Social Media Icons

lauantai 3. marraskuuta 2012

Kuivan kelin kumpparit ja muita funktiottomia

10 kommenttia , , , , Share It:
Myönnän. Minussa on hamsterin vikaa. Syntymättömälle poikavauvalle on jemiksessa 86cm-kokoisia vaatteita jotka olen oikeutetusti säästänyt esikoiselta tai ostanut kirpputorilta pilkkahintaan. Helmille löysin taannoin kirpparilta parilla eurolla mustavalkoisen superihanan talvihaalarin joka ollee sopivan kokoinen kahden vuoden päästä (sitä ei voinut jättää rekkiin!). Ensimmäiset joululahjat olen hankkinut tammikuussa ja taitaapa kaapista löytyä jotain myös kaikkien aikojen toisille synttärikemuille (ensi kesälle)...

Periaatteessa on hienoa tehdä edullisia löytöjä jotka saa käyttöön vasta myöhemmin, mutta kaappeja siivotessani huomaan takertuvani esineisiin joille ei ole käyttöä koskaan. Vai mitä sanotte kaksista kuivan kelin kumisaappaista; siis lantsareista jotka eivät pidä vettä? Tai rikkinäisistä mainoskuulakärkikynistä? Askartelusilpusta? Kinojärjestelmäkamerasta jolla ei ole koskaan otettu ainuttakaan kuvaa? Hintalapuissaan neljä vuotta kököttäneestä, nykyään jo liian pienestä neonvärisestä mekosta? Liian korkeakorkoisista kengistä? Liian pienistä kengistä? Liian suurista kengistä? Kaarituet pesussa menettäneistä liian nafteista rintaliiveistä? Retro-Arabiasta? Huonoista sukista? Vanhoista naistenlehdistä?
Olen kuin pikkulapsi. Tavarat, joihin en ole vilkaissutkaan, tuntuvat lähdön hetkellä tärkemmiltä kuin koskaan. Tarpeellisilta. Sillä voisinhan tehdä susirumista vaatteista matonkuteita (joista en koskaan oikeasti tekisi mattoa), fiilistellä kinokameralla kauniina aurinkoisena päivänä ulkosalla (toiset viisi vuotta kaapin perällä, satoi tai paistoi) ja ehkä yhtenä inspiraation täyteisenä päivänä saisin mainoskuulakärkikynien syvimmän olemuksen esille tilataideteoksena jonka myisin taidekeräilijälle ja elelisin veropakolaisena neljäkymmentä vuotta Bahamalla auringon paahteessa.

Onneksi tulee päiviä jolloin surutta kannan tavaraa kaksin käsin hyväntekeväisyysjärjestöille löytäen kummasti säilytystilaa, jonka puutetta manailen. Tänään vaatekaappimme ovat kahta jätesäkillistä kevyempiä. Ja kumpparitkin katosivat kenkätelineestä.

Tänään olen ollut aikaansaava, ahkera. Ja sitä aion juhlistaa suklaakonvehtirasialla ja mehukkaalla juorutuokiolla - meille on tietystikin tulossa kylään paras ystäväni! Tänään on hyvä päivä.

10 kommenttia:

  1. Niin täälläkin... mistähän se hamtrausvimma oikein kumpuaakaan? Keräilykauden jäänteitä...?

    VastaaPoista
  2. Oih ihankuin omasta kynästä.Juuri kuluneella viikolla mies (joka on niin minimalistinen persoona kuin olla ja voi)mainitsi tavaranpaljoudesta jota kotonani jyllää ja (pieni palkokasvi nenässä) sitten jylläsin kaksi jätesäkillistä vaatetta eteenpäin,äitiyspakkauslaatikollisen astioita ja koriste-esineitä kirpparille sekä turhia kamoja roskiin.Hyvä olo tuollaisesta tulee mutta nyt taas saa riittää hetkeksi.Nämä ovat minun aarteitani,ei kaikesta saakkaan luopua.Ihana blogi sinulla muuten <3

    VastaaPoista
  3. Onneksi tuota hamsterin vikaa tuntuu löytyvän muistakin :)

    VastaaPoista
  4. Seuraava astehan on siis käydä muiden hamstereiden laatikoilla ja hamstrata sieltä, kuten mä oon teillä tehnyt! Joskaan en turhaa ja tarpeetonta tavaraa, kaikki on tullut käyttöön. :D

    VastaaPoista
  5. Ilmeisestikin! Tai ehkä meissä elää jonkinlainen pula-ajan iskostuma?

    VastaaPoista
  6. Ensinnäkin, kiitos!Ja toisekseen - niin naulan kantaan tuo, ettei kaikesta saakaan luopua, kun ne on niitä omia aarteita. Osa lastenvaatteista PITÄÄ säilöä jemikseen ja ensimmäisillä lastentarvikekirppisostoksilla on spesiaalipaikkansa sydämessä. Näin se vaan on.

    VastaaPoista
  7. ...Onneksi! Muuten kyllä nolostuisin. :D

    VastaaPoista
  8. Samaa vikaa täälläkin! Mä kyllä syytän rohmu iskää ja mummia, etenkin mummin puheet pula-ajasta on jääneet jonnekin alitajuntaan :D Mulla löytyy valtava määrä kaikkea enemmän ja vähemmän turhaa ja olen nyt vihdoin päättänyt alkaa karsia. Ahdistaa jo tämä tavaran paljous, eikä mieskään ole innoissaan. Jokaisen lähtevien laatikkoon laitetun tavaran jälkeen on helpompi luopua seuraavasta, onneksi! :)

    VastaaPoista
  9. Kohtalotoveri täälläkin, tunnustan! :-D

    VastaaPoista