Social Media Icons

tiistai 9. lokakuuta 2012

Kuumeinen lokakuun päivä

8 kommenttia , Share It:


Tänä aamuna sain nukkua pidempään kuin aikoihin. Kun auringonvalo alkoi tulvia pimennysverhon ja unimaskini alta, tajusin ettei kello ole kahdeksan. Eikä yhdeksän. Eikä edes kymmenen. Puolet päivästä oli mennyt nukkuessa, lapsellakin. Pelkoni osottautui oikeaksi - jo herätessä kuumetta oli lähes kolmekymmentäyhdeksän astetta.

Koko päivän aikana lapsi on ollut hereillä parin tunnin verran ja tuon ajan olemme pyhittäneet sängyssä löhöilylle, särkylääketaisteluille ja kirjojen lukemiselle. Vasta hieman ennen iltayhdeksää alkoi kupetteini hedelmä piristyä koko päivän kestäneiden katkonaisten päiväunien jälkeen - vain sammuakseen käydäkseen nukkumaan ennen kymmentä.

Kuulostaa varmaan hassulta, mutta päivä on ollut yksi leppoisimmista aikoihin. Olemme nukkuneet pitkään, nukkuneet päiväunia halitellen, pakolliset askareet on hoidettu lapsi liinassa. Pyykit ovat saaneet maata korissaan, ruoaksi söimme (tai oikeastaan vain minä söin, hän suuttui lautasen nähdessään) eilisiä jämiä. Iltapalaksi paistoin mustikka-tuorejuustoviinereitä uskotellen itselleni että olen ne ansainnut. Kaiken kaikkiaan kotona on ollut hiljaista ja rauhallista, ja normaalisti niin vilkas taapero on viihtynyt koko päivän kainalossa. Haikeudella olen miettinyt, että pian tällaiset kahden kesken kotona halaillen vietetyt päivät ovat historiaa, muisto vain. Toisaalta on lohdullista, että pian meillä on toinen lapsi joka ei haluakaan hetkeen muuta kuin sylin, rakkautta, ruokaa ja puhtautta.

8 kommenttia:

  1. Paranemisia sinne! :)..kuumetta oli lähes kolmekymmentä astetta...pienoinen alilämpöterv.pilkun viilaaja, sori :DD

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Ja voi apua, mä olen kyllä tänään ihan onneton! Kolmekymmentäyhdeksän astetta piti kirjoittamani. :D

    VastaaPoista
  3. Kuulostan ilkeältä äidiltä, mutta se on kyllä paljon helpompi tilanne, että lapsi on sairas ja itse on pirteä kuin että itse haluaisi kaivautua maanrakoon nuhineen päivineen, kun lapsi taas pomppii päällä ja vaatii toimintaa. Ja niin kauan kuin lapsen sairastelu on semmoista "tervettä sairastelua" niin jotenkin omalla tavalla se on niin hellyyttävää hoitaa sitä pientä kuumepotilasta, joka haluaa käpertyä syliin ja nukahtelee siihen pitkin päivää. Ei noita taaperoita enää kovin usein saa pysymään sylissä paria sekuntia kauempaa. :)

    VastaaPoista
  4. Veit sanat suustani! Itse sairaana on todella raskasta hoitaa sairasta lasta, kokemusta on.. Nyt meillä on vielä sikäli "kiva" flunssa päällä, että toistaiseksi tuo on vaan kuumeessa eikä syö, mutta ei vuotavaa nokkaa, yskää tmv. Ah. H:kin sanoi kun tuli kotiin että "onpas täällä hiljaista". :D

    VastaaPoista
  5. Meillä korkea kuume oli merkki vauvarokosta.

    VastaaPoista
  6. Ihanan näköinen kirja! Toivottavasti pikkuinen potilas on jo parantunut!

    VastaaPoista
  7. Minä konsultoin lääkäriä, mutta arvelivat että hampaista se vaan johtuu. Kuumetta kesti yhden päivän ja puhkeamassa olevia hampaita on siis monta, mitään muita oireita ei ollut. Paitsi kiukkuisuus kahtena seuraavana päivänä, mistä parin päivän tauko bloggaamisestakin johtuu. :D

    VastaaPoista
  8. Kiitos! Se on jostain kierrosta tullut ja ihan Helmin supersuosikki. :)

    VastaaPoista