Social Media Icons

lauantai 19. tammikuuta 2013

Kummitädin jalanjäljissä

3 kommenttia , , Share It:
helmi2 helmi4blog

Kobodi-kobodi-kobodi! Uu! Kobodi! Meillä nauru raikaa ja paljaat jalat tömähtelevät lattiaan. Sorruimme. Ensimmäinen lelu, jonka lapsi itse halusi kaupasta, on hankittu mutisematta, nimittäin keppihevonen Hongkongista päätä huimaavaan 7,95 euron hintaan. Helmi ratsastaa keppihevosellaan riemusta kiljuen, avomieheni rikkaharjan kanssa hänen vanavedessään. Aika paljon iloa alle kahdeksan euron hevosesta. Mutta mikäli geeneihin on uskomista, ja Helmi kulkee kummitätinsä jalanjäljissä, alkaa jossain kohtaa astetta hinnakkaamman hevosen ruinaaminen. Ehkä kummitäti lainaa omaansa, sillä äitiyspäivärahoilla ei tallipaikkoja ihan hevillä rahoitetakaan...

Nämä ovat hetkiä, jotka haluan painaa mieleeni. Hysteeriset naurukohtaukset, vilpittömän ilon. Parketilla tömisevät askeleet. Tämän lauantaisen aamupäivän. (Vielä kun saisin kotona vallitsevan kaaoksen pyyhittyä pois, heh!)

3 kommenttia:

  1. Toi viimeinen kuva on loistava! Siinä kiteytyy fiilis? :)

    VastaaPoista
  2. Onpa kyllä mahtava kuva tuo viimeinen! Me ostettiin samainen polle viime viikolla kun mua alkoi inhottamaan

    VastaaPoista
  3. Onpa kyllä mahtava kuva tuo viimeinen! Me ostettiin samainen polle viime viikolla kun mua alkoi inhottamaan se lattiaharjalla ratsastaminen. (kertonee jotain meidän lattiasta jos harjakin ällöttää..) hepo on tosin joutunut pariin otteeseen jo jäähylle kun se huitelee vähän liian lähellä pikkuveljen päätä..

    Missäköhän olis siis sopiva ratsutalli näille ekaa kertaa hepan selässä oleville? Ja opetetaanko siellä että muiden ihmisten päältä ei saa ratsastaa?

    VastaaPoista