Social Media Icons

keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Supistellen ja koiranruokaa himoiten

13 kommenttia , , , Share It:

Huivi 2e, Seppälä
Lyhyt farkkujakku 8e, Sisters
Röyhelöinen valkoinen toppi 12e, Stockmann, OneWay
Tummansiniset farkut 69e, Mamalicious, Stockmann



Rv 23+3

Musta, pitkä, joustava trikoopaita 3e, Seppälä

Olen suorastaan hämmästynyt, kuinka paljon positiivista palautetta olen saanut teksteinä (ja että joku jaksaa lukea näitä). Tuntuu, ettei mulla koskaan aiemmin ole ollut mitään tärkeää sanottavaa, sillä Henrin sukujuhlissa, koulussa ja kaveriporukassakin ihmiset puhuvat päälleni ja keskeyttävät ja alkavat puhua jostakin muusta. Erityisen kivaa on, että ei-odottajatkin jaksaa lukea mun raskauspostauksia, juurikin raskauspostauksia. Kiitän! Koska kuvia pärstästäni ja mahasta on toivottu, niin tässä niitä taas tulee!

Maha pullistuu ja on pinkeä. Vatsan iho on oudon laikukas ja ensimmäiset raskausarpeni sain tosiaan rakkauskahvoihini (ahkerasta rasvaamisesta ja öljyämisestä huolimatta! Turhaa, aivan turhaa!).

Kuluneen viikon aikana ovat alkaneet ennakoivat supistukset. Ne tuntuvat varsin hurmaavilta, koko vatsaa pistäviltä lihaskrampeilta, jotka alkavat ylhäältä navan päältä ja leviävät alas. Neuvolassa terveydenhoitaja tunnisti taudinkuvauksestani nämä ennakoiviksi supistuksiksi. Ei niihin kuole, mutta voisin elää ilman niitä. Varsinkin nukkuessa asentoa vaihtaessa tuntuu kouristelua. Onneksi ne eivät kestä kauaa ja ovat täysin vaarattomia. Mutta kuten jo sanoin, uskoisin selviäväni ilman niitäkin...
"Kohtu ei ole tahdonalainen lihas: et voi itse saada sitä jännittymään tai supistumaan samaan tapaan kuin vaikkapa vatsalihaksiasi. Jos äkkiä tunnet, että vatsalihaksesi jännittyvät – että supistukset alkavat ensin ylhäältä ja tuntuvat siellä pahiten, mutta hellittävät pian kivuttomaksi – on sinulla ollut ennakoivia supistuksia.
 Ennakoivat supistukset voivat alkaa milloin tahansa raskausaikana tai jäädä kokonaan tulematta. Tavallisimmin ennakoivat supistukset alkavat 20. viikon tienoilla. Naiset, jotka ovat synnyttäneet aikaisemmin, voivat tuntea ennakoivia supistuksia aikaisemminkin.
Useimmat ennakoivat supistukset ovat kestoltaan puolisen minuuttia, mutta voivat kestää myös kauemmin. Ne voivat olla täysin kivuttomia, eivätkä ne milloinkaan ole yhtä kivuliaita kuin oikeat supistukset. Usein ne ovat epäsäännöllisiä ja loppuvat, kun vaihdat istuma-asentoa tai liikut."
Lähde: vau.fi 
 Jos aiemmin luulin potevani outoja mielitekoja, niin ne eivät ole mitään verrattuna tähän. Jo monta viikkoa olen himoinnut koiramme säilykepateeruokia. Siis ihan oikeasti. Cesarin "riistaa ja maksaa" tuoksuu etenkin aivan mielettömän hyvältä! Palan halusta maistaa koiranruokaa, se tuoksuu niin huumaavan hyvältä. Tähän kohtaan minun on kuitenkin vedettävä raja. Pystyn vielä hyvää mielenterveyttä tuntien dippaamaan suklaan sitruunamehussa, mutta koiranpurkkiruoka...


Aivan uusi vaiva onkin nenäverenvuodot. Olen jatkuvasti turpa verestä punaisena, varsinkin pakkasella ulkoilun jälkeen. Pelkään verta ja piikkejä kuollakseni, ja tuntuu, ettei se vuoto lopu ikinä, sitä vain tulee ja tulee.. Silloin alkaa huimata ja tulee huono olo (mikä ei varsinaisesti ole erikoinen lisä päivittäiseen olotilaani). 


