Social Media Icons

keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Minun hetkeni

Ei kommentteja , Share It:


Arjen alituisessa kiireessä ja vilskeessä tuntuu, ettei aikaa pienille ja tärkeille omille hetkille ole. Keittämäni aamukahvi herättäisi koomassakin makaavan, valitettavan usein se jäähtyy kuppiinsa, aamupalaa syödessä siivoan samalla keittiötä, puen lasta tai korjaan aamupalatarpeita pois. Vessassakin ollessa alivuokralainen joko hakkaa ovea ja huutaa tai säätää pesukonetta. Kaikki pakollisetkin omat yksityiset hetket, suihkussa käyminen ja hiuksien peseminen, hoituvat valitettavan usein kellon kanssa. Mutta ei tänä iltana.

Koska en harrasta asioita, jotka vaatisivat kotoa poistumista (luetaanko harrastuksiksini siis lakanain mankelointi ja bloggaus?), joudun vaalimaan omaa aikaani lapsen nukkuessa. Tänään maapallon tilasta välittämättä annoin flunssan, syysmasennuksen ja saamattomuuden valua höyryvän kuuman suihkuveden myötä lattiakaivoon. Hävettävän pitkäksi käynyt hiusten pesuväli jäi historiaan, hoitonaamio sai vaikuttaa hiuksissa oikeasti viisi minuuttia, ihonikin kuorin kotitekoisella oliiviöljy-suola-seoksella miesmuistiin. Pyyhe päällä hoitolaukun pakkaamisen sijaan rasvasin hitaasti ja hartaasti koko kehoni. Hautauduin laiskana sohvan nurkkaan kyhjöttämään maailman rumimmaksi ristityssä säkkiyöpaidassa tarkkailemaan pomppivaa ja muljuvaa vatsaani mandariinikulhon kera.
Olo on viime päiviin nähden mitä mahtavin, mutta tietokoneenkin avaaminen oli itsessään jo saavutus (myös konevanhukselleni) ja länsisiipeen makuuhuoneeseen raahautuminen tuntuu ylitsepääsemättömän väsyttävältä suoritukselta. Ihanaa, mutta uuvuttavaa omaa aikaa - suihkussa. Ei musta olisikaan ylipirteän jumppaohjaajan pillin tahtiin steppilaudalla hyppimään, ei juuri nyt. Parasta juuri nyt on vatsassa tiuhaan tahtiin potkiva vauva (& potkimattomat puolitoista kiloa mandariineja) ja yöunet. Aamen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti