Social Media Icons

torstai 26. heinäkuuta 2012

Viimeinen yö

5 kommenttia , , , , , Share It:
Tänään se koittaa. Viimeinen yö yksin. Takana on yhdeksän arkiviikkoa yksineloa lapsen kanssa. Lukuisia huonosti nukuttuja öitä, huonosti syötyjä päiviä. Riittämättömyyden ja yksinäisyyden tunne on vallannut minut monina iltoina. Ei ole ketään muuta siivoamassa oksennuksia, ei nukuttamassa tai syöttämässä. Ei jakamassa esiuhmaikäisen raivopuuskia tai onnen hetkiä. Olen miettinyt, miten jotkut tekevät tätä aina yksin.

Tänään kävin isosti ruokakaupassa, sillä viikonlopun automme on lainassa toisaalla. Ja koska lapsilisäpäivä on tunnetusti hurvittelun ja ylilyöntien aikaa, ostin myös alennusmyynnistä kaksi mattoa joiden yhteishinnaksi jäi alle kolmekymmentä euroa. Kun taaperomme nukahti autoon, ulkona satoi kaatamalla vettä ja auton peräkontti oli täynnä kotiin vietävää tavaraa, en antanut itselleni lupaa lannistua. Kun kuitenkin neljättä kertaa juoksin rappusia alas (asumme hissittömän talon ylimmässä kerroksessa) parkkeeratakseni auton, kehoni päätti toisin. Puolitoista tuntia meni napakasti harjoitussupistellen, levosta huolimatta. Toisaalta, olinhan juossut rappusia kymmenkiloisen lapsen, hoitolaukun, neljän pirullisen painavan kauppakassin ja kahden maton kanssa hyvän tovin reippaalla temmolla (naapureillamme on ihastuttava tapa soittaa poliisit paikalle kun auto on pysähdyksissä rapun oven edessä - oli kyseessä sitten muuttokuorman purkaus tai keittiöremonttikamppeiden roudaus). En voinut olla ajattelematta, että muuttoa hissilliseen taloon ei ole näkyvissä, mutta odotusta sen sijaan olisi jäljellä vielä parisenkymmentä viikkoa. 

Onneksi koko kesän kestänyt odotus, toisenlainen, päättyy huomenna. H. tulee kotiin ja on lomalla kuukauden! Päiväohjelma loma-ajalle alkaa hiljalleen täyttyä; on sukuhäitä, sokerirasitusta, neuvolaa, juurihoitoa, ultraa, Madonnan konsertti, ravintolapäivä, yhdet syntymäpäivät, keittiöremontin loppusilaus, kylpyhuonekaappien vaihtokin on edessä ja johonkin väliin pitäisi ympätä pakolliset lapsiperheen lähimatkat Korkeasaareen ja Suomenlinnaankin. Mutta siitä kaikesta lisää myöhemmin. Nyt vetäydyn odottamaan Housen alkamista pähkinäkulhon ja fetasalaatin kera. Niin, ja tietysti sulhastani.

5 kommenttia:

  1. Aikamoinen suoritus! Mulla olis jäänyt ainakin matot odottamaan autoon.. :)

    VastaaPoista
  2. Hienosti olet selvinnyt! Hyvää kesän jatkoa!

    VastaaPoista
  3. Menipä aika nopeaa. :) varmasti ihanaa ku sulho saapuu takas kotipesään <3

    VastaaPoista
  4. Ei voi muuta sanoa kuin että aika sissi olet! Mut onneks nyt tulee kanto-orj...sulhanen kotiin :)

    VastaaPoista
  5. Nostan hattua, miten hyvin olet väsymyksesi ja alkuraskauden haasteiden kanssa jaksanut, etenkin kun Helmin esiuhma on ollut tässä sopassa lisämausteena. Kaikkinensa ihanaa, että H palaa kotiin. <3

    VastaaPoista