Social Media Icons

keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Naama(ttomuus)

10 kommenttia , , , , Share It:

Paita / Zara
Imetystoppi alla / Tusenblå
Housut /  Vero Moda
Kaulakoru / lahja äidiltä 

Joku kerran kysyi, miksen koskaan itse näy kuvissa. Että onko tämän naamattomuuden takana jonkinlainen hykähdyttävä statement. No ei.

Kasvoni eivät ole arpiset tai järin erikoisetkaan. Olen vain itse aina kameran toisella puolella. Ei sillä, että harrastaisin valokuvaamista, minkä tietysti voinee päätellä veret seisauttavasta kuvien laadustakin, mutta muistoksi räpsitään kuvia lähinnä lapsesta. Tunnen oloni kameran edessä hölmöksi. En osaa poseerata jos etsimen läpi katsoo joku toinen. Saan kasvoilleni vain veikeähkön tekohymyn. Salakavalasti huomaamattani napatuissa kuvissa minulla on joko silmät kiinni, suu auki tai paita rypyssä. Tai sitten istun huonossa ryhdissä ja näytän siltä kuin olisin raskaana.
Olen joskus kokeillut ottaa itselaukaisimella kuvia, mutta kymmenen sekuntia on pitkä aika. Ehdin hermostua, vaihtaa paikkaa ja juosta alta pois. H. tinkasi kameraa ostettaessa kaukolaukaisimen mukaan. Naiivisti ajattelin ottavani sillä asukuvia. Näen vain ryppyisen paidan jossa on tahra, kello on vaihtunut iltapäiväsoseita syöttäessä ponnariin ranteessa, hiukset ovat takkuiset ja sekaisin. Sukat eri paria. Tyylini ei käännä katseita kadulla, eikä ole kovinkaan omaperäinen. Ostan vaatteeni ostoskeskuksista tai kirppareilta, nettishoppailu ei ole minun juttuni - en osaa visioida vaatteita päälläni ja kun avaan paketin, olen saanut vain kasan kakkoslaatuista trikoohelvettiä joka tuo mukanaan ainakin kymmenen lisäkiloa ja järjettömän palautusrumban.

Ehkä tavallisesta ja käytännöllisestä tyylistäänkin voisi iloita ja kirjoittaa, ainakin kun mietin asuvalintoja aamuisin (tosin en aina kovinkaan tuloksekkaasti), vai mitä luulette?

10 kommenttia:

  1. Musta ainakin on kivaa vaihtelua muotiblogeille lukea välillä ihan tavallisten naisten tavallisesta tyylistä! Täällä toivotaan myös imetysvaatepostausta!

    VastaaPoista
  2. kirjoitat nykyään todella harvoin,ja vähän tekstiä kerralla. :/ sitä on erittäin viihdyttävää lukea,ja joka ilta tulen tarkistamaan josko olisi uusi postaus odottamassa. ;) elikkä kiitos aivan mahtavasta blogistasi.tunnut jalat maassa tyypiltä,mikä on ihan super juttu.ärsyttää joidenkin äitin blogit missä kaikki on niiin ihanaa,koskaan ei väsytä ja kas kummaa kaikissa kuvissa täydellisessä pakkelissa.NOU TÄNKS! aidot ihmiset rokkaa!!jatka samaan malliin! :) terv.ninnu

    VastaaPoista
  3. Tavalliset, käytännölliset vaatteet on nimenomaan se juttu! Mä olen ainakin liian mukavuudenhaluinen edes kameran eteen käyttämään jotain mikä ei ole kätevää lapsen kanssa, missä ei voisi kyykistyä tai imettää.. Ja sellaista tyyliä on muuten kiva katsellakin ja saada pienistä jipoista vähän inspistä eli miksei, päivänasuja vaan mukaan!!;) Ps. Hyvältä näyttää!

    VastaaPoista
  4. itsekään en osaa poseerata asu- enkä muissakaan kuvissa. kirjoittaisin blogiani mielelläni omalla nimellä ja laittaisin kasvokuvan esittelytekstin viereen, mutta epäröin tulevan (terapeutti)ammattini vuoksi erottua yksityishenkilönä.

    VastaaPoista
  5. Toiveesi on kuultu ja sen mielelläni ensi viikolla toteutankin! :)

    VastaaPoista
  6. Joo, mulla on tällä hetkellä tosi paljon kaikkea päällä. Yritetään siirtää tuota omaan sänkyyn ja lopettaa yöimetystä, päivisin taistellaan syömisen kanssa, hampaita puhkesi kaksi ja kolmas on tuloillaan, oltiin flunssassa, meille kaavaillaan keittiöremonttia saapuvaksi ja Hoolla on loppurutistus koulusta ja hetki lomaa, sitten hän lähteekin kymmeneksi viikoksi pois. Aivot tuntuvat olevan syväjäässä ja näppikseltä irtoaa vain räkäpäitä tai valitusta. Huh. :DJa kiva kuulla, että tykkäät tyylistäni! Toisinaan itse pohdin, että olisi ihanaa olla juuri sellainen äiti huolitellussa lookissa ja olla ikuisen iloinen ja voimissaan, mutta minkäs teet...

    VastaaPoista
  7. Ehkä photoshoppaan jonkun Paavo Väyrysen naaman omani tilalle ja vedän vatsan sisään, kai tuota kaukolaukaisinta on pakko alkaa käyttämään. Kameran jalka tosin hajosi hiljan, joten usko meinaa loppua. :D

    VastaaPoista
  8. Täytyy kyllä sanoo, että tää on aivan loistoblogi, ja juurikin näin kuten edellinen ano^^ mainitsikin nii ihana lukea näin AITOA tekstiä vauva-arjesta... :)Ja hei kerrohan sitten kuinka omaan sänkyyn siirtäminen on sujunut ja miten syöminen alkaa Helmillä luttaantumaan, koska täälä taistellaan aivan samojen asioiden parissa... :/ Mutta jatka samaan malliin, olet ihana :) Ja jaksamisia!!

    VastaaPoista
  9. Kommenttini menee vähän asian vierestä, mutta kysyisin Anonyymiltä, että mikä niissä "kaikki on aina ihanaa" -blogeissa oikein ärsyttää? Nehän on vähän kuin sisustuslehtien kodit, stailattuja ja epätodellisia.Mäkin tykkään enemmän lukea oikeasta arjesta, mutta kyllä mä ymmärrän, jos joku ei halua avata arkensa nurjaa puolta tuntemattomille lukijoille. En itseasiassa tiedä, olisiko minusta siihen (joten hatunnosto Sascialle ja muille rohkeille!)

    VastaaPoista
  10. Niin ehkä se on siinä, että tällasia aitoja blogeja on hurjan paljon vähemmän, tai ainakin joihin itse olen törmännyt. Ja tottakai sitä rupee jollain tapaa vertailemaan äitiyttä nuitten "kaikki on aina ihanaa" -blogien äiteihin. Mutta jos vaan muistaa sen, että niilläkin varmasti on niitä vaikeitakin hetkiä, mutta niistä ei vaan kerrota, ehkä mainitaan jos sattuu, niin ei niissä mitään vikaa ole. :)Mukava vaan lukea tällastakin tekstiä jossa kaunistelematta kerrotaan ettei kaikki aina mene niin kuin elokuvissa. :)

    VastaaPoista