Social Media Icons

perjantai 29. heinäkuuta 2011

Kyllä me nimi annetaan

18 kommenttia , , , Share It:

Eräs anonyymi minulta kysyi huolestuneena, että aiommehan antaa lapselle nimen, että ei kai se voi Himmukaan olla. Älkää menettäkö yöunianne, kyllä me lapsellemme nimi annetaan, ihan ihka oikea nimi, sen verran konservatiivisia ollaan. H:n pyynnöstä (vaatimuksesta) nimi on salaisuus ristiäisiin saakka. Itse olen pohtinut, miksi nimestä ja sen salassapidosta on tehty näin maaginen ja iso juttu. Minun näkemykseni mukaan olemassa olevalla ihmisellä pitää olla ihmisen nimikin, mutta koska asia on selvästi sulhaselleni tärkeä, nimi pysyy salassa.

Ristiäisiä vietetään elokuun puolessa välissä, eli noin kahden viikon kuluttua. Kutsukorttien väsääminen oli luku sinänsä, koska tyttärelläni tuntuu olevan kuudes aisti, mitä tulee kaikkeen muuhun puuhailuun. Kun nappaan fiskarsit käteeni, kuuluu äänimerkki. Ja silloin on jo kiire. Operaatio kutsukortit on vieläkin hieman vaiheessa, ja aikaa tähän mennessä on uponnut reilu tunti.

Kaksiosaiset helmiäiskorttipohjat ja läpikuultava kuviopaperi Tiimarista. Tarvikkeille (20 kutsukorttia) tuli hintaa n. 12 euroa.

Mitä mieltä olette? Minkälaiset kortit te olette lähettäneet? Tai aiotte lähettää?

18 kommenttia:

  1. Me emme tiedottaneet ristiäisistä korteilla, vaan pistin viestin niille lähimmille, jotka vieraiksi halusin. Olen sen verran kömpelö käsistäni, etten ala väsäämään minkäännäköisiä kutsukortteja, kuin vasta siinä vaiheessa, kun niille on tosi tarve. Eli häihimme ehkä. ;)

    VastaaPoista
  2. Kääk, pitääkö jotkut kortitkin lähettää?! Huoh.No tuo on ilmeisesti jokin vanha pinttynyt tapa, ettei nimeä saisi paljastaa. Kuuluu tähän samaan sarjaan kun lapsen sukupuolen pimittäminen jne. Kuten Daria (muistaakseni) maanantaina sanoi, on kummaa että kasteeseen (kristitty sakramentti) liittyy TAIKAUSKOA. No kukanenkin tavallaan.Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että jos nimi on tiedossa (vaikkapa kotona) sitä kartellaan ku jotain Harry potterin Voldemortin sanomista. Siis mitä vittua? Ehkä se on kiva lanseerata se nimi vaikkapa suvulle yhtenä päivänä, mutta jos se on tiedossa ja vanhemmat puhuttelee lastaan joksikin Nöksöksi herttaisen odotusnimen mukaan, niin jaahas.Niin ja muuten, Himmukin ois musta ollut ihan kiva nimi!

    VastaaPoista
  3. Minä oon ajatellu, että onkohan se Hilma, kun Himmuksi sanotaan :) Mekin ollaan ainakin etukäteen ajateltu, ettei kerrota nimeä ennen nimiäisiä. Mukavampi, että kaikki saa tietää nimen samaan aikaan. Ja saa pitää lähipiiriä jännityksessä (jos se nimi on pitempään valmiina omassaksaan mielessä) :DLaitoitteko montakin kutsua menemään?

    VastaaPoista
  4. himmuhan olis just passeli nimi:) tai hilma..mustakin oli kiva pitää nimi salaisuutena ku tiesin et se on kiva myös vieraille..nauratti vaan ku äiti ristiäisi aamuna oli siskon kanssa arvaillu nimeä ni oli todennu et no ei se ainakaa peppi oo eikä sofiaakaan anna:Dja siinähän oli just neidin nimi:D vähän meinas pokka kyllä pettää ku ne kerto ton ennen ristiäisiä.meillä ei kans kortteja laiteltu..

    VastaaPoista
  5. Meillä pidettiin minun toiveestani nimi salassa koska se on meillä perheessä ollut tapana. Taikauskoa en siinä näe sen enempää kuin muissakaan perinteissä, vaikkapa suvussa kulkeneessa kastemekossa jota meillä käytettiin. Meillä oli myös käytössä juuri tuollainen Oi mutsin mainitsema kammottavan herttainen odotusnimi (Elli) ristiäisiin asti ja kutsutkin lähtivät ihan paperilla, itse suunniteltuine postimerkkeineen kaikkineen. Iiiiih. :D

    VastaaPoista
  6. Me paljastettiin nimi kyllä heti laitoksella kun minäkään ymmärrä nimien salailua. Itseasiassa puhuttiin nimestä lähipiirille jo pienellä varauksella vaikka vauva oli vielä mahassa... Mutta olipahan teillä nimi mikä tahansa, niin Himmuksi te (ja kaikki muutkin ketkä ovat siihen jo tottuneet) sitä beibiä kutsutte kuitenkin koko loppuelämän :-)

    VastaaPoista
  7. Meidän neiti rauhallisen kanssa painettiin jalanjäljet ristiäiskortteihin ja väsättiin pienet helminauhat pitämään varsinainen "kutsu" kansien välissä. Nyt kun isompi neiti on päälle vuoden (vauhtia ja vaarallisia tilanteita) ja pienempi kaksiviikkoinen, kuvasimme kaksiviikkoisen kaksikiloisemme isän kämmenillä ja teetimme mustavalkoiset 10*8 valokuvat kutsukortteja koristamaan. Korteista jää mukava muisto sukulaisille, kiitoskortteja ristiäisten jälkeen emme tosin lähettäneet.- Iian ja Adan äiti, joka päivittäin käy kurkkimassa blogiisi

    VastaaPoista
  8. Hei!Kirjoittelin tuossa yksi päivä anonyymina ja kehuin kovasti blogiasi, silloin kiireessä en ehtinyt laittaa edes nimeä perään kun jo piti kiitää tytsyn luo. Edelleen luen innolla mitä elämäänne kuuluu, olen myös selannut vanhoja postauksiasi, koska löysin tosiaan blogisi vasta ihan äskettäin. Kirjoitat niin paljon asioista jotka itsekin voin allekirjoittaa, tyylisi on kiva! Meillä on ristiäiset nyt tulevana sunnuntaina ja nimi on salaisuus. Silloin tällöin kun kukaan ei kuule, olen kutsunut tyttöstä hänen oikealla nimellä ja maistellut miltä se kuulostaa. Myös pappi ehti jo tapaamisessa kutsua tyttöä nimeltä, ja se Hän on! Olimme miettineet nimen jo etukäteen, ja laitokselle olimme antaneet hätäkastetta varten nimen jota ajattelimme kolmanneksi nimeksi. Se on kuiten mennyt tässä vaihtoon. Vaikka vietämme ristiäisiä lähimpien sukulaisten kanssa, halusin lähettää kutsut joista jää muisto osallistujille. Tein Ifolorin sivuilla kutsut, johon lisäsin vauvasta kuvia. Oli mielestäni edullisetkin, kymmenen korttia + kuoret maksoivat n. 13€. En todellakaan ole mikään askartelijatyyppi, tällainen versio oli minulle sopiva näppäryystesti. Pidättekö muuten ristiäiset kotona, leivotko itse? terveisin Hanna.

    VastaaPoista
  9. Meiltä lähti ainakin kylmästi tekstarit kutsutuille ;) Korttien tekoon ei koliikkilapsen kanssa jäänyt oikein aikaa tai voimia.Nimi mekin paljastettiin vasta ristiäisissä, koska ei montaa päivää aikaisemmin oltu sitä itsekään tiedetty.

