Social Media Icons

keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Raskauskilot & iso itku

19 kommenttia , , , Share It:


Enpä muista koska olisi ollut näin surullinen tai pettynyt. Tänään oli ensimmäinen neuvolalääkärintarkistus. Sitä ennen jouduin kuitenkin jonkun terveydenhoitajan vastaanotolle, jossa mitattiin verenpaine ja paino. Verenpaine minulla on aina ollut alhainen, eikä siinä ollut tapahtunut muutoksia. Paino oli kuitenkin noussut edelliseltä käynniltä viisi kiloa, koko raskauden aikana painoa on tullut lisää 15 kiloa. Terveydenhoitaja katsoi minua ymmärtäväisesti ja tokaisi pehmeällä äänellään: "voi sinua RAUKKAA! Noin paljon painoa jo nyt. Tällä menolla sinulla on kolmekymmentä kiloa tiputettavana. Jos paino nousee kilonkin seuraavalla käynnillä, niin laitetaan sut jatkotutkimuksiin synnytyssairaalaan". Kerroin, että olin käynyt vaa'alla kahta päivää aiemmin ja että se näytti viisi kiloa vähemmän. Kerroin, että aamuisin ja myöhään illalla kärsin kovastakin turvotuksesta. Kerroin, että juon vettä ainakin 3 litraa päivässä, mutta silti vessassa käydessäni ei tule juurikaan mitään. Kerroin, että minulla on taipumusta painon heittelyyn  -  saatan ottaa ulkomaanmatkalta matkamuistoksi seitsemän kiloa, jotka sitten vain tippuvat pois. Olenhan minä pullukka. BMI oli ennen raskautta 25, eli ihan normaalipainon ylärajoilla. Purin hammasta yhteen ja pidättelin kyyneleitä, kun hän antoi minulle kalorilaskentavihkosen. Ja edelleen painotti, että jos paino yhtään nousee, joudun jatkotutkimuksiin. Kun tuli lääkärintarkastuksen aika, hän pyysi minua odottamaan hetken oven ulkopuolella, hänellä oli kuulemma jotain asiaa lääkärille. Lääkäri ensimmäiseksi minut nähdessään totesi, että taidan kärsiä melkoisesta aamuturvotuksesta ja että painonnousua on syytä seurata, ettei kyseessä olisi vain raskausmyrkytys tai sen oireita. Kerroin samat asiat myös lääkärille, nuorelle naiselle, joka totesi, että hormonitoiminnan tasaantumiseen voi mennä hetki ja että ehkä olenkin vain kehotyypiltäni sellainen, jolla paino nousee ja laskee nopeasti. Silti katsoin vain ruokavihkosta ja terveydenhoitajan isolla kirjoittamaa tekstiä "1600-1800 kcal / PÄIVÄ".


Vertailun vuoksi etsin kokovartalokuvan tasan kuukautta ennen viimeisiä kuukautisia, eli 15kg kevyempänä kuin nyt.


Kuvassa nykytilanne, eli rv 26+3 = +15kg

Huomaanhan minä lihoneeni. Kuppikokoni on paisunut C-D-koosta kokoon DD-E. Reidet ovat paksuuntuneet, sen olen huomannut (vaikkakin alemmassa kuvassa minulla on jalassani melko väljät housut). Olen vain jotenkin sivuuttanut sen. Mahdun edelleen saman kokoisiin vaatteisiin kun ennenkin, tai no siis, vyötärönympäryshän on uusissa mitoissaan, jonka takia housut eivät mahdu kiinni, ja vanhat paidat ovat liian lyhyitä.. Mutta muutoin, takkia ostaessa tai sovittaessa vanhaa, mahdun edelleenkin samoihin vaatteisiin. Olen aina ollut reitevä ja takapuoleni on aina ollut kaikkea muuta kuin pieni, joten en jotenkin käsitä, miten tämä voi tuntua näin kauhealta iskulta päin kasvoja. Minä olen aina ollut pullea. Pari vuotta sitten olin samassa painossa kuin nyt olen, mutta näytän silti niin erilaiselta nyt kuin silloin.
Olin kokoni kanssa ihan sinut, kunnes terveydenhoitaja avasi suunsa. Minä en ole koskaan ollut pieni. Minun kengänkokoni on 42, minä olen 175cm pitkä, minun kätenikin ovat kuin lapiot, en ole vuosiin löytänyt sopivan kokoisia nahkakäsineitä naisten osastolta. Jo ennen raskautta minulla oli isot rinnat. Puhumattakaan leveistä hartioista. Minä en ole pieni, eikä minusta koskaan tule sellaista. Silti tämä tuntuu jotenkin aivan valtavalta takaiskulta. Varmaan taas ylireagoin, mutta tunnen taas olevani lähtöpisteessä, epävarma kehostani. Häpeän ruhoani. Tunnen olevani rantautunut ryhävalas.

