Social Media Icons

maanantai 16. heinäkuuta 2012

Se on se raskaus

Ei kommentteja Share It:
Olen taas tässä pisteessä. Yhtä tympääntyneenä, yhtä huvittuneena. Nykyinen olotilani, raskaus, on selitys kaikkeen. Siis aivan kaikkeen.

Kun sanon, että mieleni tekee kebabia, niin jo joku on iskemässä silmää ja heittämässä jotakin näppärää oudoista mieliteoista. Kun sanon saaneeni huonoa asiakaspalvelua, on oikeastaan syynä raskaus, sillä olen vain tavattoman herkillä. Kun ostan sisustuslehden tai leivon, on minulla pesänrakennusvietti. Kun sanon, että kauppakeskuksen yleisövessassa lemuaa, on se vain raskauden tuomaa hajuherkkyyttä.

Onko minusta tullutkin vain raskaushormonieni pehmentämä ja muovaamaa rantapallo? Ehkä kadotinkin itseni, kebabhimoineni ja leipomisintoineni, jo siinä kohtaa kun kaksi viivaa tärähti tikkuun huhtikuussa. Oman näkemykseni mukaan hankittuja ominaisuuksia ei esiin pullahtanutta vatsaa ja aamujen järjetöntä väsymystä lukuunottamatta ole. Alkuraskauden pahoinvoinnin jälkeen olo on ollut kutakuinkin normaali, väsynyt vain.

Toisaalta, kukaan ei katso pahalla vaikka santsaisit grillimakkaraa, koska syöthän kahden edestä. Kesäpötsikin selittyy nopeasti raskaudella. Vastenmielisen sijaan se on toisista jopa ihastuttava! Epämieluisat jutut voi kuitata perutuiksi pahoinvoinnilla, liitoskivuilla tai väsymyksellä. "Mä unohdin kauppalistasta kurkun ja mun on s-a-a-t-a-v-a sitä!"-puhelut saavat H:n huokailemaan, mutta menevät raskauden, eivät vaikean persoonalllisuuden piikkiin. Kai tässä on puolensa, raskaudessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti