Social Media Icons

lauantai 19. maaliskuuta 2011

Rakkausarpia, raskausoireita ja kummallisia unia

12 kommenttia , Share It:


rv 26+5
Päästä varpaisiin H&M. 
Tuo toppi on oikea luottopaitani! Hintaa sillä oli muistaakseni 12,95e, ja sitä voi käyttää minkä vaan alla (masutrikoo kun tuppaa näkymään paitojen läpi). Se on mukava, se on neutraali, se näyttää kivalta farkkujen kanssa. Lisäksi se on riittävän pitkä ja sitä voi käyttää raskauden jälkeenkin. Hintakaan ei päätä huimaa. Voiko paidalta enää muuta toivoakaan? 


Tänään katselin itseäni peilistä ja pohdin mahan kasvua. Kyllä, se taitaa olla jo aika selvää kaikille minut näkeville, minä olen raskaana. (Tai kuten eräs tuttavani sanoi "enää et ole vain lihava, sähän olet raskaana!") Ja rehellinen ollakseni, minä nautin siitä, nautin tästä mahasta, täysin siemauksin! Aiemmin avauduin minua moittineen terveydenhoitajan antamasta dieettivihkosesta ja nootista, mutta tänään tarkastellessani itseäni lähemmin totesin, että voin nauttia olemuksestani näinkin, 15kg painavampana. Aiemmin olin huolissani takapuolestani, suorastaan inhosin sitä, mutta nykyään kasvava mahani saa sen näyttämään pienemmältä, ainakin suhteessa muuhun kehooni. Aina on jotain, mistä iloita! Olen rakastunut mahaani. Voisi se olla kauniimpikin, voisinhan hehkua, mutta se on minun mahani, sen suojissa kasvaa minun Aarteeni.
Alemmassa kuvassa näette ilmestyneet "rakkausarpeni" joista aiemmin postasin. Ei siis mitään hälyttävää, ainakaan vielä. Kunpa ne vain kiltisti pysyisivät noissa jenkkakahvoissa, eivät leviäisi mahaan... Ainahan voin toivoa.

Miten te olette suhtautuneet masuihinne? Onko tullut raskausarpia?


Viime päivinä olen huomannut, että aika ajoin kohtu painaa virtsarakkoa ihan urakalla (niinkuin esimerkiksi juuri nyt). En osaa kuvailla tunnetta paremmalla sanalla kuin "painaa". Se on järjettömän epämukavaa ja aina vain muistan, että tätä on edessä vielä kolme kuukautta.

Aarre liikkuu nykyään todella oudolla ja epämukavalla tavalla. Hyvin hiiiitaaasti, niin että koko masu muuttaa muotoaan. Se tuntuu kertakaikkisen oudolta, ihan kuin se venyttelisi, oikein pyöristelisi itseään. Potkujen suhteen on ollut "hiljaista" pari päivää, vauva liikkuu enää pieniä pätkiä ja silloin tällöin. Ehkä olen vain itse ollut enemmän liikkeessä kuin aiemmin? Tai sitten menossa on jonkinlainen kasvukausi. Jos tätä jatkuu yli viikonlopun, soitan maanantaina neuvolaan.
Minkälaisia möngertäjiä te odotatte? Ovatko aktiivisia vipeltäjiä vai laamanmielisiä unikekoja?


Huomaan nykyään olevani entistä janoisempi. Voisin juoda, juoda, juoda. Ja nimenomaan vettä. Aiemmin tykkäsin vichystä kun hullu puurosta, mutta nykyään se ei maistu. En ole koskaan erityisemmin tykännyt mehusta tai limusta, eivätkä ne maistu erityisemmin nytkään.


Näin muuten perin kummallista unta pari yötä sitten. Olin ylimääräisessä ultraäänitutkimuksessa ja sitä tehnyt kätilö sanoi: "pistän pääni pantiksi, että se on POIKA!". Soitin unessa isälleni ja kerroin odottavani pientä poikaa. Sitten ryntäsin ostamaan hirmuisen kasan poikien vaatteita. Olen nähnyt monta kertaa unta, että synnytän pojan. Nykyään katselenkin enää poikain kuteita. Ihan aluksi ajattelin, että tämä on tyttö, mutta varmaan viimeiset neljä kuukautta olen ollut vakuuttunut, että kyllä, poikahan tämä onkin! Kesäkuussa viimeistään selvinnee, voiko tällaista asiaa oikeasti vaistota.
Tiedättekö te sukupuolen? Oletteko nähneet unia tulokkaasta? Onko teillä tyttöfiiliksiä tai poikafiiliksiä?

12 kommenttia:

  1. Miten olen suhtautunut mahaan?! No näin melkeen 2 kk synnytyksen jälkeen en vieläkään kovin mielellään mun paljasta mahaa katso,itsetunto ainakin heilahti vähintään yhtäpaljon kun maapallo uusimman tsunamin takia :/ OOn viellä vähän pinnallinen ja oon kattonu plastiikkakirurgin hintoja :D tilasin anttilasta tukiliivinkin jos se imaisis mahaa sisään mut oli pakko lähettää takas ku se oli ihan karsee! Mut ajan kanssa tottuu, yrittää miettiä vaan että mistä muutokset johtuu,kyllä se on sen arvosta,aika kliseeltä kuullostaa mut niin se on! :) Tsemppiä,kyllä se maha siitä!

