Social Media Icons

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Tervetuloa verhojaisiin

Ei kommentteja Share It:
Kolme eläköön-huutoa uusille verhoille! Kotiäitiys jos mikä on opettanut minut nauttimaan pienistä ja toisista merkityksettömältäkin tuntuvista asioista ja puolitoista vuotta kestäneen olohuoneen verhottomuuden päättyessä on korkin aika aueta. No ei korkin, mutta toscakakun. Aina on hyvä syy juhlia!

Kutsuin vanhempani (valmis)toscakakulle (jota kahmin pakettitolkulla supermarketin megatarjouksesta) uusien verhojen kunniaksi. Yhdessä herkuttelu on kaksin verroin hauskempaa ja kaloritkin tulee puolitettua, mikä tosin luettakoon äitini kroonisen laihdutuskuurin ikäväksi takaiskuksi. Ensi viikolla on sokerirasituskoe jota odotan pelonsekaisella kauhulla ja siksi nautin viimeisistä sokerimurusista, sillä voihan olla että ne pian minulta julmasti ja kylmäverisesti riistetään.

Olohuoneeseen muuttivat Vallilan Kuikka-verhot (kevät/kesä 2012) hempeän vaaleansinisen värisinä. Anoppini oli bongannut ne Citymarketin alennusmyynnistä kuudenkymmenen prosentin alennuslapulla varustettuna, ja eihän hän sellaisia verhoja jättänyt hyllyyn vaan osti ne meille lahjaksi.
Olen kaksi päivää katsellut verhoja pohdiskellen. Kun on puolitoista vuotta tuijottanut mustaa parvekkeen ovea, on muutos iso ja raju, ainakin minun mittakaavassani. Hyvä, onnistunut, mutta erilainen. Katseenvangitsija olohuoneessamme (ennen sitä olivat lelukasat ja pyykinkuivausteline).

Nyt vaihtoon joutavat tyynynpäälliset, tai ainakin osa niistä. Toisinaan alelöydöt kohtaavat salakavalasti normaalihintansa. Oletteko törmänneet vastaavanlaiseen ilmiöön? Siihen että jokin, mitä olet etsinyt ja halunnut suistaakin kaiken vanhan ja tutun raiteiltaan?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti