesti meidän häidemme jälkeen. Kutsuimme lähimmät ystävät ja vanhemmat juhlistamaan häitämme, jotka olivat meidän näköiset. Meistäkään kumpikaan ei ole erityisemmin juhlaihmisiä. Iltajuhla kynttilöin valaistussa, tunnelmallisessa kabinetissa ja ihana, rauhallinen kolmen ruokalajin illallinen tärkeimpien läsnäollessa oli juuri sitä, mitä häiltämme toivoimme ja saimme.

    VastaaPoista
  24. Huikeat onnittelut, rakkautta ja harmoniaa teille! Voice of Finland -läpän kera minäkin sanon, että "mun iho meni ihan kananmunalle", kun luin teidän hääyllätyksestä, ihanaa! Ikimuistoinen päivä teille kaikenkaikkiaan ja pikkuveijarille onnea uudesta nimestä! :)

    VastaaPoista
  25. Onnea kovasti tuoreelle avioparille! Ihanan tunnelmallisen tuntuiset häät. Tippa linssissä luin, vaikka en tunnekaan sinua kuin anonyymin blogin lukijan ominaisuudessa.

    VastaaPoista
  26. Onnea tätäki kautta! Ihanaa, että mekko pääs taas juhliin! Tuntuu jotenki kumman yhdistävältä, että tuo sama mekko päällä on tullu itekki tepasteltua alttarille! Miun mielestä se puku saa vaan enemmän merkitystä mitä useammalla sen on, vähän niinku äidiltä-lapselle :)

    T. Mekon toinen käyttäjä

    VastaaPoista
  27. Ihanaa! Sinun on ehdottomasti osallistuttava Iltalehti.fi:n "Upein talvimorsian" -kilpailuun ;)

    VastaaPoista
  28. Hurjasti onnea viehättävälle parille! Ihania ilouutisia! Tekee ihan mieli alkaa suunnitella omia häitä, jotka ovat jääneet vauvan myötä...

    VastaaPoista
  29. Kaunista! Upeita tunnelmallisia kuvia tämän postauksen lisäksi koko blogi täynnä !

    VastaaPoista
  30. Voi että, oletpas herkillä, hih! Ilmeet OLI kyllä aika näkemisen arvoisia (meillä videota tästä). ;)

    VastaaPoista
  31. Mä niin komppaan tuota. Aina kun ajatteli että homma on koossa niin johonkin upposi jo kolmekymppiä!

    VastaaPoista
  32. Kiitos! Aika näkemisen arvoisia ne ilmeet kyllä oli.. :D

    VastaaPoista
  33. Hääpäiväjuhlathan kuulostaa tosi ihanalta ajatukselta! Mussa isommissa juhlissa kivaa on, että saa pukeutua ja ihmiset varaa eri tavalla aikaa ja juhlafiilistä kuin tavanomaisilla synttärikahveilla tai muissa.

    VastaaPoista
  34. Oikein paljon onnea avioparille ja onnellisia yhteisiä vuosia :)

    VastaaPoista
  35. Luulen että kysymys ei pelkästään ole ökyilystä ja rahasta, vaan myös imago-ja statuskysymyksistä. Kaurapuurolautanen pimeänä maanantaiaamuna ei ole estetiikan riemuvoitto, mutta brunssi ystävien kanssa jo on valopilkku, jonka mieluusti ikuistaa kuvin ja sanoin, mutta tiedän minä ihmisiäkin jotka haluavat tuoda tavallisesta elämästään esiin vain ne highlightit ja parhaat kuvakulmat, suotakoon se heille. ;)

    VastaaPoista
  36. Ooh, voi kiitos! Valvottujen öidet jäljet on nähtävissä, mutta luulen että onni tuo oman osansa näkymään.. ;)

    VastaaPoista
  37. Juhlat olivat oikein onnistuneet ja ihanat, pienet ja yksinkertaiset vain. Kiitos! :)

    VastaaPoista
  38. Hormonihuurut ja itkut ne kuuluu yhteen. Nimimerkillä liikennevaloissa Juha Tapion tahtiin itkevä. :D

    VastaaPoista
  39. Kiitos! Melko täydellinen se olikin, ikimuistoinenkin varmaan kaikille paikalla olijoillekin! ;)

    VastaaPoista
  40. Se oli! Isäni ei koskaan itke tahi liikutu, mutta kyllä hänellä silmäkulmat kostui...

    VastaaPoista
  41. Hihi, olenpas minä itkettänyt täällä porukkaa! :D

    VastaaPoista
  42. Hih, kaavailet siellä siis jo ristiäisiä - jollakin aikavälillä? :D

    Sun puku ja look oli myös ihana siinä kuvassa minkä näin ja sultahan sain aika paljon rohkaistusta pienen budjetin häihin, kiitos siis siitä :)

    VastaaPoista
  43. Kiitos! Siitä sitten inspiraatiokuvaa, ja ihanaiselle Janetelle vaan! ;)

    VastaaPoista
  44. Mullakin oli kyllä nauru herkässä kun katsoin videolta ihmisten ilmeitä... :D

    VastaaPoista
  45. Teidän häät kuulostaa tunnelmallisilta, ja sellaisia mekin ajattelimme joskus, mutta meidän lähilähipiirimmekin on niin iso, ettei käytännössä oltaisi voitu järjestää pienempiä kekkereitä jonkun loukkaantumatta. Ne on varmasti olleet teidän näköiset! Ettekös te olleet Töölönrannassa? Se on ihana paikka, kertakaikkiaan!

    VastaaPoista
  46. Kiitos! Ihana kuulla, että sain sitten puettua jotensakin sanoiksi ne tunnelmat joissa juhlia vietettiin. :)

    VastaaPoista
  47. Samoilla linjoilla olen! Sun hääkuvat mä olen itse asiassa nähnyt ja niitä olen tuijotellut jo kuukausia vaikkei oman hääpäivän pitänyt vielä koittaakaan. Sun kampaus oli muuten megaihana, ja jos ei oltaisi menty näin yllärinä naimisiin, niin sellaisen olisin itsekin halunnut! ;)

    VastaaPoista
  48. Voi kiitos! Luulenpa vaan että mun 2kk sitten synnyttäneen vartalo ja imetysajan ja yövalvomisten jäljiltä olevat silmänaluset ei kestäisi katseita kovassa mittelössä. :D

    VastaaPoista
  49. Ei kun suunnittelemaan! Ensi viikolla naimisiin! :D

    VastaaPoista
  50. Oi voi kiitos! Aika harvoin saan palautetta omista kuvistani, nähän on siis Aino Niemisen ottamia yhtä lukuunottamatta (sitä jossa hän näkyy itse), joten kyllä tällainen palaute hivelee itsetuntoa ;)

    VastaaPoista
  51. Kiitos! Sellaisia toivottavasti saamme, vielä paljon enemmän kuin mitä on jo takana :)

    VastaaPoista
  52. [...] kyllähän meillä on päällä fazerin sinistä vaativa perjaintaipäivä. Tätäkö onkin elämä unelmahäiden [...]

    VastaaPoista
  53. Oih! Ihanan itkettävä kuvaus häistänne ja erittäin kaunis morsian. :) Ikimuistoinen päivä, varmasti myös vieraille!

    Saako muuten udella, ihan muuten vain, että minkä ikäisiä sinä ja puolisonne olette? :)

    VastaaPoista
  54. Voi kiitos! :) Mieheni on minua vähän vanhempi, mutta minä olen 22.

    VastaaPoista
  55. Ainon blogista tänne klikkasin ja nenäliinaa oli lähdettävä etsimään, niin ihanasti kuvasit hääpäivänne.

    Onnea :)

    VastaaPoista
  56. Kyllä, ihanat häät ja ristiäiset. Todella koskettava kertomus tärkeästä päivästä ja sen valmisteluista. Että vaivaa on nähty, mutta se tärkein on kuitenkin ollut selkeänä mielessä! Onnea koko perheelle!!

    VastaaPoista
  57. Ja olette kahdeksan vuotta jo yhdessä ollu, eli pienen laskutoimituksen jälkeen...ootte ruennu seurustelemaan kun oot ollu 14 vuotias. Vau! :)

    VastaaPoista
  58. Juu, yläasteella siis. Ei ne asiat vaihtamalla parane... :D

    VastaaPoista
  59. Ihanat häät teillä ollut. Lämpimät ja kauniit :)

    VastaaPoista