Painoavautumisen jälkeen onkin hyvä siirtyä neuvolakuulumisiin. Lääkäri otti mittoja ja kokeili käsin vauvan kokoa. Kohdunkorkeus on 24cm, mikä on ihan normaali, mutta vauva on aavistuksen keskikäyrän yläpuolella, arvioitu syntymäpaino olisi hänen mukaansa reilut 3500g. Lääkäri kuitenkin sanoi, että koska Aarre vielä oleilee poikittain, on vaikeaa saada täsmällistä mittaa ja että todellisuudessa vauva voikin olla isompi. Sydänääniä oli vaikea saada kuulumaan, sillä Aarre liikkui "todella paljon". Tässä kohtaa tietysti säikähdin että jokin on vialla, mutta nuori naislääkäri lohdutti, että kyseessä on niin vilkas yksilö, että doppler nappaa mieluummin ääniä potkuista ja vahvasta & hyvin toimivasta verenkierrosta välillämme. Viitisen minuuttia kuunneltuaan hän onnekseni sai hetkeksi sykkeen kuulumaan, keskisyke oli 140-145 välillä. Kohdunkaula ei ollut pehmennyt, mikä on kuulemma hyvä asia. Kaikki (painonnousua lukuunottamatta) on siis raskauden suhteen mallikkaasti.

Aarteella on havaittavissa nykyään selkeä potkimisrytmi. Aamuisin hän on varsin uninen, ainakin minun mielestäni, mutta naislääkäri sanoi aamulla (klo 10.30) että vauvani on varsin vilkas yksilö. Totesin, että nyt hän on laiskalla tuulella, yleensä potkii enemmän. Iltapäivää kohden, n. klo 13 alkaen Aarre vilkastuu. Joka tunti tunnen liikkeitä ja potkuja. Klo 17-19 Aarre viettää hiljaiseloa, mutta sen jälkeen hän vilkastuu potkimaan aina aamuneljään saakka. Joskus öisin herään mojovaan monotukseen.

19 kommenttia:

  1. Eikä! Tuomonen painoon takertuminen on oikeasti tosi törkeää! Kaikki ihmiset on erilaisia, jotku lihoo 30kg ja jotku 3kg, eikä siitä minun mielestä pitäis nostaa mitään kauheaa numeroa. Jätä ihan vaan omaan arvoonsa sen tädin jutut. Ei sen luulis sitä neuvolatätiä kauheasti haittaavan vaikka jollaki olis paljon pudotettavaa raskauden jälkeen. Mullaki oli tänään lääkärineuvola, ja painonmuutos viikossa oli +800g jos oikein muistan, ja mulle sanottiin että nyt pitäis alkaa syömään vähemmän. Itseppä minä ne kilot sitten pudottelen, että en anna kyllä kenenkään määräillä omia syömisiäni :) Sitten ku vauva syntyy, nii ne alkaa neuvolassa kyttäämään sen painoa. Pienestäkin ylipaino prosentista mainitaan, joka on tosi typerää. Minun siskolla on kohta 3kk ikäinen poika, ja 2kk neuvolassa mainittiin siitä, kun poika on 6% ylipainoinen. Siis 6%! No mitä sitten. Nykyään pitää vissiin vauvojenki kaloreita laskea. Argh!Ja kuulun itsekin siihen "ryhmään" jolla paino heittelee kokoajan. Painoin pari päivää sitten 3,3kg vähemmän mitä tänään neuvolassa, ja mulla on aina heitelly paino 1-3 kiloa suuntaan ja toiseen. Ymmärrän kyllä että sinua ketuttaa.Tsemppiä!

