Social Media Icons

tiistai 8. toukokuuta 2012

Nimipäivän yllätysvieras

5 kommenttia , , , Share It:


Eilen oli Helmin ensimmäinen nimipäivä. Kuulin siitä vasta kommenttiboksissani ja facebook-seinälläni. Meillä on kyllä jättimäinen seinäkalenteri, mutta siihen ei ole merkittynä juhlapyhiä tai nimipäiviä. Eikä meille tule sanomalehtiäkään.

Kello oli yksi. Heräsin vasta uniltani, H. jäi hoitamaan Helmiä koko aamuksi ja lähti vasta, koska minä podin migreeniä sängyn pohjalla. Olen alushoususillani, tukka likaisena ja hampaat pesemättä. Ovikello soi. Hämmentyneenä kävelen ovelle ja kurkkaan ovisilmään. Sieltä näkyy nainen aurinkoraidoissaan ja beigessä kevättakissaan. Anoppi. Avaan oven ja pahoittelen nolona koko kodissa vallitsevaa sotkua - syytä, miksi korvat punaisena avaan aina oven yllätysvieraille.
Hän on hyvin varustautuva ja huomaavainen nainen, ja mahtava emäntä. Kun hän kaivaa kasseistaan prinsessakakkua, kahvipakettia, tuoretta leipää, kirppistuliaisia, kukkia ja vauvanruokaa, ehdin hätäisesti tarjota kahvia. Santsikupin unohdan tarjota, mutta onneksi anoppini on omatoiminen.
Kahvit juotuamme hän suuntaa Helmin kanssa olohuoneeseen leikkimään ja lukemaan kirjoja ja minä jään vaivihkaa purkamaan silitettävää pyykkivuorta. Yhtä ammeellista pyykkiä ja kahta tuntia myöhemmin hän lähtee kampaajalle. Huikkaa vielä ovelta: "tulisinko huomennakin?". Tule vaan, on niin paljon tehtävää, vastaan.

Lupaan itselleni siistiä kotia ennen sitä. Eilen illalla en ehtinyt ja aamupäivällä makasin taas zombina sohvalla. Avasin oven korvat punaisena, koti kaaoksen partaalla. Viidessä tunnissa ehti paljon, nimittäin pestä kolme koneellista pyykkiä, jynssätä kylpyhuoneen höyrypesurilla, tiskata, silittää, siivota vaatekaapit ja... Anoppi paitsi vahti Helmiä, myös silitti kasan pyykkejämme, petasi sänkymme ja toi taas tuomisia kanankoivista parvekekalusteisiin. Jään kiitollisuudenvelkaan, taas. Jos olisin parempi leipuri, leipoisin kakun. Mutta koska en ole, tyydyn kiittelemään vuolaasti.

Huh. Onpa ollut vilkkaat pari päivää! Ymmärtänette, että vetäydyn ansaitulle tauolle eli taloyhtiön tiistaiseen lenkkisaunaan. Palataan! Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille!

5 kommenttia:

  1. Anoppi joka osaa 'puuttua' asioihin oikealla tavalla on kullan arvoinen...mutta ihana on sellainen miniäkin, joka osaa tarjotun avun kiitoksella vastaanottaa!Kiva, että teillä toimii...toivottavasti zombie-fiilis menee pikapikaa ohi!

    VastaaPoista
  2. Mahtava anoppi! Suosittelisitko höyrypesuria?M

    VastaaPoista
  3. Anopit on välillä kullan arvoisia! Sinulla taitaa olla erityisen mukava :)Anonyymille vinkkinä: viimeisimmässä Tekniikan Maailmassa on höyrypesurit testissä :) (tai jos ei löydy viimeisimmästä, niin sitten sitä edellisessä)

    VastaaPoista
  4. Ihana anoppi. Tarvetta olisi täälläkin sellaiselle ihmiselle joka tarttuisi tilanteeseen. Olenkin suureen ääneen monissa tilanteissa maininnut läheisille, että suurin apu koko meidän perheelle on, jos joku vie lapsia ulos. Lapset nauttii ja minä pääsen taistelemaan tätä kaaosta vastaan.

    VastaaPoista