Social Media Icons

perjantai 5. lokakuuta 2012

Etureppu ja kantoreppu ne yhteen sopii

8 kommenttia Share It:

Vaarinpaita / VeroModa
Villatakki / Seppälä
Hame / Yuppy Skirt/Happymum, Mamamia.fi
Äitiyslegginssit / H&M
Kumisaappaat / Citymarket

Vuoden verran aktiivikäytössä ollut Tulan kantoreppu oli allekirjoittaneen osalta lepotauolla yhden puhdin oman olotilan vuoksi, mutta yhden epäonnisen takaiskun saattelemana (vaunut jäivät autoon, auto oli avomiehellä, lapsi ei kävele ulkona, kerhoon piti päästä) se jäi kuin jäikin käyttöön myös raskausaikana.  Sanottakoon, että myös ilmojen viilenemisellä ja vaatimattomat kaksikymmentä viikkoa kestäneen pahoinvoinnin loppumisella lienee osuutta uuteen kantoinnostukseen.

Varsinainen kantoliinailu on jäänyt, sillä kohtuullisen lämmintä normaaliolotilaa ei varsinaisesti helpota nelisen metriä kangasta keskivartalolla, mutta reppuilu tuntuu ihanan helpolta ja vaivattomalta, ja lapsi joka kävelee ulkona itse vain hetkittäin on helppo heittää reppuun kyytiin välillä. Me asumme siis asuinalueemme sydämessä ja kaikkialle on alle viiden minuutin kävelymatka, joten lyhyet reissut taittuvat kätevästi reppuillen - varsinkin kun vaunukellari on kahden lukollisen oven takana ja sinne on oma sisäänkäyntinsä, hissittömän talon ylimmässä kerroksessa sijaitsevasta asunnosta nyt puhumattakaan. Reppuillessa olen välttynyt myös välikausitakkidilemmalta; kannettava kun villahaalarissaan lämmittää kivasti kirpeälläkin syyssäällä.
Raskaus tuo toki kantamiseen omat haasteensa - en esimerkiksi taivu enää näillä viikoilla (28+2) kovinkaan ketterästi virittämään lasta selkäpuolelle, en ainakaan kun meneillään on kausi jolloin turvaistuimeen, rattaisiin tai reppuun lykkäämisestä palkakseen saa vain itkupotkuraivokohtauksen ja puremajälkiä. Kohtuullisen kevyt kannettava, nippa nappa kymmenkiloinen, menee kuitenkin etupuolella vielä ja repun superhyvät pehmusteet lantiolla takaavat, ettei reppu paina isoksi paisunutta vatsaanikaan. Valtaisan eturepun kanssa kantoreppu ja kannettava on kuitenkin viritettävä melkoisen ylös jottei se tuntuisi epämiellyttävältä, paljolti navan yläpuolelle.

Meillä kannetaan siis pitkälti käytännön syistä, siksi että se on helppoa ja vaivatonta, istuu juuri meidän elämäntilanteeseemme hyvin. Vauva-aikana kannoin lasta kotonakin jonkin verran liinassa ja repussa, mutta taaperoa kannetaan lähinnä ulkona, sillä kotona hän ei kaipaakaan samalla tavalla läheisyyttä ja kontaktia koko ajan. Repun lisäksi käytössä on superkäteväksi muotoutunut rengasliina jolla kannan lasta lonkalla (kiitos kuuluu siitä vinkanneelle lukijalleni!), joskin pidempiin matkoihin se ei allekirjoittaneella sovellu toispuolisen sidontansa vuoksi.
Tulevaa beibiä ajatellen ovat toiveet kantamisesta melko korkeat, ja sairaalakassiin, kun sen aika on, ajattelinkin pakata vain kantoliinan, neuvolakortin ja liivinsuojia.

Harkinnassa ja haaveissa on Tulan vauvatuki, jolla voisi kantaa jo aivan pientä vauvaa. Itseäni aivan pienen vauvan kantamisessa miellyttäisi ehkä enemmän kantoliina, mutta H. on aina kantanut vain repulla ja niin varmasti nytkin.

Oletko sinä kantanut raskausaikana? Jos, niin millä?

