Social Media Icons

perjantai 26. elokuuta 2011

Harmaa arki tulee taas

8 kommenttia , , , Share It:
Syksy on täällä. Vaikka en ole ollut pariin vuoteen koulussa, merkitsee syksy minulle aina jonkinlaista arkeen palaamista. Kesällä saa olla huoleton ja nuori vaikkei kesälomailisikaan muiden ihmisten tavoin, syksyllä on oltava vastuullinen, aikaansaava ja jämti. Toisaalta on ihanaa saada pitkään kestänyt kesantovaihe päätökseen.

Kuva täältä.

Mutta tämä syksy on erilainen. Mulla on edellisistä syksyistä poiketen pieni vauva. H. lähtee kouluun ja jään kotiin ihan yksin. Viime yön olin kaksin Helmin kanssa kotona, kun H. oli mökillä. En osannut edes nukkua yksin, siivosin ja laitoin kotia aamuviiteen. H. on ollut töissä, muttei se ole sama asia. Tuntuu, että ensi viikosta lähtien siitä tulee niin virallista: musta tulee kotiäiti. Kotiäiti jo sanana herättää pientä kammoksuntaa. Kotiäidit käyttävät miesten t-paitoja ja kuivashampoota, käyvät kaupassa aikaisin aamulla ja lukevat naistenlehtiä lasten päiväuniaikaan. He saavat joululahjaksi Maailman paras äiti-ja Snoopy-yöpaituleita. He revittelevät päästessään yksin kaupoille huudattamalla autossa kassialmojenkauppakassimusiikkia Radio Novalta.
Toistaiseksi olen koettanut pidättäytyä stereotyyppisestä kotiäitiydestä nukkumalla puoleen päivään (kukkumalla yömyöhään), ostamalla Ristomatti Ratian kauppakassin ja Polarn O. Pyretin imetyspaidan. Toisaalta, vauvantuoksuiset facebook-päivitykset, kaappiin salakavalasti ilmestyneet nuhjuiset & tahraiset kotimekot ja jääkaapin ovessa komeileva äiti-lapsi-ryhmien viikkoaikataulu kielivät jostain aivan muusta.

Miten syksy muuttaa teidän arkeanne? Millaista on kotiäidin arki siellä ruudun toisella puolen?

8 kommenttia:

  1. Mä en malta odottaa syksyn alkamista kunnolla! Muutaman viikon päästä mun ei tarvitse olla yksin vain kotona vauvan kanssa vaan arkeen tulee muutakin sisältöä mm. saan omaa aikaa kun pääsen jumppiin! ja hyvät ohjelmat alkaa televisiosta ja perhekerho alkaa! :) tällä hetkellä vaan vauvuillaan vauvan kanssa..Mun mies tekee 12h työpäiviä ja talvisin on reissuhommia yli viikonkin kestäviä (rekkamies) joten kotiäitiyteen on totuttu! Se on mahtavaa, kuhan muistaa lähteä usein neljän seinän sisältä uloskin! :)

    VastaaPoista
  2. Heh. Mä odottelen jo kerhojen ja muskarin alkamista. Kesä oli ihanaa aikaa, mutta kun kaikki rannat yms on jo koluttu, alkaa tämä arki olemaan vähän turhan tylsää. Aamupäivät vietetään puistossa muiden kotiäitien kanssa juoruten ja kahvia juoden. Sitten kauppaan, ruokaa ja päikkärit. Iltapäivällä taas ulos puistoon juoruilemaan. Niin ne päivät tällä hetkellä kuluu.. Väillä repäistään ja lähdetään lasten kanssa kahvilaan tai kaupungille. Silloin tällöin jaksan tehdä jotain myös ilman lasta. Tää toinen nyt kulkee pakosta kokoajan mukana vielä toistaiseksi.Snoopy paituleita ei löydy ja nyt kun lapsi on jo isompi ja vähemmän sottainen on arkivaateuskin jo ihan ookoota. Kuivashampoon ostoa olen kyllä miettinyt..Tuntemani kotiäidit naapurustosta ovat kyllä hyvin tyylikkäitä ja hauskaa seuraa. Vain yhdellä perheellä taitaa olla auto enkä usko että siellä soi radio nova tai muukaan kassialmojenkauppamusa. Tyypillisin puheenaiheemme ei ole vauvan kakkarytmi tai parhaat vaippamerkit.Mä tykkään olla kotiäiti.

    VastaaPoista
  3. Syksy on tarkoittanut mulle aina uuden alkua. Kesä on ollut mulle aina vähän kuin monelle uusi vuosi - silloin mennään kuin viimeistä päivää eikä meinata ja kesän lopussa muistellaan mennyttä vuotta.Tämä syksy tuo tullessaan ihania asioita. Keväällä on hyvä aloittaa uusia juttuja ja näin meilläkin tehtiin: aloitettiin talon rakentaminen ja nyt syksyllä se pitäisi saada päätökseen! Eeli kasvaa ja vanhenee pikavauhtia ja syksyllä pystyy jo hommailemaan hänen kanssaan ihan uusia juttuja: odotan innolla tulevia hymyjä, nauruja, jokeltelua ja kaiken uuden oppimista.Syksy on ihana!

    VastaaPoista
  4. Kiva blogi sinulla, blogilistoilta tänne pyrähdin vahingossa =) Helteisen kesän jälkeen olen onnellinen että syksy on vihdoin tuloillaan, pääsee kunnolla ulkoilemaan ja vaunuilemaan ilman tuskastuttavaa oloa ja hikistä vauvaa :D

    VastaaPoista
  5. mä just eilen sain käydä itsekseni kaupassa autolla, ja takaisin tullessa huudatin radiota täysillä. Tosin mä poikkean valtavirrasta, kun kuuntelen YleX:ää :DItse en ole osannut mennä mihinkään kerhoihin. Silti aika ei käy tylsäksi, kun vauva ei nuku kunnollisia päiväunia ja pari kertaa viikossa voi mennä keskustaan tapaamaan kavereita. Ja niinä kotipäivinä voi sitten vaikka ommella, kokata miehelle ruokaa töihin ja käyttää koiria pitkillä lenkeillä. Kyllä se siitä :)

    VastaaPoista
  6. Meilläkin syksy tarkoittaa muskarin ja taaperojumpan alkamista, niitä odotellaan tytön kanssa jo innolla. Isäntämies on töissä, ihan niinkuin kesälläkin, mutta itselle syksy tuo mukanaa paljon tekemistä.Arki pienen lapsen kanssa on välillä todella uuvuttavaa varsinkin silloin kun toinen puolisko tekee pitkää päivää ja itse kärsii kotona uhmaikäisen taaperon kanssa. Mutta jotenkin sitä vain jaksaa porskuttaa eteenpäin kun niitä ihania yhteisiä päiviä on todella paljon.

    VastaaPoista
  7. meillä tää syksy on siitä erikoinen et vika syksy kotona.johan sitä on reilu 2vuotta oltukki.me nautitaan rauhallisista aamuista(tosin ne ei ton uhmiksenkaa rauhallisia oo et sanottaisko kiireettömistä..)puistoillaan ja joskus eksytään keskustaan ja nähään tuttuja.me ei olla mitään harrastuksia 2 vuoteen harjotettu riittää ulkoilu ja puiston ohjelmat ja kaverit.nyt tietty jo vähän erillaista menoa ku toinen osaa puhua ym ja vaatii jo aktiiviteettejä.koitan nauttia näistä 4kk täysin rinnoin ja tammikuussa luultavasti töihin jos tarhapaikka saadaan.munki mies tekee pitkää päivää töissä ja 11tuntia yksin uhmiksen kanssa on kyllä ajoittain aika rankkaa.meillä ei nukuta pitkään eikä päikkäritkään anna enää muuta ku pienen kahvitaon ja koirankusetus hetken mulle.siltikin luulen et ku tammikuu koittaa ni kyllä mä vähän ikävöin tätä aikaa..niitä aamuja ku neiti suostuu rauhassa kattomaan pikkukakkosta ja mä saan nauttia aamukahvin blogeja lueskellessa.

    VastaaPoista
  8. Minulla on sikäli poikkeuksellinen syksy, että edessä häämöttävät hieman väljemmät ajat isojen työprojektien ollessa valmiina joten oikeastaan kun kaikki muut sinkoilevat kouluun ja töihin, haikailevat loman loppumista ja joka puolella alkaa kaikkea, minä pysähdyn ja lepään.Tämä tuntuu jotenkin vähän hassulta, oudolta ja nurinkuriselta. Nytkin kirjoitan täältä mökiltä, rantaveden liplatuksesta. Olen niin monta syksyä paahtanut täysillä jouluun asti, levännyt ehkä kaksi päivää ja jatkanut samaan malliin. Tämä on poikkeuksellista, outoa ja hienoa. Ja O:han on tietenkin myös ihan mykkyrällä kun voidaan olla vaan.

    VastaaPoista