Social Media Icons

torstai 1. joulukuuta 2011

Teetä ja sympatiaa

9 kommenttia , , , Share It:
Helmi nousi eilen ensimmäistä kertaa melkein konttausasentoon ja harjoituksia jatkettiin yömyöhään.

Lapsiperheiden luona kyläily on ihanan rentoa ja huoletonta. Ketään ei kiinnosta, vaikka päällä olisikin maailman karsein tukkapäivä tai vaikka asukokonaisuus ei ylittäisi muotiblogikynnystä. Lähestulkoon kaikki lapsen saatavilla oleva on kuolan ja pienten terävien kynsien kestävää.
Paikalla on ihmisiä, jotka ymmärtävät sinua sellaisena kuin olet. He ymmärtävät, että nurinan muovimatoista ja lapsekkaista sisustustarroista. He ymmärtävät, että All I ever wanted-listalle eksyy salakavalasti kauniita lastenvaatteita ja kohtuäänimusiikkilevyjä (okei, jälkimmäinen on ehkä vähän friikki, eivätkä kaikki äiditkään ymmärrä sitä). He jakavat päiväunivaikeudet ja kroonisen sisustusmasennuksen. He tietävät legginssien olevan vallankumouksellisen upeita arkipukeutumisen helmiä. He eivät hätkähdä vilahtavaa rintavarustusta tai karvamattoa nuolevaa jälkikasvua.

PS. Näin viime yönä unta, että olin taas raskaana ja että minulta menivät lapsivedet Kottaraisen (kuvissakin näkyvälle) olohuoneen matolle. Olin aivan kauhuissani ja nolostunut, mutta kätevä emäntä Kottis vain kohautti olkiaan ja kertoi olohuoneen mattonsa olevan erittäin harvinaista likaa hylkivää harmaaseepran karvaa, ja että tavallisella imurilla sotku on siivottu hetkessä. Ja että pölypussista voisi tarkistaa, oliko vesi kirkasta.
Siltikään, alitajuisestikaan, en usko, että lapsiperheenkään kodissa tavaroiden (tai ihmisten!) pitäisi kestää ihan mitä tahansa...

Oletteko te ystävystyneet muiden vanhempien kanssa? Missä ja miten?

9 kommenttia:

  1. Voi kun olisikin joku vanhempi frendinä! Mä oon niin out kaikista äitipiireistä...:( Kahdestaan muhjutaan kotona.

    VastaaPoista
  2. Me alettiin käymään Felician kans muskareissa jo ku tyttö oli 2,5kk. Myös muut äitilapsi-treffit on käyty läpi ja sieltä on löytynyt kivasti seuraa muista vanhemmista. :) Mulla tosin niin monilla kavereillakin on vauvoja, että pidetään ihan keskenämme vauvatreffejä myös.

    VastaaPoista
  3. täällä sama tilanne kuin wilmalla, ihan kahestaan tytön kanssa suurin osa ajasta vietetään...ollaan niin aamu-unisia että ei oikein ehditä mihinkään kerhoihin tai perhekahviloihin :/ ja tyttö on edelleen 1v 3kk ikäisenä huono nukkumaan, joka tarkoittaa sitä että minulla on valtavasti univelkaa jota en pääse nukkumaan pois. kun väsyttää valtavasti ja pää ei toimi, ei energia riitä sosiaaliseen toimintaan vaikka kuinka haluaisi.

    VastaaPoista
  4. :D:D toi sun unes aiheutti kyl hyvät naurut:D:Däiti kavereita on tullu nettiryhmän kautta(joka pysyny kasassa 3 vuotta jo!!)vanhoja lapsuudenkavereita ketkä o palanneet kuvioihin lapsien myötä,myös puistoissa tullu tutustuttua mutta siltikään niitä ei ole liikaa..

    VastaaPoista
  5. me on vuosi asuttu täällä; ja tällä viikolla on sitten reipastuttuamme (aloitettu muskari syksyllä, perhekerhoa ja kahvilaa) sovittu kolmet leikkitreffikyläilyt =)

    VastaaPoista
  6. Nuo on kyllä tärkeitä, siis tuttavavanhemmat. Varsinkin aluksi oli pienempi kynnys lähteä kylään sellaiseen paikkaan, jossa ei pukluista piitata ja jossa tissin voi turvallisesti vetää esiin. Nyt kaipaan jo lapsettomiakin ystäviä ja pitäisi ottaa niskasta kiinni ja sopia tapaamisia ja kyläilyjä puolin ja toisin.Aika paljon omassa ystäväpiirissä siis lapsia, monilla tpsin jo vanhempia, mutta vauvojakin syntyy, muut vaan muuttaa tuonne kehyskuntiin ja autottomana voi olla hankalampi lähteä käymään.Puhtaita äitituttuja on lähnnä perhevalmennuksesta eli oman alueen pienten vauvojen äitejä. Me nukutaan nykyään aina jonnekin klo 11 asti joten ei ehditä mihinkään vauva-aktiviteetteihin. Vaan on se kiva kölliä sängyssä pitkään kun poikasen nukkumaanmenoaika on tässä puoliltaöin. Lähdenkin tästä kokeilemaan jämähtäisikö jäbä jo sänkyyn nukkumaan niin pääsis itsekin vihdoin nukkumaan.

    VastaaPoista
  7. Mulla on ystäviä ja lapsellisia ystäviä ihan tarpeeksi jo ennestään, en ole kokenut tarpeelliseksi lähteä varta vasten ystävystymään. Ollaan käyty kerran viikossa vauvakerhossa lähinnä sen takia, että on kiva nähdä mitä kaikkea muut Bubban ikäiset osaavat. Toisia äitejä on kiva tavata, mutta mä haluan puhua muustakin kuin vauvoista.

    VastaaPoista
  8. Mulla ei ole ketään vauvallista ystävää. Tai yhdellä on lapsi, mutta poika menee pian päiväkotiin reilun vuoden vanhana, ja kaipaan nimenomaan samanikäisten lasten vanhemmista juttuseuraa.Sitä olen onnekseni löytänyt perhevalmennusporukasta. Tapaamme joka viikko vakipäivänä läheisessä leikkipuistossa. Ja toinen tärkeä henkireikä on erään nettifoorumin äidit, joiden kanssa olemme pitäneet yhteyttä jo raskausajasta saakka.

    VastaaPoista
  9. Mulla on paljon lapsellisia ystäviä, mutta aikataulut ei kohtaa. Useat tekevät jo toista (ellei useampaakin) satsia, niin ei mun pikkusen kanssa oo samantahtisia montaa. Kaipaan ihan hirveesti uusia (äiti)ystäviä, mutta en oo semmonen, että menisin johonkin tamperelaisten kahvilatapaamiseen, joka on kokoontunut jo vuosia. Huoh.

    VastaaPoista