    VastaaPoista
  2. Ihan törkeätä tollaseen painoon takertuminen lääkäriltä. Se on ihan yksilöllistä, eikä siihen oikeastaan voi paljoa vaikuttaa. Tsemppinä sulle, olen kuullut että ilman minkäännäköistä liikuntaa paino palautuu noin 3-4 kuukaudessa itsestään :)

    VastaaPoista
  3. joo, luulis kyllä että lääkärit sen verran fiksuja olis, ettei ala tollasesta vaahtoamaan. olet ihan normaali kuules, älä anna niiden väittää muuta! mun äiti painoi mua odottaessaan viimeisillään raskaana jotain 53kiloa, et ihan yksilöllistä ton luulis olevan kuka lihoo minkäkin verran. ja eiköhän se pointti lääkärillekin luulis olevan sen lapsen vointi eikä se kuinka paljon kukakin lihoo raskauden aikana, kun kerran kyse ei ole siitä että olisit yli satakiloinen ja se olisi riski jommalle kummalle.

    VastaaPoista
  4. Mä nyt sanon tän ihan omasta näkökulmasta ja ehkä myös tulevan hoitajan näkökulmasta. Se painoon takertuminen on tärkeää, koska liikapaino myös raskauden aikana rasittaa kovasti elimistöä ja raskaus itsessään rasittaa elimistöä. Synnytystä ajatellen olisi hyvä olla hyväkuntoinen, koska se on suuri ja rankka tapahtuma. Liiallinen raskausajan lihominen heikentää kuntoa ja jaksamista ja altistaa raskausajan diabetekselle. Se terkan kommentti siitä että joutuu synnytyksen jälkeen pudottamaan 30kg painoa oli aika tökerö, mun mielestä sen terkan olisi pitänyt juurikin perustella se MIKSI ei saisi tulla liikaa painoa raskausaikana. Turvotus on toki otettava huomioon, mutta totuus on kuitenkin se, että raskaus lisää rasvakudoksen määrää elimistössä ja toisille sitä tahtoo tulla helpommin kuin toisille, varsinkin raskausaikana.Itsellänikin oli painoindeksi ennen raskautta n.24, joten pelkään saavani liikaa painoa tämän raskauden aikana kun muutenkin paino oli normaalipainon ylärajoilla. Ja hoikille vähän kuin annetaan painoa tullakin enemmän raskausaikana, koska heidän rasvaprosentti on pienempi jo ennen raskautta, niin on ikäänkuin "tervettä" saada hiukan ylimääräistä rasvaa kehoon. Ylipainoisilla ja normipainoisten taas tulisi välttää, ettei rasvakudos lisääntyisi raskausaikana. Älä kuitenkaan ota liikaa stressiä. Syöt vain terveellisesti ja harrastat vähän liikuntaa,niin kunto pysyy hyvänä. :) Ja voi hyvinkin olla, että ensi neuvolassa vaaka näyttää 5 kg vähemmän. Tsemmpiä kovasti raskausaikaan! :)