8 kommenttia:

  1. Reipas Sinä!! :)Minä raskaana oleva (25+0 !!) kannan viikoittain meidän ergolla tuota 1v2kk neitoa. Selkään laittaminen on helppoa, kun lapsen nostaa selkään "supermänillä", eli kainaloista kiinni ja heittää selkään. Toimii ja lapsi viihtyy. Mutta itse tosiaan alkaa olemaan aika kovilla, kun tuo 11kg roikkuu repussa.. Mulla myös lähtee sairaalaan liina mukaan. Trikoisen ajattelin ottaa sinne ja kotona sitten kokeilla kudottua.. Hyviä vointeja! :)

    VastaaPoista
  2. Kotona pari kertaa testasin Tulan kantoreppua, kun Eeli oli reilu 1v. Jotenka se ei istunut mun päälle. Mun ja Eelin väliin jäi jostain syystä liikaa liikkumatilaa, että Eeli valui tosi huonoon asentoon. Se ei siis tuntunut tukevalta ollenkaan, vaikka säädöt hihnoissa oli niin pienellä kuin ne vaan sai. Tukevin reppu oli silloin, jos laitoin olkahihnat menemään ristiin selän puolella, mutta ei silloinkaan tarpeeksi tukeva. Sen sijaan, kun Eeli oli vauva (max. 8kk ikäinen), kannoin Tulan kantoliinassa. Se oli tosi kätevä, kun ei tarvinut hihnojen kanssa sekoilla ja liina oli helppo sitoa niin kireälle, että tuntui hyvältä kantaa, eikä selkä tullut kipeäksi ollenkaan. Se miinus oli, että liinan nauhat olivat todella pitkät, että niitä sai aika huolella etsiä sieltä selkäpuolelta ja viistivät maata aika kiitettävästi sidottaessa.

    VastaaPoista
  3. Kateellinen tosta Tulasta! Just blogissani pohdin, että minkä kantorepun (manduca, ergo, tula) hankkis vai hankkisko ollenkaan kun poika on kuitenkin jo 4 kuukautta vanha tänään. Niin mietin, että onko sille sitten käyttöä! Mutta hitto jos teidänkin H siinä vielä viihtyy niin onhan se sitten aika pitkäikäinen.. :--)

    VastaaPoista
  4. Jo 4kk ;) meillä on satunnaisesti kannettu vielä 3-vuotiasta

    VastaaPoista
  5. Meillä Helmiä on alettu kantaan repulla vasta 4kk iässä, sitä ennen ei ehkä repulla voisi ihan kantaa ilman vauvatukea (tai Manducalla voi kai kantaa pienempää, mutta siitä tai ergosta en koskaan innostunut). Helmi on nyt 1v 4kk ja hyvin viihtyy, ainakin ulkona liikkeessä. Meillä on jätetty kuivilla keleillä myös puistoilureissuilla rattaat pois, kun niiden hakeminen on melkeinpä työläämpää kuin lapsen reppuun heittäminen. Ja jos kesken matkan on tuntunut, ettei toinen viihdy repussa, niin ainahan voi hetkeksi laskea alas ja antaa kävellä itse. Tulastahan löytyy erikseen taaperokoko, eli kyllä kantoreppu on tosi pitkäikäinen. Ja ihan paras esim. kirppiksillä, messuilla jne. :) Ipanainen muuten antaa reppuja lainaan postikuluja vastaan, jolloin repun sopivuutta itselle voi kätevästi testata. ;)

    VastaaPoista
  6. Uusissa Tulan repuissa on kuulemma jonkinlaiset erikoissäädöt joilla sitä voi pienentää, jos kantaja itse on siis kovin pieni, mutta tottahan on, ettei kaikki reput käy kaikille. Oliko sulla siis Tulan trikooliina vai neliöliina? Meiltä löytyi neliö, mutta myin sen pois, sillä reppuiltiin niin paljon ettei sille tullut käyttöä. Nyt pohdin vakavasti Tulan ja yhden toisen trikoisen välillä, mutta päädyin toiseen niinkin tärkeästä syystä kuin miellyttävämmästä väristä. :D

    VastaaPoista
  7. Meillä selkään tuo on aiemmin saatu hyvin, mutta nyt tosiaan on meneillään kausi jolloin mihin tahansa laittaminen on superhankalaa kun lapsi potkii ja huutaa. Pääsee karkaamaan autosta ja rattaistakin, huoh...

    VastaaPoista
  8. Niin, ja tsemppiä sinnekin loppuraskauteen!

    VastaaPoista