Tunnen itseni. Olen maailman huonoin sairastaja, oikea Drama Queen. Saan aina kaikki mahdolliset oireet ja sivuvaikutukset. Olenkin miettinyt, että ovatkohan kaikki nämä vaivat, pahoinvointi, turvotus yms. jonkinlainen luonnon oma keino viestittää, että "hei, sinä et ole äitiainesta". Ehkä raamatullinen käsky "lisääntykää ja täyttäkää maa" koskeekin vain harvoja ja valittuja? Vauvakuume pikkukakkosesta kytee edelleen, mutta uskon viimeisen kuukauden ja synnytyksen viimeistään parantavan tämän haaveen.


PS. Luin tänään lehdestä, että perhe/vanhempainvalmennukset aloitetaan Vantaalla yhä aiemmin, rv 25-28. Mulla on nyt menossa rv 23+3, muttei kukaan ole neuvolassakaan puhunut mistään perhevalmennuksesta, koska se ei ole kuulema ajankohtaista. On melko imartelevaa, että terveydenhoitajani neuvolassa pitää minua niin valmiina pakettina, etten valmennusta kaipaa, mutta kyllä näin keltanokkana tahtoisin jollain tapaa alkaa ihan konkreettisestikin valmentautua vauvan tuloon. Vaikka sitten vanhempainvalmennuksen muodossa. Muutoinkin tuntuu, että neuvolassa minua huomioidaan jotenkin huonosti. Käyntien välit olivat pitkiä varsinkin alussa ja ne tarkastukset kestivät vain hetken. Painoa ei ole edes otettu joka kerta. Viimeksikin sain itse muistuttaa neuvolatätiäni raskaustodistuksesta äitiyspakkausta varten ja pissanäytteestä. Alkuraskauden lääkärintarkastusta minulla ei ollut, vaikka siitä on ihan oma säädöskin (sellainen on pakko pitää), koska Vantaan kaupunki säästää. Mahtavaa.



13 kommenttia:

  1. Täällä on yksi fanisi! Odotan itsekin esikoista, nyt menossa 17.raskausviikko. Kiitos isosti blogistasi ja teksteistäsi, kiva lukea kokemuksiasi ja kuvitella mitä kaikkea ihanaa itsellä vielä on edessä... Pikkuisen ensiliikkeitä odotellessa. Onnea odotukseen!T. Anna

    VastaaPoista
  2. Itse väittäisin näin jälkiviisaana että rasvaus toden totta auttoi esikoisen aikana että arpia ei tullut niin pahasti. Pidin sitä kuitenkin aivan turhana jälkeen päin koska arpia tuli silti loppuraskaudessa jonkin verran (ensimmäiset itseasiassa tasan rv 40+0 joten jos tuo olisi ulostautunut hieman aijemmin olisin niiltäkin säästynyt)Nyt toisen kohdalla siis totesin rasvauksen muka turhaksi, ja mitä vielä nyt on arpia tullut tasaiseen tahtiin rv 20 alkaen!! Ja vatsan koossa tai raskauskilojen määrässä ei järin suuria eroja ole, joten ainoaksi eroksi jää se että esikoisen aikaan rasvailin itseäni lähes hysteerisesti, nyt silloin tällöin kun muistin. (joka nyt kyllä ottaa päähän, mutta myöhäistä se enää on yrittää edes ennalta ehkäistä niiden tuloa sillä rasvauksella kun vatsa muistuttaa kartta(a/palloa). :D

    VastaaPoista
  3. mä oon kans yksi niistä joka ei ole raskaana, mutta silti lukee blogiasi :) luen sun lisäksi muitakin raskausblogeja, semmosia missä on nuori äiti. about 15-20v. mtv:ltä katon teen momit ja 16 and pregnantit yms. vauvakuumetta pukkaa joo, mutta liian nuori oon (18v) omasta mielestäni ja poikaystävä vastustaa ideaa. joten "pakko tyytyä" vain "katsomaan sivusta" muiden vauvatouhuja :D

    VastaaPoista
  4. Se on aika paljon geeneistä ja ihotyypistä kiinni, et tuleeko arpia. :---) Itse säästyin arvilta vaikka en ihoani öljyillyt ja rasvaillut, ihan normaalisti vaan suihkun jälkeen. Kiitos mutsin hyvien geenien!