    VastaaPoista
  5. Tuntuu nämä neuvolatätit kautta vuosien menevän jokun tietyn oppikirjan mukaan. Raskaana olevat naiset ovat kaikki yksi ja sama asia, eivät osaa ajatella meitä yksilöinä. Tämän takia, kuulevat kyllä mitä sanomme mutta eivät kuuntele, sisästäitä saati prosessoi kuulemaansa.Ja auta armias jos poikkeat suuremminkin oppikirjasta.! Olet sairas, olet rikki, sinussa on vikaa, olet huono ihminen ja olet ihan yks räkä *vi*perk*saat*jum* siis ÄRPELE! Hirveän paljon tsemppiä ja puruluita sinu hampaile! Ja hermoja jatkoon! Kyllä me odottavat tulevat äidit tiedämme kuitenkin itse paremmin oman kehemmone muutokset ja sen, milloin pitäisi huolestua... Itse olin myös raskauden alussa normaalipainon ylähuudeilla, BMI myöskin 25 ja kiloja on tullut myös mutta ikinä en ole näin paljon nauttinut omasta peilikuvastani ! Vaikkakin sielä näkyy levähtäny persus, aivan järkyttävät reidet (raskausarvet tehny tuhojaan parin viime kk aikana ja senttejä tullu uuuuuusea lisää !), nämä järkyttävät ryntäät myöskin raskausarpineen ja lista jatkuu ! Tsemppiä siis ! !!Neuvolantätit haisee !!!!!

    VastaaPoista
  6. Itkut pois vaan ja otat rennosti! Olen samaa mieltä muiden kanssa että jokainen tietää ja tuntee itse kehonsa parhaiten. Tärkeämpää minusta on se, ettei elä pelkällä rasvalla ja sokerilla vaan että yrittää syödä kohtuu terveellisesti ja herkuttelee kun mieli tekee. Painonnousu on niin yksilöllistä. Ja yleensä kai niiltä se paino nopeasti tippuu, kelle sitä nopeasti tuleekin :)

    VastaaPoista
  7. Vaikka pääpiirteittäin olenkin samoilla linjoilla Evelynin kanssa ja ymmärrän miksei raskauden aikana saisi tulla aivan liikaa lisäkiloja, on tuo sun terkkarin kommentointi ollut kyllä asiatonta. Missään nimessä ei raskaana olevalle naiselle saa tuohon sävyyn puhua, vähemmästäkin hermostuu! Jätä siis terkka omaan arvoonsa, lääkärillä sen sijaan on ollut jo selkeästi parempi ote. Halauksia!

    VastaaPoista
  8. Mulla on kans tullut nyt raskauden aikana kiloja jo 17kg ja yhdes vaihees tuli kilo/viikko. Olen nyt rv 32+6. Kysyin jo kerran terkkarilta, että pitäiskö mun jotenkin huolestua tai tehdä asialle jtn. mutta se vaan totes, että toisilla niitä kiloja tulee herkästi ja ettei tämä määrä ollut vielä haitaksi. BMI mulla oli ennen raskautta 21. Kyllä ne kilot sitten tippuu, kun imettää ja liikkuu :)

    VastaaPoista
  9. Jätä nuo terkkarin painokommentit syrjimpään nurkkaan! Jotkut ei sitten osaa olla tahdillisempia.. 15kg ei nyt kuitenkaan ole mikään maailmanloppu, etenkään jos olet noin pitkä. Ja kuten itsekkin toteat, osa on aivan varmasti turvotusta. Hieman jos katsot mitä syöt, niin saat hallittua loppua kohti tulevaa painoa, mutta ei se tarkoita että ei saisi yhtään herkutella/hemmotella itseään.Olethan vähentänyt ruuassa suolan määrää? Hyvä jos juot noin paljon vettä, se vähentää turvotusta ja edistää kuona-aineiden poistumista. Mutta jos syöt paljon suolaa sisältävää ruokaa, herkkuja kehoosi kertyy vain neste. Joten tämä voi olla syy, miksi silti virtsanmäärä ei ole suurempi, vaikka nestettä meneekin runsaasti alas.Mutta siis raskausmyrkytys oireet kannattaa laittaa korvan taakse, koska jos sellaisia ilmentyy, on hyvä käydä testaamassa se, myrkytyksen pois sulkemiseksi. Hyvä myös H:lle kertoa näistä oireista, että osaa sinua tarkkailla. Joskus tämä myrkytys voi ilmetä kauheana kutinana kämmen ja jalkapohjissa, etkä itse edes huomaa raapivasi niitä. Kuvassa näytät kyllä ihan sopusuhtaiselta odottajalta, joten minä en ainakaan olisi tuosta 15kilosta mitenkään huolissani. Jos sinulla on ennenkin ollut painonheittelyä, kyllä nuo raskauskilot sinulta karisevat synnytyksessä sekä sen jälkeen. Myös imetys vie kiloja pois, todella todella paljon! Ja etenkin kun teille tulee kesävauva, niin käykää jokapäivä ulkoilemassa vaunulenkkejä, nekin karistavat kilot pois ja auttavat sinua palautumaan. Ja synnytyksen jälkeen on myös hyvä pitää huolta ruokavaliostaa, jo imetyksen onnistumisen tukemiseksi.Meillä isäntä oli kesällä paljon minun ja esikoisemme kanssa, koska oli saanut kerättyä pitkät lomat itselleen, ja huolehti ruuanlaitosta ja siitä että muistin syödä. Sitä helposti unohtaa itsensä kokonaan, kun on sen pienen nyytin vallassa! :)