    VastaaPoista
  10. Mä väsäsin itse ristiäiskortit, kuvan näet tuolta: http://jenskunvauva.blogspot.com/2011/04/kotimme-on-valtakuntamme-kylpyhuone.htmlMun on pakko tässä vaiheessa myöntää, että luulin aluksi Himmun olevan valitsemanne nimi tytöllenne. :) mietin sitä hieman ja oletin vaan että erikoisempaa nimeä halusitte. Kunnes oltiin Samin kanssa hautausmaalla kulkemassa ja yhdessä hautakivessä luki Himmu. Silloin tajusin että se onkin ihan oikea nimi :D

    VastaaPoista
  11. meillä taidettiin vaan ekan lapsen ristiäisiin lähettää kutsut, muut on menny ilman kutsukortteja. meillä muuten keskimmäinen kulki ristiäisiin asti nimellä jallu/jalmari :D tuli sitten aki. tais pysyy nimi salassa ristiäisiin asti. ekan kohalla etunimen tais kaikki tietää paljon ennen ristiäisiä, mut nuorimman nimi pysy oikeesti salassa ristiäisiin asti, koska itekkin keksimme sen vasta muutamia tunteja ennen kastetta :D

    VastaaPoista
  12. Meillä oli kutsukortissa kuva pojun varpaista. Niistä tuli hauskat! :)Meillä ei pidetty nimeä salaisuutena ja jo ennen kuin olin raskaana olimme aina puhuneet tulevasta lapsesta sillä nimellä raskausajasta puhumattakaan. Onneksi oli poika, ettei menty ihan sekaisin. Mutta tosiaan kaikki ristiäisvieraat tiesivät nimen jo valmiiksi! :)

    VastaaPoista
  13. En myöskään ala askarrella kutsukortteja, koska vältän viimeiseen saakka kaikkea hössötystä (kuten vauvakutsut ja isyyspaketti) vaan kutsutaan vanhemmat ja sisarukset ihan vaan puhelimella/kasvotusten.

    VastaaPoista
  14. Meillä sekä tytön nimi että meidän avioliittoon vihkiminen paljastui muille vasta kirkossa :) Mutta nyt vähän aiheen ohi, tyrkkäsin sua tunnustuksella!

    VastaaPoista
  15. Tekstarilla mie ilmotin, en oo mikään taitava käsistäni, joten en jaksanu nähä ees vaivaa et oisin jotku kutsut laittanu. Mutta arvostan sitä että joku jaksaa/osaa nähdä vaivaa kutsujen eteen! :)

    VastaaPoista
  16. käy kurkkaamassa täältä: http://vaaleanpunaista1.blogspot.com/2011/07/ristiaiskutsut.html :)

    VastaaPoista
  17. Meidän nimäiskutsuissa oli sairaalassa otettu kuva vauvan pikkuriikkisistä jaloista, joissa näkyi vielä sairaalan ranneke ja siinä "Sukunimi poika". Kuvat ja tekstit printattiin ihan kotosalla neliönmuotoisiin kortteihin (samanlaisia käytettiin myös hääkutsuissa ja -kiitoskorteissa, ollaan vähän jämähtäväisiä :D).Me käytettiin Inton oikeaa nimeä kotioloissa jo maha-aikana, ja pojan synnyttyä nimi paljastui kaikille. Toinen ja kolmas nimi kuitenkin julkistettiin vasta nimiäisissä. Oli kyllä hauska huomata, miten juhlaväki pidätteli hengitystään ja höristi korviaan kun luettiin kummitodistusta. Joku vielä kuuli nimen väärin ja pyysi toistamaan :)

    VastaaPoista
  18. Ohikiitävän hetken verran me pohdittiin Himmun nimeämistä Himmuksi mun luettuani täältä kommenttilaatikosta sen olevan ihan oikea nimi. H. pohtii asiaa edelleenkin, minä en. Sen verran voin paljastaa, että Himmusta piti alunperin tulla Hilma, me oltiin päätetty niin jo ennen kun se syntyi. Toinen hyvä vaihtoehto oli Heini. Mutta kun Himmu syntyi, ei se näyttänyt kummaltakaan. Jännitys tiiivistyköön vielä kaksi viikkoa... ;)Mä vasta nyt innostuin näistä korteista, aina aiemmin vaan laitoin tekstiviestit vieraille.

    VastaaPoista