    VastaaPoista
  5. :D oi vasta nyt löysin tänne! Onnea raskauteesi, jään kyylämään kuulumisia.

    VastaaPoista
  6. Hurjasti kiitosta kommenteista! :)Anna, kohta ne liikkeet alkaa varmaan tuntumaan. Itse tunsin sellaista pientä hipsutusta ja kuplintaa samoilla viikoilla :)Äiskä09ja11, kiitos vinkistä! Olin jo valmis luopumaan rasvailusta, kun ajattelin sen olevan tehotonta. Ehkä mun täytyy vaan ostaa astetta paksumpaa rasvaa..Anonyymi, uskon, että vielä tulee se aika kun lasta jo ihan oikeasti haluaa, poikaystäväkin. ;) Kiitos hurjasti mielenkiinnosta!Essi, sä voisit pukata jotain hyvää energiaa tännekin päin, kun sulla ei ole raskauskiloja eikä arpia laisinkaan. Kun mä katson mun äitini kolmesta raskaudesta saamia arpia, tekee melkein mieli itkeä. Nyt ei auta kun toivoa, geenit on jaettu.. :--DSini, parempi myöhään kuin ei milloinkaan, eikö ;)

    VastaaPoista
  7. hei kertokaa millä te niitä rasvaatte? oon kuullut aiemmin että jollain selluliittivoiteilla? t. mä haluan rasvata sitten joskus!

    VastaaPoista
  8. Nytpä löysin minäkin blogisi! Täytyypä jäädä seurailemaan :)

    VastaaPoista
  9. Mä oon rasvaillut ihan kuivan ihon kosteusvoiteilla (Dove) ja muutamia kertoja viikossa sitten ihan vauvaöljyllä. Ei ole onneksi mahassa vielä yhtään arpea, vaikka vain iltaisin rasvailenkin. Kai mulla on sitten ne hyvät geenit :) Mutta ehtiihän niitä tässä vielä tullakin...- Anna

    VastaaPoista
  10. Mä olen käyttänyt ihan vaan Aqualania ja Apo Basea. Nyt himotuksena olisikin manteliöljy, se kuulema ehkäisee raskausarpien syntyä. :)Anna, toivotaan, ettei tulisi, on varmaan itsevarmempi olo synnytyksen jälkeenkin :)

    VastaaPoista
  11. Mä kävin tänään itse hakemassa apteekista kuiville nenän limakalvoille suihketta! Raskauden takia iho on tosiaan kuivunut, mutta siinä sivussa ulkona on -30 astessa pakkasta ja flunssa ei helpota asiaa ;-) Ne on turvallisia raskauden aikana, ja vois auttaa sunkin nenukkias, verenvuoto kun ei ole mikään mukavaa, eikä tee hyvää jo alhaalle hemoglobinille! Suukkoja!- Satu

    VastaaPoista
  12. Kiitos, Anonyymi, vinkistä! Raskauden aikana olen ollut tosi varovainen kaiken kanssa, en ole syönyt panadoliakaan.. Mutta tuota suihketta voisin kokeillakin. :)

    VastaaPoista
  13. Päädyin tänne vanhaan postaukseen sellaisen pikakuvaakkeen kautta. Mukava lukea raskausjuttuja, kun omasta raskaudesta alkaa olla pian kaksi vuotta. Melkein päivälleen kaksi vuotta sitten jäin äitiyslomalle ja muistelen sitä kaihoisasti:)Mutta hei, harmitti lukea noista sinun kokemuksistasi koskien neuvolaa. Masalassa on hirveän hyvä neuvola ja siellä ei unohdeltu mitään tuollaisia tärkeitä asioita. Muutenkin palvelu on ollut henkilökohtaista ja mukavaa - viimeksikin lasta lääkärillä käyttäessä törmäsimme raskausaikaiseen terkkaan, jolta kysyin neuvoja korvatulehdusongelmaan. Hyvin he muistavat vanhat asiakkaat ja ovat kiinnostuneita edelleen, vaikka siirryimme tietysti toisen terkan asiakkaiksi lapsen myötä. Toivottavasti Vantaa petraa ja tietysti onhan se eri asia isossa kaupungissa, kuin maalaispitäjässä. Vaikka ei välttämättä tarvitsisi olla!

    VastaaPoista