    VastaaPoista
  10. Äh. mulle sanottiin ekalla neuvolakäynnillä et ei sais tulla enenpää kun 8 kiloo, koska ylipainoa on vähän. Mä annoin sen mennä vähän toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. En ota siitä stressiä, kuitenkin laihdutan kesällä sitten kunnolla. Tarkotus ois että lähtis n. 15 kiloo+ raskauskilot.Et ansku älä ota mitään paniikkii! Ja aina ku meen neuvolassa vaa'alle on se kummallista kun se näyttää aina 5 kiloo enemmän ku kotona samana aamuna. Jusy sen takia en oo ottanu mitään painetta ton painon suhteen. Kotona lihonnun 3,5 kiloo ja neuvolassa 8,5 kiloo..Et sellasta. Ei mitään paniikkia ansku!

    VastaaPoista
  11. Supersize-Sinivalas tervehtii rantautunutta Ryhävalasta! Niin kauan kun olet tuonnäköinen kuin nyt (toki maha saa jossain vaiheessa vaihtua vauvaan!) niin sulla ei ole mitään syytä huoleen tai ajatuksille, että olisit jotenkin LIIAN iso! Mä en ole ainakaan kiinnittänyt asiaan minkäänlaista huomiota, että painoa olisi jotenkin "liikaa". Niin kauan kun se "isous" tulee siitä painosta, pystyt vaikuttamaan halutessasi asiaan. Pituudesta kun ei oikeen saa poistettua senttiäkään..Muista, että me normaaliruokavalioiset suomalaiset ollaan isompia kun jotkut kiinalaiset riisikepit, se isous (säkin mainitsit leveät hartiat, isot kädet..) on myös geeneissä, ei kaloreissa :) Jos on muuten kaunis, kuten olet, ja sopusuhtainen, kuten olet, kukaan ei kiinnitä mitään negatiivistä huomiota sun kroppaan. Eli ei ole syytä olla epävarma ja ahdistunein mielin. Pidät iloisen asenteen (niin vaikeeta kun se joskus onkin) yllä ja hymyn kasvoilla niin loistat ja säteilet!Nyt nenä pystyyn iloisella mielin ja Kari Tapion "Olen suomalainen" -biisi soimaan! ;)