    VastaaPoista
  2. Niin, kai se ottaa aikansa, ennen kun saan mahan taas pinkeäksi :/ Mä käytin ennen raskautta esim. juhlissa ihan Lindexin korkeavyötäröisiä tukialushousuja. Kynähamekin näytti paremmalta päällä ilman muhkuroita, suosittelen kokeilemaan! Hintaa oli muistaakseni 19,90e, eli se ei mua hirveästi verottanut. ;)

    VastaaPoista
  3. Mulla maha on vielä pienempää kokoa (nyt 20+2) mutta ihanan pullea kuitenkin. On päiviä, jolloin rakastan mahaani ja tunnen itseni kauniiksi. Nyt muutaman päivänä olen kyllä tuntenut oloni lihavaksi ja rumaksi. Hormonit!? Painoa on tullut vasta 3kg herkutteluista huolimatta, onneksi. Raskausarvet ovat toistaiseksi rumentaneet vain pieniä rintojani. Minulla on aluksi ihan poikaolo. On kuulemma poikamaha edelleen. Mutta tunne on muuttunut, näen tyttöunia ja unia pinkistä vauvanhuoneesta. Toivon, että asia ratkeaa torstain ultrassa :)

    VastaaPoista
  4. hei pitääkin käydä kattelemassa! :)

    VastaaPoista
  5. Mä olen nähnyt pelkästään poikaunia ja poikahan sieltä oli ultran mukaan tulossa :D

    VastaaPoista
  6. Mahaan suhtauduin muistaakseni ihan hyvin. Ei ollut mitään sen kummempia kriisejä... Tai no, kyllä hyvinkin on voinut olla, mutten voi muistaa enää.. Loppuviikoilla kylläkin olo oli niin tukala ja maha tosi iso, että kyllä se silloin tuntui jo aika epämiellyttävältä olla semmonen mammutin kokoinen. Vauva liikkui mahassa toooosi paljon. Niitä hiljasia päiviä oli tosi vähän. Siinä joskus 24-25 viikoilla liikkeet alkoi olla vähän tukalampia. Mutta kovin rauhallinen ja "kiltti" vauva sieltä kuinkin syntyi. Ja muistan tosi hyvin tuon paineen tunteen rakossa, josta nyt sanoit! Ei mikään kovin miellyttävä tunne ole.. Viimesillä viikoilla oli vielä pahempi.Mulla oli heti alkuunsa tunne, että tyttö tulee ja niinhän sieltä tulikin. Siitä olin vaan jotenkin niin varma.. Tiedä sitten voiko tollasia vaistota, mutta mulla se tunne oli niin selvä, etten osannu edes ajatella saavani pojan. Ja unista, näin monta kertaa synnytyksestä unia, ja ihan viimeisinä viikkoina näin unen, että synnytyin jossain metsän keskellä, semmosessa mökissä. Ja synnytys kesti siinä unessa 40 tuntia ja lopputuloksena oli päästä varpaisiin karvainen apinan näköinen olento, jolla oli pitkä häntä. Hehheh, kaikkea sitä onkin, mutta toi jäi mieleen :D

    VastaaPoista
  7. Mä tykkään mun mahasta 28+vkoilla, voisin vaan peilata sitä koko ajan :) Ja tiietään et poika on tulossa. Unia oon nähny vauvoista mut niissä ei oo koskaan näkyny kumpi se on. Mut uskotaan nyt ultraa :D Liikkeet on mullakin semmosia möyrimisiä, ennen oli enemmän selkeitä potkuja mut nyt tosiaan maha saatta heilahtaa puolelta toiselle ja vauvan jopa "erottaa!" sieltä et miten päin se on.. hassun tuntosta ja näköstä. Mäkin mietin et ostasko jonkun yhden unipussin halppisversion ja jos se ois hyvä niin sit lisää..ku kesällä sit mietin et onko se liian kuuma esim.. Täytyypä pähkäillä. Imetystyynyn aion hankkia käytettynä, sitähän voi käyttää muutakin ku imetykseen..vaikka oman takapuolen alusena penkillä jos kovin pahasti tulee repeemisiä. Yks kaveri testasi ja totesi hyväksi :D Ja sitten vauvan tukena jossain vaiheessa..mm.istumaan opettelussa. ?! Ja rintapumpunkin ostan käytettynä kaverilta. Ja jos ei oo hyvä niin myypä sit eteenpäin. Mä oon niin nuuka et ostan kaiken minkä saan käytettynä ja en pidä sitä pahana sitten yhtään. -Tinsku-

    VastaaPoista
  8. mä oon kyllä nähnyt tyttö ja poikaunia aika tasasesti, saattaa johtua siitä ettei tiedetä sukupuolta. masussa ei oo raskausarpia,. mut vielä niillä on pari viikkoa aikaa ilmaantua (toivottavasti ei)mahasta oon tykänny kokoajan, se on ylpeyden aihe, mutta esim ulkopuolisten kähmiminen on tosi ahdistavaa välillä. ihan ku mä olisin joku näytekappale vaatekaupassa jota kaikki voi sovittaa ja hipelöidä. nyt viimesillä viikoilla alkaa enemmän ahdistaa kun maha menee jo niin isoksi ja vaikeuttaa liikkuvuutta.

    VastaaPoista
  9. Täällä on tullut raskausarpia edelliseltä, joten en ole varma onko uusia. Tosin tuntuu että on. Vauva on erittäin vilkas ja kova potkimaan (Ja välillä saan pysähtyä kauppassakin hyllyjen väliin odottamaan, että se tajuais lopettaa kun en voi kävellä) Meille lupailtiin poikaa ultrassa. Ja poika olo mulla oli ihan alusta asti. Mua vaan jäi kaivelemaan viime ultrassa kun meidän kylän oma kätilö oli mukana ja kyseli, että meinasinko alkaa ostella vaaleanpunaisia vaatteita. Olin ihan paniikissa, että en! Mullahan on huone vaan pojille.. Silti uskon vakaasti rakenneultran sukupuoleen... Muuten mulle tulee kiire haalia prinsessa mekkoja, hello kitty vaatteita ja muita vastaavia :D

    VastaaPoista
  10. Tissit ovat saaneet vaaleita raskausarpija, mutta niitä on teini-iältä myös muistoja.Esikoinen oli aika vilkas masuasukki, ja tykkäsin jäätelöä syödä viimeiset 10 raskausviikkoa, ja ensimmäisestä lusikasta jäätelöä alkoi aina hirveä jumputus masussa, makea pisti liikkeelle :) Sulle varmaan sanotaan neuvolasta, et jos yli 10 liikettä tuntuu tunnissa, niin ei hätää. Mutta ei kannata pelästyä heti jos ei sen ekan tunnin aikana niitä tunne niin montaa kun kuulostelee. Yleensä kannattaa pari tuntia kuullostella, ja merkitä vaikka ylös montako liikettä tuntee. Eiköhän kaikki ole hyvin! :)Me ei esikoisesta haluttu tietää sukupuolta, alussa olin ihan varma, että tyttö tulee. Mutta rv 15 jälkeen aloin näkemään poikaunia, ja rv 20 jälkeen näin unta monena yönä, että synnytän punatukkaisen pienen pojan. No tyttö sieltä kuitenkin syntyi ! <3Nyt en iha varma ole, mutta vahvempi tyttöolo, koska raskaus muistuttaa niin samanlaista kuin esikoisesta (ei pahoinvointia, yms oireeton raskaus). Maanantaina rakenneultra, jolloin kyllä aiotaan kysyä sukupuoli jos sen siitä pystyis näkemään :)

    VastaaPoista
  11. Mulla oli raskausaikana aika viharakkaussuhde mahaa kohtaan. Tietenkin mä sitä rakastin ylikaiken, olihan sielä mun vauva, mutta sen koko ja kaikki, oli aika järkytys! Välillä kun peillin katsoi, niin olisi tehnyt mieli vaan itkeä. Onneksi säästyin raskausarvilta, ei tullut yhden yhtäkään! Kiitos äitin geenien! :---) Olin kyllä raskausajan ylpeä mahastani, mutta juuri tuntemattomien pällistely ja tuttujen ja tuntemattomien koskettelu oli inhottavaa. :< Mulla on vielä nyt synnytyksen jälkeenkin viharakkaussuhde vatsaa kohtaan, vaikka mitään pysyvää siihen ei jäänytkään.. Mutta en ole tyytyväinen.. Aika pinnallista, muttamutta. :-DItse näin myös koko raskausajan ihan hulluja unia! Todella moni uni kosski juuri synnytystä! Joko synnytin kaksosia, joista toinen oli oikea ihrapallo ja toinen karvainen, myös monessa unessa tuli synnytettyä tummaihoinen vauva ja kaikkea mahdollista mini vauvoista megavauvoihin. :-D Joka unessa vauvat oli poikia ja poika meille tulikin ja tiedossakin se oli kun ultrassa otettiin selville. :---)

    VastaaPoista
  12. Uusi lukija täällä moi ja selailen näitä vanhempia postauksia :) Masusta sen verran, että mulla oli iiiso vauvamasu ja RAKASTIN sitä. Arpia tuli vaikka muille jakaa (lähes koko matkalle ylämahasta pohkeisiin). Nyt 4kk synnytyksen jälkeen ovat vielä tummia ja sektioarpikin lisänä, mutta eipä haittaa. Tahdon sen masun takaisin, tuli lisää arpia tai ei <3

    VastaaPoista