Social Media Icons

tiistai 17. heinäkuuta 2012

Mieleni tekisi...

26 kommenttia , , , Share It:

 Kuva lainattu täältä.

Viime raskaudessani nauroin kintaalla viitaten raskausajan oudoille mieliteoille. Kuka himoitsi maistaa kosteaa soratietä (okei, mustakin koiranruoka tuoksui huumaavan hyvältä, mutta H. oli hullu ja maistoi), kuka söi tonneittain suolakurkkuja ja salmiakkia. Kuka halusi sinappia kaurapuuroon, kuka raejuustoa pullan päälle. Kyllä te tiedätte.

Eräs tuttavani kuittasi kerran kebabinhimoni raskaudellani, mutta jokainen minut tunteva tietää, että se himo ei ole kantavuuden myötä hankittu ominaisuus. Ihan oikeitakin mielitekoja on, oikeasti. Kummallisia ruokahimotuksia johon liittyy voimakkaita tunteita ja pakottavaa tarvetta. Muutaman mainitakseni;

Kaikki tuore ylipäätäänkin on ihanaa, mutta kokonainen kurkku uppoaa Good Wifen äärellä kuin suklaapatukka konsanaan. Kerran himo yltyi niin suureksi, että jouduin parkkihallissa kaivamaan pesemättömän (kotimaisen) kurkun kääreistään ruokakassista ja syömään sen paikan päällä, ihmettelevien katseiden saattelemana, luonnollisestikin. I can resist anything but temptation.

Raa'at happamat luumut. Mitä vaaleanpunaisempia, sitä parempia (hallelujaa lähikaupan heikohkolle hedelmä-vihannes tarjonnalle - kaikki on aina raakaa!). Jos kyynel vierähtää poskelle, on voittajafiilis taattu. Puoliraakoja luumuja meillä kuluu kilon rasia päivässä. Jostain syystä kukaan muu ei ehdi apajille. Tai ei ehkä haluakaan.

Kalapuikot, vihreä omena ja sitruunamehu = täydellinen iltapalakombo. En yleensä syö kalaa, en pidä sen mausta, mutta kalapuikkoihin olen tykästynyt. Ravintosisältötaulukkoa katsellessani olen vain surumielisesti ruokkinut pahinta himoa dippaamalla omenalohkoja sitruunamehuun. Tai lisäämällä sitruunamehua lähestulkoon mihin tahansa muuhun ruokaan (kokeilkaapas sitä couscous-kanaan, se on ihanaa!).

Keitetty kananmuna ja kevytmaito. Maidon kulutus on noussut aivan uusiin svääreihin, mutta yritän puolustautua sillä, että myös Helmi juo melkoisen ahkerasti maitoa.

Mansikat. Ne kuuluvat kesään ja ne kuuluvat yksinomaan minulle. Ostin ensimmäiset mansikat jo huhtikuun lopussa, ulkomaiset ja pirun kalliit, luonnollisestikin. Näin sesonkiaikaan neljän litran kerta-annos aika hyvä, lähtee nesteetkin liikkeelle.

Mitkään kastikkeet, öljyt tai majoneesit eivät ole uponneet enää hetkeen. Inhokkilistalla on myös maustetut jogurtit, viinirypäleet ja mudcake (!). Viimeisimpänä mainittua lukuunottamatta edellä olleet eivät ole ennenkään ollut suosikkejani, mutta jääkaapissa viruneen aiolin hajukin nostatti kylmät väreet pintaan.
Kaikki makea tekee huonovointiseksi, joten herkuttelu on jäänyt aika vähäiseksi. Eilen leivoin kuituisalla pohjalla varustetun puolukkarahkapiirakkapellillisen jääkaapin jämistä, sillä meille piti olla tulossa kahvivieraita, mutta nyt näyttää uhkaavasti siltä että joudun syömään sen yksin. Mikä kohtalo!

Mitä sinä himoitsit raskausaikana? Mitä oli ehdottomalla ei-listalla?

26 kommenttia:

  1. Mä himoitsin ihan älyttömästi HIEKKAA!! voi herranjumala sitä himoa! ei pystyny ajattelemaan yhtään mitään muuta ku hiekan haistelua :D Ja meinasin oksentaa nuudeleiden hajusta :D

    VastaaPoista
  2. Tuosta hiekanhimosta oon kuullut useammalta - se ja suolakurkut tuntuu olevan jonkinlainen bravuuri, tiineyden selkeästi tunnistettava merkki! :-D

    VastaaPoista
  3. Miun yhellä tutulla,joka odottaa nyt neljättä lastaan,niin on ihan hirvee suolakurkkuhimo ja ihan pelkkä kurkkuki, ja hänkin söi koknaisen kurkun meillä käydessään,ei maistunu mitkään pullat yms:D

    VastaaPoista
  4. Mulla tekee mieli jääkaappikylmiä (tärkeää!!!) hedelmiä. Huoneenlämpöiset lähinnä ällöttää... Aikaisemmassa raskaudessa teki koko ajan mieli pinaattivelliä. Meillä syötiinkin joka toinen päivä pinaattivelliä ja kun mies ei ihan siinä mittakaavassa siitä nauttinut, että joka päivä olisi kelvannut, niin välipäivinä tarjoiltiin perunavelliä. Raskausajan jälkeen en ole kyllä kertaakaan tehnyt perunavelliä, pinaattivelliä on kyllä tullut tehtyä kun se tuntuu lapsellekin nyt aika hyvin maistuvan...

    VastaaPoista
  5. Alkuraskaudessa himoitsin tomaatteja ja niitä kuluikin kilokaupalla! :) Lisäksi sitruunaa oli tosiaan lisättävä JOKA PAIKKAAN! Yöpöydälläkin oli aina vesilasissa sitruuna. pakasteruusukaalia ja pekonia paistettuna yhdessä - lyömätön yhdistelmä edelleen! :D Inhokkeja taas oli joulukinkku(hyi miten se hajukin sai kylmät väreet kulkemaan kropassa!) ja aikalailla kaikki muutkin jouluruoat. Lisäksi kanankoivet, mitä meillä syödään suht usein, eivät maistuneet mitenkään päin.

    VastaaPoista
  6. Kun odotin meidän prinsessaa saatoin vetää sitruunoita kuin muut mandariineja. Niitä meni pussillisia ja taas lisää.. Mitä kirpeämpää sen parempaa:D

    VastaaPoista
  7. Ja vannoutuneena kasvissyyöjänä jouduin taipumaan raskauden himotuksen edessä, kun mainosten verta tihkuvat pihvit sai veden kielelle.. Itse tyydyin kuitenkin luomulihaan enkä puoliraakaan pihviin:D

    VastaaPoista
  8. Ensimmäistä odottaessani mulla oli pakottava tarve saada joulukinkkua - keskellä kesää. No eihän sitä mistään löytynyt, siis sellaista oikeanlaista, niin itkuhan siinä tuli. Nyyhkytin monena iltana miehelle kuinka epäreilu tää maailma on. Joulun tultua laskettuun aikaan oli enää muutama viikko ja jännästi tuo joulukinkku ei enää maistunutkaan. :D

    VastaaPoista
  9. alkuraskaudesta teki mieli perunoita ja kun pahoinvoinnista pääsin yli, niin ajatuskin perunasta ällötti. kaikenlaista jätskiä teki mieli, mutta erityisesti vaniljajätskiä turkinpippurirouheella. valitettavasti raskausdiabetes vähensi tuon herkun nauttimista...

    VastaaPoista
  10. kananmuna keltuaisella ja maksamakkara:D hyi tänäpäivänä!! mutta missä on kuvat kaksosten rattaista?:)

    VastaaPoista
  11. Edellisessä raskaudessas juusto ja maito li aika pop, mutta nyt himoitsen keinotekoista meloninmakua O____O!!!! Ja himoitsen härkää ja vihanneksia soijakstikkeessa..Vielä suht normaaleilla mennään :D

    VastaaPoista
  12. Juhannusaattona miehen kanssa käytiin Shellillä hakemassa mulle mehujäitä. Mies hieman nolosteli siinä, kun nostin 22 mehujäätä tiskille :D Ne oli loppu seuraavana päivänä. Alkuraskaudessa teki mieli hirveesti kaikkea tuoretta. Hedelmiä ja vihanneksia - varsinkin vesimeloni oli parasta. Mitään rasvaista ei tehnyt mieli. Kerran raskauden aikana taisin syödä yhden Bicmacin, vaikka yleensä söin roskaruokaa about kolme-neljä kertaa kuukaudessa.

    VastaaPoista
  13. Autokorjaamon/traktorihallin haju oli hyvä(!!!) kun odotin toista lasta. toisinaan sama haju oli myös parkkeerattujen autojen lähellä ja sitä piti pysähtyä haistelemaan...joo,ihan hullua.Esikoista odottaessa himoitsin bulgarian jugurttia ja banaania yhdessä.

    VastaaPoista
  14. Oliskohan teille tulossa pikkuinen poika vauveli... :) Minulla saman tyylisiä himoja molempia poikiani odottaessa, mahdollisimman hapanta tai suolaista. Tyttöjä odottaessa oli taas kaikki makeaa mikä maistui. :)-Sannas-

    VastaaPoista
  15. Mä voisin elää pelkillä mäkkärin tuplajuustohampurilaisilla ja koko ajan pitää jauhaa purkkaa! Viimeksi mulla oli himo jääpaloihin! Rouskutin niitä menemään kuin karkkia, samoin myös eucalyptuskarkkeja.

    VastaaPoista
  16. Alkuraskaudessa himoitsin lihapiirakoita, hedelmiä ja suolakurkkuja. Loppuraskaudessa suklaata ja cokista olis aatava päivittäin. Söin myös muutaman laatikollisen maksalaatikkoa mitä en koskaan kuvitellut syöväni! ja se oli ihanaa :) Inhokkilistalla oli kahvi pelkkä haju sai voimaan pahoin ja yleensä olen kahvin suurkuluttaja.

    VastaaPoista
  17. Ainiin purkka sai myös yökkimään. Join myös aivan tolkuttomasti maitoa ja piimää ja sipsit mitä yleensä rakastan ei maistunut.

    VastaaPoista
  18. Kuka tietää, kuka tietää! Meillä rakenneultra on vasta elokuun alussa, josko siellä saataisiin asiaan tarkempaa tietoutta. :) Tosin himoitsin kaikkea hapanta myös Helmin odotusaikana - söin puolukoita suoraan pakkasesta ja anoppiraukka raahasi niitä meille säkkikaupalla. Myös sitruuna ja sitrushedelmät, vain kirpeimmät yksilöt, maistuivat.

    VastaaPoista
  19. Mun on pakko myöntää, että musta se on aina tuoksunut huumaavalta! Lapsesta saakka olen nuuhkinut bensa-asemia ja auton tankkaaminen on nytkin mun omima "kotityö". :D

    VastaaPoista
  20. Ei kyllä kuulosta järin kulinaristiselta makunautinnolta! :D Tuplarattaista laitan kuvia kun ne on "valmiit", siis kokonaan fiksatut, niissä ei ole tavarakoria laisinkaan ja kankaat on pesussa, rattaat on itse asiassa anoppilassa koska meidän talon vaunukellari on niin tupaten täysi että ne tuodaan sinne vasta kun h-hetki koittaa. Malta hetki! Voin kyllä kertoa että ne on mitä ilmeisimmin Brion Twinetet, sillä meille oli tosi tärkeää että ne mahtuu kaposesta vaunukellarin ovesta sisään. Ovat siis 72cm leveät, meidän yhdistelmät on 69cm. :D

    VastaaPoista
  21. Joulukinkku on parasta! Mä oon himoinnut (ja aina himoitsen) sitä jo maaliskuusta saakka. Appivanhemmat rakastaa jouluruokaa ja ensimmäinen kinkku paistetaan siellä joskus lokakuussa. Mutta voi miten harmittaa kun sinnekin on niin pirullisen pitkä aika! Mulla on tapanina LA, joten pelkään pahoin että joudun jättämään kinkkumätön kesken ja SYNNYTTÄMÄÄN, siis ihan kauheaa. Melkein toivoisin että beibi tulisi välipäivinä, ei viikkoa ennen kuten sisarensa.

    VastaaPoista
  22. Jep, jääkaappikylmiä hedelmiä. Tärkein speksi ja unohdin sen, hitsi. Huoneenlämpöiset todellakin maistuvat oksettavilta, vihanneksista erityisesti tomaatti.

    VastaaPoista
  23. Teillä on ihan superhauskoja tai hassuja himotuksia, mä olen tyrskinyt itsekseni! Kiitos kommenteista!

    VastaaPoista
  24. Niin ei ne näin ei-raskaanakaan pahalle haise,mutta ei sitä sillain pysähdy haistelemaan eikä se niin ihmeen huumaava tuoksu ole.

    VastaaPoista
  25. Alkuraskaudessa himosin (kuten näimmä monet muutkin) kaikkea kirpeää, erityisesti greippejä ja kirpeitä mehujäätelöitä. Söin myös kirpeähimotuksissani paljon rahkaa ja ananasmurskaa terästettynä kunnon lorauksella sitruunamehua. Loppuraskaudesta sitten himosin kaikkea makeaa kuten kakkuja jne. vaikka aikaisemmin en ollut makean ystävä lainkaan.

    VastaaPoista
  26. mulla oli kanssa himo mansikoihin... söin niitä sellaisen määrän ja vielä pakkaseen rohmuttunakin pitkin syksyä että ei ollut sitten seuraavana kesänä kyllä paljon jäljellä mansikkahimoja. Toinen mitä ehdottomasti oli saatava oli kana, siinä tässä tai tuossa muodossa mutta kana. Loppuraskaudesta salmiakki oli kamala vastustaa raskausmyrkytysoireiden takia kun sitä olisi himoinnut niin älyttömästi, vaikken siitä niin yleensä piittaa.Toisessa raskaudessa en muista varsinaisia mielitekoja.. tosin siitä ekat 20 viikkoa ei tehnyt mieli niin mitään koska pahoinvointi vei ne normaalitkin ruokahalut ja sen miettiminen mitä voisi yhtään kuvitella syövänsä oli liikaa joten kana ja vihreät pavut kävivät polttoaineeksi sen mitä pakko oli... loppuraskauskin tuntui olevan vain huonovointisuutta joten mielihalut muuttuivat pikemminkin ällötyksiksi joita löytyi tosi monta.

    VastaaPoista