    VastaaPoista
  12. Aah, hurjan paljon kiitoksia kaikille tsemppauksesta! Liikutuin suorastaan.. :') Otin terveydenhoitajan (onneksi ei ole omani) sanat höpöhöpönä, tarkkailen nyt kuitenkin raskausmyrkytyksen oireita ja yritän syödä paremmin. Hauskaa tässä onkin se, että syön tuoreita vihanneksia varmaan kilon päivässä ja syön muutoinkin mielestäni aika hiilihydraattitietoisesti (en siis vaaleaa pastaa tai vehnäleipää), mutta paino vaan nousee.. En ole leiponutkaan hetkeen, ainakaan kotiin, mitään. Nämä kilot mitä tulee, tippuvat kyllä, sen olen itselleni luvannut. En malta odottaa vaunulenkkejä! Meiltä lähtee pihasta melkein pururata ja on muutoinkin hyvät lenkkeilymaastot. Olen sen verran turhamainen, että varmaan kulutan lenkkarit puhki...Sitä mä olen vain miettinyt, että miksi ihmeessä mä olisin jotenkin huonommassa kunnossa kuin aikaisemmin, ihan vaan sen takia että painoa on tullut? Silloinhan jokainen ylipainoinen ennen raskauttakin olisi ei-hyvä synnyttäjä, koska on painonsa perusteella fyysisesti huonossa kunnossa. Ryhmäliikuntatunteja lovettavana olen niin monen monta kertaa joutunut toteamaan, että se ryhmän isoin, arviolta kokoa 48-50, voi hyvinkin olla montaa kolmenelosta paremmassa kunnossa! En harrasta enää liikuntaa niinkuin aiemmin, koska se on yksinkertaisesti nykyään aika epämukavaa (tuntuu, että vatsa painaa virtsarakkoa ja jokainen tömähdys saa aikaan vessahädän tunteen) ja kävellessä supistelee. Lääkäri onneksi totesi, että "jokainen kilo taitaa kuitenkin olla ihan oikealla paikalla". :)

    VastaaPoista
  13. Tuo lääkärin kommentti oli hyvä! :) Ja ihan vauvan kasvun kannaltahan meille niitä kiloja tulee, vauvathan näännyttäisivät jo odottajan tainnoksiin, jos emme itse saisi hieman lihaa luitten päälle :)Ja ihan totta tuokin, että joskus myös ne "isompi" kokoiset niihin kolmenelosiin ovat fyysisesti paremmassa kunnossa, vaikka se ei ulospäin näkyisikään juuri litteänä vatsana, kiinteine pakaroineen. Kestävyys on myös osa sitä hyvää kuntoa! :)Hih, senkus kulutat lenkkarit puhki, pieni Aarteenne tuskin laittaa pahakseen! :) Me esikoisen kanssa vedettiin 15km päivittäisi lenkkejä helteellä, meillä oli iso arsenaali juotavaa molemmille, joten useita taukoja varjossa vietettiin hän maitoa litkien ja minä vettä. Nan-jauhe oli aivan fantastinen keksintö noille helteille, keitit kotona vettä ja tuttipulloihin valmiiks kaato ja matkan aikana jauhopussista annosteli tuttipulloon oikean määrän jauhetta, sekoitus ja VOLA; valmista äidinmaitokorviketta. Ei turhaan lämmitystä tarvinnu miettiä, eikä sitä että se menisi siinä matkan aikana pilalle siinä helteessä. Aina vaan uudella tauolla: uusi pullo vesisatseineen ja jauhot sekaisin.Melkein yhtä helppoa kuin imetys ;)

    VastaaPoista
  14. Mutta ajatteleppa miten vaikeaa olisi löytää hyvät ja tukevat urheilurintaliivit, jossa samassa paketissa imetysliivit? Kaikessa on aina puolensa! :--DToivon, että Aarre on vaunuissa viihtyvää sorttia! Minä itse olen lapsena ollut aivan kamala mitä vaunuiluun tulee, meidän vanhemmat on työntäneet siinä vain ostokset kaupasta kotiin, mä olen ollut sylissä. Sitten kun vähän opin liikkumaan, niin ensimmäisten sanojen joukossa vaunuista kajahti "EN NÄÄ"... Huh.. Ehkä Aarre tulisikin isäänsä, H. on kuulemma aina ollut samanlainen viilipytty.

    VastaaPoista
  15. Oli kyllä aika törkeä! :< Mulle myös kerran huomautettiin aika ikävän kuuloisesti painon noususta ja kun siitä itku pääsi, niin osasi sen jälkeen täti valita sanansa paremmin.Mulle oli ihan kauheeta se, kuinka sitä painoa tuli ja tuli ja tuli. Ite oon taas aina ollut pienikokoinen vaikka pituutta löytyykin 178cm. Oli siinä aika rantautunut valas olo, kun viimeisessä neuvolassa painoa oli 87,3kg! Onneksi suurinosa kiloista jäi synnärille ja loput vaan karisi vaikka vaan tuskissani makasin sohvalla..

    VastaaPoista
  16. Sä olet, Essi, kyllä tosi pieni! Tai siis, oon kuvista aina kuvitellut sut paaaljon lyhyemmäksi, sä olet niin pienen ja siron näköinen. :) Huh, helpottavaa kuulla, että ne kilot ihan oikeasti tippuu. Niin monen monta kertaa oon kuullut keski-ikäisen, 30kg ylipainoisen naisen perustelevan kokoaan raskauskiloilla. Vaikka lapsella olisi ikää kymmenenkin vuotta....

    VastaaPoista
  17. Totta kaikessa on puolensa!No jos ihan heti alusta lähtien alatte vaunuilemaan, ja huolehdit että toisella on mukava olla (ei liian kuuma, yms .) voipi olla että Aarteennekin rakastuu vaunuilemiseen :)Meillä tuo esikoistyttö on niiin härkälapsi, niin monessa asiassa. Jääräpää ;)Me ollaan isännän kanssa molemmat tosi rauhallista sorttia, osittain on kyllä tyttökin tosi perustyytyväinen vauva ollut aina. Ja todella todella vieraskorea, eipä juuri ketään vierasta! :D Rakastaa saamaansa huomiota, ja jakaa vastapainoksi ihanaa hymyään kaikille edes vähän vilkaiseville <3

    VastaaPoista
  18. Inhottavia kommentteja tuosta painoasiasta. Osaan kuvitella miltä tuntuu, sillä itse sain viime raskaudessa myös kritiikkiä kun paino nousi nopeaa (loppu puolella) Vaikka BMI Oli ennen raskautta vaivaiset 14 Ja painoa koko raskaudessa kertyi yli 25 kiloa. (Ja se oli suurinosa turvotusta) Olin ikäni saannut kuulla kuinka saisin ainakin parikymmentä kiloa saada lisää painoa huoletta ennen kuin minua voisi erehtyä naiseksi edes kutsumaan. Nyt kun niitä oli tullut (tuon kommentin aikaan vajaa 20kg) Sain dietti ruokavalion ja käskyn alkaa liikkua enemmän, kun on kerran painoa niin paljon. Enhän halunnut ylinmääräisiä kiloja synnytyksen jälkeen,enhän? Tai sairastuttaa lastani kun en osaa syödä.. Silloin se kyllä kirpasi syvältä. Tuntui, että alan parkua hysteerisenä siinä kun mikään ei kelpaa. Jos olen pieni olen liian pieni ja kun olen raskaana olen lihava.Jälkikäteen ajateltuna kaikki tuohan on täyttä sontaa. Olin isompi silloin. synnytyksen jälkeen jouduin vaivoin pitämään kiinni niistä kiloista joita sain jäämään (viitisen kiloa kuukausi synnytyksen jälkeen) Lopulta jäljelle jäi puolitoista kiloa (mutta nousihan Bmi 15,6 :)Kannustan antamaan tuollaisten kommenttien olla! Ihan sopusuhtainenhan olit nuissa kuvissakin, joten ei syytä huoleen :) Se painonnousuhan kertoo myös siitä, että vauva kasvaa ja saat itsekin ravintoaineita. Kyllä ne kilot karisee kun vauvan saat :)

    VastaaPoista
  19. Ninnu, aika hurjaa, sähän olet ollut niin laiha ennen raskautta! Uskon, että ihminen itse tietää, millon sitä ylimäärästä ihan oikeasti kertyy liikaa ja millon on aikaa tiputtaa painoa. :)Keho ja paino on vielä tässä kohtaa niin arka juttu, että luulisi että siellä neuvolassakin tietäisivät olla kommentoimatta, koska toisille se on oikeasti tosi arka paikka.

    VastaaPoista